** ELOkuisten ke-to **

kätevä et kun siinä on pyörät alla (käy kurkkaa VAAVIn sivuilta) että se on tarpeeksi korkea niin eivät pääse uteliaat lemmikit nuuhkimaan tai pienet sisarukset koppaamaan vauvaa syliin.



Eikä meillä kissoja päästetä makuuhuoneisiin ! Se on ehdoton sääntö. Ovet pidetään kiinni ja kahvat on käännetty ylöspäin etteivät nuo rontit avaise ovia. Ei se kissojen elintilaa kavenna kun meillä on tässä 250 m2 kuitenkin ;o)



Miunkaan mielestä ei kisujen tarttee päästä sänkyyn makoomaan ! Vaikkakin nuo lienevät " puhtaita" kun eivät ulkona ole.

Ens yönä sitä nukutaan sitte lattialla, ku nyt se sängympääty sitte levisi käsiin. se lohjennut jalka siis otti ja räsähti poikki. Onneks ei yöllä rojahtanu ois voinu tää mamma saaha sätkyn ku ois sänky lähteny alta.

Just vähä ennen hajoamista olin soittanu sotkaan ja kyselly sitä uutta päätyä ku alkaa olla parikuukautta ku ekakerran siitä soittelin sinne eikä mitään ole kuulunu. No huomenna aikoi naikkonen sieltä soittaa ku aikoi selvittää vieläkö noita sänkyjä on varastossa , et jos jostain paketista ottavat meille sen uuden päädyn ku tota sänkypakettia ei kuulemma enää valmisteta. Ei ainakaan oo siis nopeudella pilattu ton firman toimitukset.

Tulipa seki samalla kokeiltua ettei toi sänky todellakaan mahdu tonne makkariin toisinpäin ja pinnasänkyä ja hoitopöytää on ihan turha ees haaveilla saavansa mahtumaan sinne. no pakko ne on sinne iskeä en kyllä tiedä millä ilveellä.

No pitää tässä alkaa painumaan pehkuihin saa vaan nähdä miten yöllä onnistuu kömpiä ylös tuolta lattian rajasta ku pitää vessaan konkoilla kuiteski. Kai se pitää kontata vessaan jos ei pääse ylös



Ei kait tässä tas muuta palaillaan huomenna taas aasiaan jos sellaista ilmenee

Teresa81+tytsy 28+1

Ymmärrän nyt tilanteenne ja asenteesi paremmin. Ei ollut tarkoitus mitenkään piikitellä tms. tuolla aiemmin.



Ja on hienoa, että jaksatte lasten ohella perehtyä vielä eläimiinnekin!



Hannele9

Meillä taas muutto ohi,nyt ollaan taas ihan vieraalla paikkakunnalla jossa en tunne ketään. no onneks täsää talossa paljon lapsia joten varmasti uusia ystäviä löytyy.

eilen käyty neuvolassa ja kaikki hyvin.



hb 109 ja siis ei meinaa millää nousta vaikka syön rautaa..

paino300 per viikko

vauvan syke 140- 145

sf oli 30,5

ja verenpaine hyvä

pissa puhdas



yöllä oli kauheita krappeja pohkeissa mikäs niihin auttaisi????

se oli kauheeta.

kyllä oli tuskaa se ma ku oli niin kuuma,tuntu et mitään ei voi laittaa päälle ku heti on hiki. no se oli tosiaan vissii vähän esimakua tulevasta kesästä. kävin ostaa yhen mamma hameen et ei tarvii housuissa olla.

tänään siivoilen ja pesen pyykkiä ja esikoisen kanssa ulkoilua.

esikoinen tossa katsoo muumeja joten taidan lähteä hommiin niin saan joskus valmiiksi.



mukavaa loppu viikkoa kaikille!



ankka 29+2

Ihana auringon paiste taas. Olihan taas elämys kömpiä ylös tuolta makkarin lattialta tänä aamuna. Ja yö muutenki ihan hanurista se on kumma ku ei enää saa nukuttua. No sitä kuuluu olevan liikkeellä,kun täällä kuulostelee.



No jospa me taas ens yönä nukuttais sängyssä ( toivossa on hyvä elää)



Ankka158 ootko koittanu syödä magnesiumia, mulle kaveri sano et ku sitä syö niin pitäs vähentää suonenvetoja ja ramppeja. mulla ainaki jonkinverran apua ollu ku noita poretapletteja oon syöny. kannattaa kokeilla.



Kämppä on taas ku hävityksen kauhistus ku piti toi makkari tyhjentää tähän olkkariin ja käytävään, et pitäs vissiin yrittää siivoilla vähän.

Pitäs alkaa kattelee mitä sitä laittaa päälle systerin valmistujaisiin lauantaina, jos vaikka joutuu vielä pesemään " juhlavaatteet" Ei tosin taida kaikkein juhlavimmat kamppeet mennä enää ees päälle. Eli jos ihan tunikan ja mamma housut laittas. tosin ne mamma housutki meinaa jo kiristää.

Juups mut ei kait tässä muuta taas tällä erää.Pitää jäädä oottaa jos ne vaikka sieltä Sotkasta soittas ja toisivat sen uuden päädyn tai jotain. Ei tuo lattialla nukkuminen onnistu kovin monena yönä ku ei tahdo päästä ylös



Teresa81+ tytsy 28+2

Täällä yritän sananlaskujen avulla etsiä taas työmotivaatiota. On kyllä vaikeaa..



Rapuäiti: on kyllä kurjaa, kun suvusta ei ole tukea. Ja enitenhän siinä suku oikeasti häviää.



Meillä puhutaan vauvasta kyllä, mutta ei samalla tavalla kuin esikoisesta, suuri osa jutuista on kuitenkin tuttua. Vauvan liikkeitäkin kuulostelen tällä hetkellä vähemmän, kun vauva kuitenkin antaa säännöllisesti kuulua itsestään. Nyt eniten mietitään kaikkea käytännön järjestelyjä, kuten mihin vauvan vaatteet.. ;) Remonttia siis tulossa. HIeman olen kauhistunut kyllä nyt ajatuksesta: remontti, pöly, keskeneräisyys, iso vatsa, hankala tehdä yhtään mitään.. Ehkä päästään tytön kanssa evakkoon, kun mies remppaa.



Jos vauva syntyy 38-42 viikoilla, niin syntymään on enää jäljellä 2-3kk. Tuo 2 kk tuntuu tosi lyhyeltä ajalta. Vielä tosiaan remppakin tekemättä, auts. Rempan ei pitäisi kyllä olla kovin laaja, mutta aina niihin täytyy varata enemmän aikaa kuin on etukäteen luullut.



Nyt töiden pariin..



Västis ja Taimi 28+6

Ankka158:jalkakramppeihin auttaa jos pitää yöllä sukkia jalassa, tiedän kuumuudessa ajatus sukkien lisäämisestä ahdistaa, mutta kokeile ohuita puuvilla sukkia esimerkiksi. Toinen juttu mitä mulle neuvolassa suosittelivat, oli pohkeiden venyttelyt ennen nukkumaan menoa tai sen lihaksen josta suonta yleensä vetää tai kramppaa. Kolmanten on tuo magnesium ja joillekin on ollut vichyn juomisestakin apua, tiedä sitten. Näillä vois alkuun yrittää.



rapuäiti:Tiedän tuon tunteen perhe/sukusuhteista, itselläni myös suhde äitiini todella huono, mutta siihen vaikuttaa hän itse ja hänen tekemisensä. Hän aikanaan asetti uuden miesystänsä entisestä avioliitosta olleiden lapsien edelle, eli minun ja parin sisarukseni. Huijasi rahaa ja kun tulin täysi ikäiseksi, yritti vaatia maksamaan kaikki aiheuttamani kulut siihen päivään mennessä (ruuat, vaatteet, opiskelut, lääkärikulut yms.). Eikä siinä vielä kaikki, minun olisi pitänyt osallistua maksamaan kotini ylläpito/remontti kustannuksia myös ajalta jolloin olin jo muuttanut pois kotoani, kun siellä en enää pystynyt asumaan. Oma isäni kuoli ollessani 11v. joten en voinut saada tukea häneltäkään. Isäpuoleni ei koskaan pystynyt sietämään meitä edellisen avioliiton lapsia ja näyttikin sen hyvin selkeästi henkisellä väkivallalla ja uhkailemalla. No se siitä, mutta kaikki äidit eivät tosiaan ole kukkiaan ansainneet edes äitienpäivänä, omani kuuluu näihin. Lapsuuteni oli kuitenkin onnellinen, enkä ajattele äitiänikään pahalla, vaikka olisi hän voinut monta asiaa tehdä toisin ja ajatella enemmän lapsiaan. Isäni kuolema varmasti oli liikaa äidilleni, koska sen jälkeen kaikki alkoi muuttua. Kaikki on hyvin, kun en tarvitse olla hänen enkä isäpuoleni kanssa missään tekemisissä. Jotkus perheet ja suvut vaan on niin sieltä syvältä, eikä heidän asenteitaan tai suhtautumistaan asioihin muuta mikään. Onneksi on myös niitä mukavia ja läheisiä sukulaisia ja ihmisiä, kuten nämä pari sisarustani, joista on tullut ajan myötä todella läheisiä ja tärkeitä minulle. Ja niiden ihmisten kanssahan se täytyy olla tekemisissä, joiden kanssa on itsellä hyvä olla. Joten kaikki sympatia sinulle rapuäiti, tiedän, miltä sinusta suunnilleen tuntuu.



Neuvola kuulumisia rv30+5:

paino +791 (yht.8.8kg)

RR:116/62

U-Prot: -

U-Gluk: +

HB:121(ed.124)

SF:26½

Lapsiveden määrä: norm.

Tarjonta:rt

Syke:+(140 molemmin puolin)

Liikkeet:++



Sokerirasitus oli viikko sitten normaali, joten ei syytä huoleen. Kaiken varalta verensokeri näyte tulee käydä antamassa labrassa joku päivä 1,5 tuntia lounaan jälkeen. Lisäksi pissatulehduksen selvittämistä varten pissanäyte, n.4 tuntia rakossa olleesta virtsasta.



Tässä tärkeimmät kuulumiset.



vauva2006 rv30+5

Heippahei,



olette tainneetkin jo unohtaa minut, sillä olen ollut aika kauan taas pimennossa.



Täällä ollaan kärjistelty useampi tovi jo supistusten kourissa ja syytä ei löydetä. Onneksi ollaan selvitty aivan kotilevolla toistaiseksi. Hetken päästä olen taas lähdössä erinäisiin kokeisiin, jos tälle löytyisi jotakin selitystä. Onko se sitten kohtuni tapa valmistautua synnytykseen vai onko jotakin tulehdusta...ei tiedä ei, mutta raskasta on. Kolmessa viikossa on painokin tippunut 3 kiloa ja jos kotivaakaan on uskomista, niin paino tippuu tippumistaan. Kaikki ei ole hyvin, vaikka paperit ja tulokset antavat aivan toisen kuvan.



Olette olleet aktiivisia kirjoittajia, mitä sivusilmällä olen joitakin pinoja katsonut. Hurjaa vauhtia vaan odotukset etenee, kun ensimmäiset ovat jo yli 30 rv:n.



Mutta pointtini oli vaan ilmoittautua, jotta jossakin vaiheessa pääsisi taas aktiivisemmin kirjoittamaan tänne. Kaikille oikein hyviä vointeja ja jaksamista remonttien, muuttamisten, esikoisten ja kaikkien mahdollisten kanssa!

-Möykky ja Himpula rv 27+4

Sain itseni vasta kymmeneltä ylös..illal käväsin parin tunnin lenkin ja uni ei meinannu tulla sen jälkeen ja yöl näin painajais unia..levoton yö siis takana. Koulua olisi klo 12 mut en jaksa mennä. Saas nähä pääseekö koko kurssia enää läpi. Jos sitä huomenn menis viimeselle tunnille..Lauantaina ne siskon valmistujaiset lupasin tehä kotikaljat sinne eli ne pitäis tänään laittaa viimetään käymään. Viikkosiivouskin pitäis tähän kämppään tehä kun huomenna menen kotiin auttelemaan siivouksissa. Kolmet valmistujais juhlat ois nyt vkn.loppuna. Mä ajattelin lähtee ottaan partsille aurinkoo..tuntuu et se tarttuu nyt raskaus aikana jotenki paljo paremmi..en tii sit mistä tämmönen tunne :) Mulla on hyvät välit omaan äitiin ja kaikkiin sukulaisiin..paras tuki just oma äiti. Kovasti odottavat tätä lasta kun ei ole kuin 2 lastenlasta ja sit marraskuus syntyy neljäs :) että tämmönen vauva vuosi! Mulla ei mitään kirjoteltavaa..kun ei mitkään kivutkaa vaivaa..no niitä ehtii takuulla tulla.. Voimia arkeen ja nauttikaa auringosta..työt ei tekemällä lopu:)

En ole kirjoitellut tänne alkuraskauden jälkeen, koska olen ollut todella negatiivisissa ajatuksissa, enkä ole halunnut tänne positiivisten ihmisten raskausjuttuihin synkkiä mietteitäni.



Raskaus ei sovi minulle ollenkaan, mutta nyt ainakin hetkellisesti on vähän valoisampi mieli. Olen käynyt lukemassa juttujanne kuitenkin.



Moni on käynyt sokerirasitus testeissä. Miksi niitä tehdään? Minulle ei ole koskaan sellaista ehdotettu.



ankka: mulla oli hemoglobiini 100 ja sain sen todella nopeasti 122:een. Vähensin rajusti maitotuotteiden määrää. Nousin aamuyöstä ottamaan appelsiinituoremehun kanssa rautatabletin, että voin juoda aamukahvit normaalisti. Illalla otin toisen tabletin. Eli, ei maitotuotteita eikä kahvia moneen tuntiin ennen tai jälkeen raudan ja tabletti appelsiinituoremehun kanssa.



Eläimistä: meillä oli iäkkäät koira ja kissa kun esikoinen syntyi. Erinäisistä syistä olin todella väsynyt ja ensimmäisen puolenvuoden aikana mietin monesti jaksamista niiden kanssa. Kun oli hetki aikaa ummistaa silmät oli koira tai kissa jotain vailla. Onneksi en ole periksiantaja ja saimme nauttia vanhan koiran kanssa vielä kaksi vuotta ennen kuin sen terveys petti. Lapselle se koira oli aivan mahtava! Nyt olen kamalassa koirakuumeessa ollut jo jonkin aikaa, mutta sinnittelen nyt tämän vauva-ajan ainakin. Kissan kanssa ei käynyt yhtä hyvin. Suurin syy oli kyllä meidän muutto. Kissa oli tottunut olemaan myös ulkona ja uuteen paikkaa muutettuamme naapurin kissat kiusasivat sitä. Kun koiramme kuoli, niin kissa ei uskaltanut kulkea enää ulkona (kun ei päässyt enää koiran luo turvaan). Sillä alkoi sitten olemaan liikaa virtaa sisäkissaksi ja alkoi vaania lasta. Lapsi raukka käveli rauhassa kissan ohi ja kissa hyökkäsi kimppuun. Onneksi ei koskaan pientä naarmua kummempaa tullut, mutta ei äidin sydän sellaista kestä - kävi niin lapsi sääliksi. Onneksi saimme kissan vanhemmilleni maalle ja siellä sillä on hyvät eläkepäivät. Lapsi näkee kissaa kun käy mummolassa. Joskus pyytää sitä kotiin ja olen ajatellut ottaakin sen takaisin jos naapurin kissat häviävät (mikä ei ole oikein todennäköistä).



Taisi tulla liian pitkä juttu...



Suutarinna 27+5

kun tajuaa,etta parin kuukauden paasta alkaa naita elokuun vauvoja putkahdella! Omalla kohdalla kysymys esikoisesta,niin alkaa jotenkin se todellisuus iskea pikkuhiljaa,etta synnyttamaan joutuu jossain vaiheessa ja miten sita sitten parjaa vauvan kanssa!



Te,joilla jo kokemusta asiasta,niin kuinka oikein valmistauduitte tulevaan koitokseen ja miten parjasitte vauvan kanssa ekat viikot?



Taalla englannissa kylmat ilmat jatkuu,teita siella hellitaan auringonpaisteella, vaikka ei kai se kauhea helle raskaana ollessa kovin mukavaa ole. Se hyva puoli viileammissa ilmoissa on,etta sain nukuttua viime yona suht hyvin,toki ne pakolliset vessakeikat tuli heitettya,mutta muuten nukutti hyvin.Olen ostanut sellaisen raskaustyynyn,jonka saa nukkuessa jalkojen valiin ja vatsaa tukemaan,se on vahan helpottanut oloa.



Puhuitte noista jalkojen krampeista,itsella vaivaa levottomat jalat oisin,ja tuntuu etta kun siihen heraa ei saa enaa unta millaan,onko siihen kenellakaan vinkkeja?



Huomasin uuden vaivan viime viikon aikana,liitoskivut, ei tarvitse enaa miettia mita ne tarkoittaa. Arvatkaapa mika minulla oloa helpottaa liitoskipujen suhteen? Pieni kotijumppa! En olisi ikina uskonut kun muutenkin kolottaa, etta liikunta auttaa,mutta nain vaan on,aina kun olen jumpannut niin olo on ollut paljon parempi pari paivaa,ja sitten kun taas en ole,niin liitoskivut vaivaa.



Ostin sellaisen raskausajan jumppadvd:n,tosi kevytta jumppaa,lahinna lihashuoltoa,ryhtia ja niita tarkeita lantionpohjalihaksia,olen kokenut sen tosi hyvaksi.Samalla videolla on sitten toinenkin jumppa joka on tarkoitettu synnytyksen jalkeen tehtavaksi,jos joku kiinnostui niin taman dvd:n nimi on Davina my pre and post natal workouts, suosittelen!



Ikimba ja rv 31 tanaan,apua

Suutarinna:

Moni on käynyt sokerirasitus testeissä. Miksi niitä tehdään? Minulle ei ole koskaan sellaista ehdotettu.

Sokerirasitus tehdään, jos pissassa u-gluk. menee plussalle. Varmistetaan ettei äidillä ole raskauden aikaista diabetesta, tarvittaessa ohjataan ruokavaliossa, mikäli sokerit koholla myös sokerirasituksessa. joskus, harvoin, voi joutua raskaus aikana käyttämään insuliini hoitoakin. Mutta todella yleistä on että sokerit koholla, koska munuaiset laskee sitä eritavalla raskaana ollessa läpi ja silti kaikki hyvin. Joskus sokerin esiintyminen virtsassa kasvattaa lapsesta suuren, joten senkin vuoksi seuraavat näitä tarkoin. Kohonneesta sokereista ei kuulemma muuten ole mitään haittaa, kuin jos vauva kasvaa liian suureksi, niin ja raskausdiabetes voi listätä äidin myöhempää riskiä sairastua diabetekseen ja hieman lapsenkin riskiä sairastua lapsuusiän diabetekseen. Lapsuusiän diabetekseen sairastumisen syistä ei ole kuitenkaan kovinkaan kattavaa tutkimustietoa. Toivottavasti tämä valaisee asiaa.

Niin ja noista tunnetiloista, tunteet vaihtelevat suuresti raskaus aikana ja mielessään pohtii erilaisia asioita. Rohkeasti vaan mukaan kommentoimaan.

vauva2006 rv30+5

Sokerirasitus tehdään myös, jos äidin painoindeksi on yli 25 ennen raskautta. Tai jokin jo olemassa olevista lapsista on painanut yli 4,5kiloa ja olikohan vielä muita syitä?



Työtkin jopa edistyy tässä ohella, joten taidanpa taas jatkaa..



Västis

Joskos sitä minäkin kerkeäisin taas muutaman rivin naputtelemaan tännekkin pinoon!



Ihan ekana, ööö...Olikohan Hannele? Kyllä, Meseyhteisö on hengissä edelleen mitään superaktiivista kööriä ei kyl meiän porukka ole, mut taitaapi johtua osaltaan keleistä.

keväällä tuntuu itse kenelläkin olevan muutakin tekemistä kuin istua koneella, joten josko jotakuta kiinnostaa tulla joukkoon mukaan niin ilmotelkaahan niin voin pläjäyttää tänne sen oson mitä kautta voi liittyä!



Täällä samaa vikaa kuin muillakin, turvotusta tuppaa tulemaan jos ei muista/jaksa juoda vettä ahkerasti.

Verensokerit tsekattiin neuvolassa eilen aamulla taas, ja oli ihan ok.

ja sitkeesti se neukkatäti vaan haluaa sitä seurata, vaikka pissakin on aina ollu puhdas, joten kahden viikon päästä katsotaan taas se paastosokeri...Blääh.



Miten sitkeesti teillä muilla " sokeri ongelmaisilla" seuraillaan tuota paastosokeria?



Suonenveto vaivaa myöskin täällä välillä, ja sehän johtuu elimistön suola/nestetasapainon muutoksesta. Parhaat apukeinot on juoda nestettä riittävästi, suolallinen vissy on helpoin apu. Taikka ripaus ekstra suolaa ruokaan ja paljon vettä.

Että helteitä odottaessa... =/



Onkos kuinka monelle kertoiltu neuvolassa vauvan asennosta?



Mulle kerrottiin eilen, et meidän ötökkä se on sitten perätilassa! =(

Tosin sitä oon uumoillu jo jonkun aikaa kun potkut tuntuu koko ajan alhaalla.

Ja kuulemma meillä tuppaa olemaan sukuvika tää perätila ongelma, kiva.. Tosin kaikki on käännetty ja kaikki ovat syntyneet sitten ihan oikeinpäin, myös minä itse, joten jos luottais siihen, et kaikki menee loppujen lopuks ihan hyvin.... hah, helpommin sanottu kuin tehty!



Ja kiireistä.. Täällä myös sama homma siinäkin, tuntuu et multa loppuu välillä aika kesken ja mitään en saa tehtyä ajoissa valmiiks!

Tosin mä järjestän omakotitalon massiivista peruskorjausta tässä samalla, kilpailutan yrityksiä jne.

ja siihen tuntuu menevän kaikki aika, en oo käyny kertaakaan kiertelemässä kaupoissa edes vauvan vaatteita ettimässä!



Mutta tämmösiä suunnitelmia ja olemisia tällä kertaa!



Voikaahan " paksusti" Elokuiset, ei tässä enää niin hirvittävän pitkä aika ole... =)





Psst. Meillä myös koira, josta en tosiaankaan ajatellut luopua vauvan takia ja jos joku moista tulee mulle ääneen ehdottamaan niin saa tuta tulikivenkatkuisen vuodatuksen, että minkä ihmeen takia mä luopuisin koirasta jos siitä ei ole vaaraa vauvalle.

*Ihmiset on " joskus" outoja...*



T Helga & Maris rv 30+3

:o/ Joskus sitä kaipaa, tai on kaivannut, kuuntelijaa ja samankokenutta ymmärtäjää. Ymmärtäjäksi ei hänestä liene sillä neljännen lapsen syntyessä äitini oli meillä joulun ja vähällä oli ettei lähtenyt kesken pois kun alkoi pitämään luentoa miten tiuhaan meille on lapset syntyneet. LA oli siitä viikon päästä ja olipa kiva mennä synnyttämään...... Äidillä on myös 5 lasta, mutta paljon pidemmät välit. Sen jälkeen päätin että eipä hälle kuulu tuleeko meille vauva vai ei ja sit tuli tää erojupakka jne....... Että näin.

Oli keskustelua noista sukulaisista. Meillä onneksi oikein hyvät välit omiini sekä miehen vanhempiin. Anoppi tosi on joskus " hiukka" rasittava kaikkine kotkotuksineen.. Mutta oikein hyvä mummo josta lapset tykkäävät kamalasti!!!! Erityisesti minun vanhempani (jotka siis asuvat aika lähellä) ottavat poikia mieleellä hoitoon ja ovat muutoinkin paljon mukana lastenlastensa elämässä!!! Valtava kiitos heille!!!!!! Ei se ole niin itsestää selvää että lapsilla on mummot ja papat jotka todella ovat mukana lastenlastensa elämässä!!!!



Sokerirasituksesta vielä: minulle se tehtii koska edellisessä raskaudessa todettiin paastosokeri vähän kohonneeksi. Nyt onneksi kaikkki arvot olivat ihan kohdallaan!!!!!



Huomenna olisi sitten omat valmistujaiset!!!! Päättyy tämä opintojen parissa puurtaminen!!! Töihin en ole ennen äitiysloman alkua menossa (ellen sitten ihan satunnaisesti jotain..) joten se on sitten loma!! Tai ennemminkin paluu takaisin kotiäitiyteen!!!



Pitäsi alkaa laittaa lapsille vähän jotain välipalaa, kun vaan jaksaisi nousta tästä koneelta..



pönttö-örvelö rv 28+5

Voi Rapu-äiti! Ei ole helppoa ku äidin kanssa ei tule toimeen..samaa tais olla Vauva2006:lla...meillä on äidin kans sellaset kerran viikkoon jutussa ollaan-välit...välimatka on niiin iso ettei lähemmin tule olettua yhteydessä...miehellä sen sijaan on huonommat välit äitiinsä...



Musta eläimet ja ihmiset passaavat hyvin yhteen..meillä ei valitettavasti ole eläintä, koiraa itse asiassa oltiin syksyllä hankkimassa ja olihan meillä pentueki etittynä ku tää vauveli ilmoitti itestään..eli koiran hankkiminen siirtyi vain sen vuoksi että ku koulutus yms. jää mulle niin en halua kahta vauvaa yhtäaikaa eli jos ymmärsitte mitä tarkoitin..mulla on ollut koira 15vuotta sitten joten haluan käyttää sen kouluttamiseen yms. kunnolla aikaa ja ku vauva tulee taloon on se väkisinki sitte siltä pois..eli ainaki vuosi joudutaan sitä hauvelivauvelia ootamaan :( mutta ei kaikkea kivaa kerralla voi saadakkaan :)



Ikimba: itse olin 18v ku sain meidän ekan..sain vaan joka paikasta voivottelua että miten sää noin nuorena yms. Mutta itse kyssäriin..alkuongelmien jälkeen sitä itse vain kasvoi siihen tulevaan äidin rooliin..jossain vaiheessa iski tosiaan paniikki että voi hyvänen aika en ole edes vauvaa pitäny sylissä saati sitten hoitanu jollain lailla ja kohta pitäs omaa lasta hoitaa..äkkiä meni ohi ja laitoksella huomasin että kaikki menee ku itestään..eli se tuli sitten jostain oman äidin maidon kautta tms. ...eli älä ota paniikkia tai paineita kyllä se luonto hoitaa :) tsemppiä ja nauti vaan!



Nyt sitten olen huomannut sen mistä noita kivuliaita suppareita tulee...pahimmat on ku teen tätä istumatyötä eli vaikka vaihdan asentoa jatkuvasti ja välillä käyn kävelemässä niin pahimmat tulee tässä istuessa..mitenköhän kauan sitä sitte jaksaa tätä hommaa...??



Sokerirasituksesta: mulla eka lapsi oli 4kg joten toisen raskauden aikana sanottiin että rasitus tehdään jos lapsi yli 4kg mutta kyllä mää ylitän tuon toisenki syyn eli BMI:ni on liian korkea



Helga76: Meillä ollaan kans perätilassa, molemmat ennen tätä ovat olleet rt:ssä jo ennen rv25 ja eivät kyllä kääntyneet enää sen jälkeen, joten katellaan tän kans ku niin näyttää herra tykkäävän istuskella tuolla :)



Kauppaan pitäs lähteä ennen ku ryysis yllättää...mutta vielä töihin



Supparitonta ja liitos- yms. kivutonta viikonloppua kohden (tai toivotaan ainaki)



Nani76 ja Vilperi 28+5

Eli neuvolassa tuli käytyä:



painoa:290 g/vko ( ekasta käynnistä nyt 4,5 kg)

RR:121/68 (erittäin hyvä!!!!!)

Pissa puhdas

sf:22( tippuu alakäyrälle :()

syke 140/min



No siis 3 raskautta takana ja keskikäyrän yläpuolella tai yläkäyrällä on sf-mitta mennyt aina, eikä nuo vauvat ole koskaan olleet isoja, päinvastoin. Ja tämä nyt sitten menee alakäyrälle, th:kin sanoi, että kyllä tosi pieneltä tuntuu. Soittelin äpkl.lle ja käynti aikaistuu sitten tuonne ensi viikolle, että nähdään kuinka tämä pikkuinen oikein kasvaa. Katselin juuri tuossa neuvolakorteista, että kakkonen, joka aika pieni sekin oli 25+5 sf 26 cm ja nyt siis viikkoja 1,5 enemmän ja sf 4 cm pienempi.... No hieman tietenkin taas huolettaa:toivottavasti paino on edes sillä käyrällä missä on aiemminkin kulkenut eikä kasvu ole nyt taittunut niin voisi olla rauhallisin mielin, no ensi viikolla sen sitten näkee. Ilmankos tuo maha ei ole lainkaan vielä tiellä, niinkuin aiemmin kirjoittelin. Tosin eilen suppaili jo ihan toisella tavalla, niin, että piti jättää siivoamiset kesken. Pitääkin nyt muistaa juoda riittävästi varsinkin kun on ollut niin kuuma eli sehän on sellainen vakioneuvo jos supistelee....eli vettä, vettä ja vettä!!!!



No tämä nyt oli tällaista omanapaista tekstiä sattuneesta syystä! Olipa muuten mahtava pino kertynyt ja uusia tai hieman taustalla pyörineitä kirjoittaijia on tullut joukkoon mukaan ja kaikille teille oikein paljon tervetuloa ja jaksetaan olla aktiivisia, sillä mikä sen mukavampaa kun lueskella pitkiä pinoja. Ketäs meillä olikaan alkukuussa lasketun ajan omaavia? Ja jos tulee vaikka pari kolme viikkoa ennen laskettua aikaa vaikkapa tuolla maagisella 37 viikolla niin heinäkuun puolen välin tienoilla alkaa kuulua jo vauvauutisia siis 1,5 kk.n kuluttua!!!!! Itse kuulun sinne loppukuun porukkaan, joten joudan täällä lueskellla vauvauutisia pitkään ja mahdollisesti sitten jo syyskuistenkin vauvakuulumiset!



wintergirl 27+2

piti kommentoida, että täällä päin siis, jos aiemmin syntynyt yli 4,5 kg.n vauva, bmi 27 tai enemmän, edellisessä raskaudessa raskausajan diabetes, äidin ikä yli 40 v tai lähisukulaisella II tyypin diabetes ja sitten tietysti nuo virtsassa sokeria tai vauva isokokoinen tai paino nousee hurjasti raskauden aikana kaikki ovat sellaisia joiden takia sokerirasitus tehdään.

Wintergirl: toivottavasti pienokaisella kaikki hyvin! Onneksi pääset jo ens viikolla tarkistuttamaan tilanteen!



( . ) Neuvolassa taas piipahdettu, seuraava kerta onkin sitte jo kolmen viikon päästä.



Sf: 29 cm

Paino: +72g/vko

Verenpaine: 112/68

Hemppa viimeksi 135, ei mitattu

Pisu: lienee puhdas, kun täti ei perään soitellut

Sydänäänet: 148

Tarjonta: rt



Eli kaikki loistavasti, paino onneksi pysynyt lähes paikoillaan, painoa on ennestäänkin (sokerirasitus tehtiin liian korkean bmi:n takia) ja kesän helteet muutenkin huolestuttaa, miten sitä turpoaaaaaaa. Kysyin tätsyltä uimisesta, ja eipä siihen ole esteitä, kuten arvelinkin, onneksi.



Minä teen äitini kanssa töitä, tai siis äiti on mun pomo. Joten joka päivä nähdään. Hyvin tullaan toimeen, mutta huomaan, että tämä toinen on saanut minut hieman ottamaan äipästä etäisyyttä, puuttuu meidän juttuihin ehkä liikaa. Tai siis kun tietää kaiken, kun päivittäin ollaan tekemisissä. Meillä kaikki isovanhemmat on lasten elämässä mukana, appivanhemmat eronnu, ja luulen, että appiukolle tyttö oli aikoinaan pettymys, nyt odottaa varmaan kovastikin jo poikaa. Appiukkoa lukuunottamatta muut isovanhemmat hoitaa neitiä tarvittaessa, samoin minun sisarukset, ollaan meidän perheessä aika läheisiä, toissa päivänä oltiin siskolla kylässä ja eilen veli oli perheineen meillä. Turvaverkko on siis vahva :)



Täti muuten kysy neuvolassa kauanko meinaan vielä töitä tehä, siis hä vasta vko 30 täynnä huomenna. Mulla kyllä supistelee, mutta kivuttomasti, joten ei kait sen pitäisi työntekoa estää. No, juhannukselta aloitan loman, vajaa kolme viikkoa enää :) Kyllä mä voisin jo ottaa vauvan syliin tuolta, tietty en oikeasti halua, että syntyy vielä, mutta alan jo kaivata vauvaa syliin... Ja kymmenisen viikkoa pitäisi vielä odottaa..



Nyt kotihommiin! Voikaa hyvin! emma 29+6