Kun puolison sairaus määrittelee koko parisuhteen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puoliso ei sinua tarvitse vessassa istumiseen. On ehkä kylmästi sanoa näin, mutta ei sinun tule elämääsi tuhlata kotona. Ala harrastaa, nähdä ystäviä jne. Et sinä kuolinvuoteella palkintoa saa siitä että olet vessassa istuvan kotiseurana. 

Nyt on aistittavissa taas ihanaa voimaantumista 🤪

Onko sulla sulla oikeasti kokemusta parisuhteista vai loppuuko osaaminen voimaantumis-sanan jankuttamiseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi puoliso ei huolehdi tuosta taudista? Oikeanlainen ruokavalio ja lääkitys yhdessä estävät sen, että pitää olla vain vessassa jatkuvasti.

IBS on ainoastaan sellainen, että pakko olla jatkuvasti vessassa jos ei ole tehty ruokakartoitusta eikä noudateta lainkaan ruokavaliota. Tuo pahimmillaan voi johtaa suolistosyöpään.

Tähän on kokeiltu ties kuinka montaa lääkitystä ja kuuria ja ruokavalio on jo niin pelkistetty että ei siitä enää voi mitään karsia. Tilanne on todella huono ollut jo vuosia. Mikään ei auta. 

Itse luulen että hänellä on tuo IBS myös. 

Ap

Mitä tarkoitat, että luulet? Siis, ettekö edes tiedä mikä tauti hänellä on kyseessä? Eihän silloin ole edes tehty tarvittavia tutkimuksia ja kartoituksia.

Pelkistetty ruokavalio ei tarkoita sitä, ettäkö se olisi oikeanlainen ruokavalio. Esim. IBS:ssä on tosi tarkkaan lista ruokia, mitä syödään usein Suomessa, mitä tosin ei saisi syödä

Ettei kuitenkin mies syö vaan töissä normaalisti ja siksi kotona istuu pöntöllä vaan. Eihän sillä muuten työt onnistuisi, jos aina pitää olla vessassa.

Jaa, mistä päättelet että puoliso on mies? Minä kun kuvittelin naiseksi, vaikkei aloituksesta se käy ilmi...

Ihan ensimmäiseksi kommentoin viimeistä lausettasi, "Saako omista toiveista ja suruista parisuhteeseen liittyen edes puhua kun puoliso on sairas?" 

Totta hitossa saa ja täytyykin, ja kaikista muistakin murheista! En ymmärrä ihmisiä, joiden mielestä muut eivät saa valittaa mistään, koska "minulla on näin kamalaa". Minun sairauteni ei poista muiden ihmisten ongelmia, vaan ne ovat edelleen ja niistä täytyy puhua.

Sitten aiheeseen. Olen itse se sairas. Mies on joutunut elättämään perheemme pitkään, kun olen ollut työkyvytön. Se on vaatinut häneltä paljon ja monella tapaa. Nykyään lapset on jo aikuisia ja minä pääosin työkykyinen, mutta koko ajan terveys heittelee. Nyt on taas se tilanne, etten kykene tekemään mitään fyysistä. Edes nurmikonleikkuuta. Mies hoitaa kaikki sellaiset.

Mutta tätä kirjoittaessani huomaan, etten enää pelkää että hän jättää minut sairauteni vuoksi. Se on hyvä tunne.

Vierailija kirjoitti:

Kattelisin parisuhdetta ihan toiselta kantilta,kun suolistosairaus. Kerta harrastukset ja työt onnistuu paskomatta. Jospa vessassa kattelee pornoskaa tai viestittelee salarakkaalle rauhassa yms.

Kyllä meillä äänet sen verran selvästi kuuluu että siellä vessassa tapahtuu ihan rehellisiä vessatoimintoja. 

Ei tässä nyt oikeasti tarvitse epäillä hänen sairauttaan. Kyllä ne oireet on todellisia ja todistan itsekin niitä päivittäin. Se mikä minua mietityttää on se että onko minulla oikeus olla väsynyt tilanteeseen. Onko minulla oikeus toivoa parisuhteeltamme muitakin asioita kuin aina pelkkää sairautta. Saanko minä sanoa senkin että kaipaan seksiä - kun tällä hetkellä en saa, vaan puolisoni suuttuu kun "en ymmärrä että hän on sairas". En minä ajattele että sitä olisi yhtään sen enempää, mutta haluaisin edes saada sanoa että olen onneton. Ja väsynyt. Ja samalla tiedän että hänkin on väsynyt, ja hänhän sen sairauden kanssa joutuu elämään. 

Oon vaan aika puhki tähän taas ja halusin purkaa jonnekin. 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten siis harrastukset ja työt hoituu vessassa istumalla?

Kai hän siellä tsemppaa mutta kotona ei tarvitse. 

Ap

No tämä vastaus kertoo jo enemmän kuin tuhat Sanaa AP;n avioliitosta 

Sairauden, diagnoosien ja avioliiton eteen on molempien tehtävä töitä jos haluaa parantua & onnistua.

Tiedän mistä puhun:

32 vee naimisissa ja miehelläni on ollut aivoverenvuoto ja mulla menossa rintasyöpä; kaikesta selviämme yhdessä 🍀

Kroonisesti sairaana; tottakai saa erota, puhua, elää omaa elämää. Ei toisen sairaus voi olla koko parisuhteen sisältö. Minä en pysty kaikkeen mihin ennen mutta tottakai aviomieheni voi tehdä ja elää kuten haluaa edelleen. Hän ei ole omaishoitajani, ainakaan vielä.

Puoliso lääkäriin, ja äkkiä