Miksi niin moni uupuu työhönsä nykyään?
Vaikka otsikossa kysymys onkin, niin ehkä osittain retorinen. Työelämä, erityisesti asiantuntijatyö, mutta myös ihan se suorittava työ myös, on muuttunut vuosikymmenen aikana erittäin rajusti. Enemmän enemmän, halvemmalla ja nopeammin. Ole reipas, sosiaalinen butterfly, idearikas ja mitä vielä. Tavoitettavissa milloin ikinä kuka kaipaa, mutta jää ulkopuolelle heti, jos olet viikonkin saikulla.
Kommentit (22)
Kun työ alkaa olla yhden ja saman toistamista. Asiat saa tehtyä varmaan puolet nopeammin kuin muutama vuosi sitten, koska ne pystyy jo melkein tekemään lainausmerkeissä silmät kiinni. Kiirettäkään ei enää ole, koska työtä voisi olla enemmänkin. Kuitenkin haluaisi näyttää ahkeralta työkaverien silmissä, eikä vahdata puhelinta joka välissä vaikka aikaakin olisi. Välittääkö esimies sitten yhtään siitä vaikka olisi tekemättä mitään välillä, paha arvioida sitäkin? Lupaili jossain vaiheessa lisätyötä toisen projektin muodossa, mutta nyt päättikin ottaa siihen aivan uuden ja kokemattoman henkilön tekemään sitä. Kohta oma projektini loppuu, joudun ehkä menemään uuden työntekijän tontille tekemään sitä mikä oli hänelle luvattu. Ja kun se projekti valmistuu, niin huonossa tapauksessa esimies haluaa että jaan omat työni tämän uuden kanssa. Koska niitä todennäköisesti tulee jossain kohtaa taas lisää.
Hieman yksityiskohtainen selostus oman työpaikkani ongelmista. Vielä on pää jotenkin pysynyt kasassa.
Jep. Edellisessä työssä lyhensin aina kesälomiani ku ei mitenkään pystynyt olemaan 2 viikkoa poissa. Toki oli tuuraaja mut hänelläkin aivan liikaa omia töitä ja itsekin muistan et piti kesäisin omien töiden lisäksi tuurata useampaa henkilöä samaan aikaan. Ajattelin et pidän sitten syksyllä lomaa mut homma meni niin hulluksi työmäärän kanssa et vaikka joka päivä teki ylitöitä ni ei pystynyt pitää ees pidennettyä vkloppua vapaata. Olin koko syksynä 1 päivän lomalla. Lähdin työpaikasta ja sain muuten p*skan työtodistuksen kiitokseksi.