Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lähetä terveiset kaipaamallesi! 9/26
10.09.2026 |
Kaipuu jatkuu. Muut asiat ja asiattomuudet eivät kuulu ketjuun.
Kommentit (2249)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paha olla. En halunnut tulla näin riippuvaiseksi huomiostasi, mutta kun kaikki muu elämässä on mustaa ja raskasta niin kävi kuitenkin. Ja nyt minulla ei näköjään ole enää sitäkään.
Huolehdin jatkuvasti muista, kukaan ei koskaan minusta. Kun siihen tulee joku joka edes hetken näkee, edes hiukan huomioi, on sitä vaikea vastustaa. Ei toisen tunteilla saisi leikkiä, se on julmaa.
Sun pitää lopettaa toisten ovimattona toimiminen ja ratsastaa sen rakkauden ja oman tulevaisuutesi perään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa, pysty, uskalla. Anteeksi.
Onneksi joku toinen osaa, pystyy, uskaltaa. Kiitos.
Tiedän. Onnea teille.
Kling. Ootko täällä? Kaipaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi olla rohkea muuten, rämäpäinen jopa. Mutta kun pitäisi olla pehmeä ja haavoittuva, kun pitäisi pystyä antautumaan, antamaan itsensä. Ei. Ei se ole niin helppoa sellaiselle, joka on pitkään seissyt yksin omien jalkojensa varassa ja kantanut taakkansa itse. Jos on vielä syystäkin oppinut varomaan liikaa luottamasta, voi avautuminen olla ihan mahdotonta.
" Tulla lujaksi, pysyä pehmeänä" Ihan mahdollista.
Olen tuommonen, strong softie.
Antaudun jos tuntuu siltä, ei monikaan ole sellainen että se tuntuisi luontevalta. Ja jotkut miehet laittavat olemisellaan lähinnä hermoston hätätilaan, ei silloin kannata jäädä siihen yrittämään antautua ja ”kehittämään itseään”.
Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskaltaisin, mutta kun en halua.
Viitsisin, mutta kun en halua.
Tekisin, mutta kun en halua.
Jos ollaan kahden, sanon: "sä tulit".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paljon onnea teille ja onnellista yhteistä tulevaisuutta 😘
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paha olla. En halunnut tulla näin riippuvaiseksi huomiostasi, mutta kun kaikki muu elämässä on mustaa ja raskasta niin kävi kuitenkin. Ja nyt minulla ei näköjään ole enää sitäkään.
Huolehdin jatkuvasti muista, kukaan ei koskaan minusta. Kun siihen tulee joku joka edes hetken näkee, edes hiukan huomioi, on sitä vaikea vastustaa. Ei toisen tunteilla saisi leikkiä, se on julmaa.
Sun pitää lopettaa toisten ovimattona toimiminen ja ratsastaa sen rakkauden ja oman tulevaisuutesi perään
Ei kaikki ole ovimattoja joille on osunut paljon vastuuta kannettavaksi ja/tai huonoja kokemuksia. Tilanteet ja kokemukset vaikuttavat kuitenkin.
sivusta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ryömi esille sieltä maton alta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos ollaan kahden, sanon: "sä tulit".
Mut kun ei me olla.
Mulla ei ole ikävä ketään. En lähetä terveisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ollaan kahden, sanon: "sä tulit".
Mut kun ei me olla.
Ollaan. Kyse on siitä, missä jutellaan.
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ole ikävä ketään. En lähetä terveisiä.
Äiti tissiää?
Tahtoisin toivoa sinulle jotakin oikein hyvää, enkelin siipien havinaa, iloa onnea syvää 💖
Miksi ihmeessä tää on nyt tällaista? Antaisivat jo olla, tylsimykset. Eikö enää ikinä kahden kesken, ilman idiootteja? Miksi mä sitten jäisin?
Mulla on viikonloppuna nähty mies mielessä. Miten mutkattomalta juttelu tuntui ja miten hän huomioi minut(kin). Eikä ole yhtään hassumman näköinenkään.
Alue: Aihe vapaa
Onneksi joku toinen osaa, pystyy, uskaltaa. Kiitos.