Poikani turvaruoka koulussa on uunimakkara
Joka päivä pitää saada juustoista uunimakkaraa ja perunamuusia. Muuten ei tule koulunkäynnistä mitään.
Kommentit (136)
Vierailija kirjoitti:
Mikä vttu on turvaruoka?
Tätä olin tulossa kysymään, samoilla sanoilla.
Amisten turvaruokaa on paistopisteherkut ja energiajuoma sekä karkit ja hese. Muuta ei voi syödä, hyi vttu sanovat kun katsovat ruokalistaa. Ihan sama, onko siellä broilerikastiketta, kalakuvioita, lasagnea...on hyi vttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on nyt joillakin vaikeuksia ymmärtää asioita. Esim. autismista kärsivä lapsi ei välttämättä pysty syömään, kuin tiettyjä ruokia. Se ei auta, vaikka tällaista ihmistä pitäisi nälässä, tai yrittäisi väkisin tunkea ruokaa suuhun.
Edelleen kysyn: onko tämä turvaruoka joku sairaalakoulun erikoisuus, vai mitä? Kun näitä turvaruokailijoita ei ainakaan vielä 10-20 vuotta sitten ollut yhtäkään, niin mistä tämä ilmiö on saanut alkunsa? Kukaan lapsi tietääkseni ei ole kuollut nälkään kouluruuan takia.
Kukaan ei kuole nälkään, jos jättää kouluruuan syömättä, mutta kasvaminen, oppiminen ja esimerkiksi tunteiden säätely on helpompaa kun saa säännöllisesti ravintoa. Jos oikeasti on kyse siitä että lapsi ei pysty syömään tarjottua ruokaa, mitä hyötyä saavutetaan sillä että hän on puolet koulupäivästä nälissään...?
Minun lapselleni on tarjottu turvaruokaa mutta ei otettu sitä käyttöön, koska pelkästään ruokalaan meneminen oli silloin liikaa. Nykyään hän käy ruokalassa ja syö normaalia (kasvis)ruokaa tai leipää, mutta tämä on ollut monen vuoden kuntoutuksen ja lääkityksen seuraus. Välillä lapsi on ollut psykiatrisella osastolla 6 kiloa laihtuneena ja täysin puhumattomana viikkoja. Onko se hirveintä maailmassa jos tällaisille lapsille tullaan väliaikaisesti vastaan siinä missä voidaan? Kyse ei ole prinsessakohtelun vaatimisesta vaan yrityksestä selvitä, jaksaa ja kasvaa.
Juuri tuon tason autismi, joka vaatii erikoissairaanhoitoa ja on vaikeita autismijaksoja, ei ehkä sitten sovellu normaalikouluun. Ei ruoka ole varmaankaan se ainoa aistiärsytystä aiheuttava tekijä. Minusta ei ole oikein, että näiden neurotyypillisten lasten sekaan tulee kaikenlaista käytöshäiriöistä, ja he sitten sivusta seuraa, kuinka näille tarjoillaan kaikki erityishuomio.
Vierailija kirjoitti:
Meidän tytön turvaruoka on kotipitzan kinkku-ananas. Kotiin tullaan koulusta itkupotkuraivarein, jos on tullut väärä pitza.
No vähäänpä tyttäres tyytyy. Minä en kotipizzan tuotteisiin koske.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on nyt joillakin vaikeuksia ymmärtää asioita. Esim. autismista kärsivä lapsi ei välttämättä pysty syömään, kuin tiettyjä ruokia. Se ei auta, vaikka tällaista ihmistä pitäisi nälässä, tai yrittäisi väkisin tunkea ruokaa suuhun.
Edelleen kysyn: onko tämä turvaruoka joku sairaalakoulun erikoisuus, vai mitä? Kun näitä turvaruokailijoita ei ainakaan vielä 10-20 vuotta sitten ollut yhtäkään, niin mistä tämä ilmiö on saanut alkunsa? Kukaan lapsi tietääkseni ei ole kuollut nälkään kouluruuan takia.
Kukaan ei kuole nälkään, jos jättää kouluruuan syömättä, mutta kasvaminen, oppiminen ja esimerkiksi tunteiden säätely on helpompaa kun saa säännöllisesti ravintoa. Jos oikeasti on kyse siitä että lapsi ei pysty syömään tarjottua ruokaa, mitä hyötyä saavutetaan sillä että hän on puolet koulupäivästä nälissään...?
Minun lapselleni on tarjottu turvaruokaa mutta ei otettu sitä käyttöön, koska pelkästään ruokalaan meneminen oli silloin liikaa. Nykyään hän käy ruokalassa ja syö normaalia (kasvis)ruokaa tai leipää, mutta tämä on ollut monen vuoden kuntoutuksen ja lääkityksen seuraus. Välillä lapsi on ollut psykiatrisella osastolla 6 kiloa laihtuneena ja täysin puhumattomana viikkoja. Onko se hirveintä maailmassa jos tällaisille lapsille tullaan väliaikaisesti vastaan siinä missä voidaan? Kyse ei ole prinsessakohtelun vaatimisesta vaan yrityksestä selvitä, jaksaa ja kasvaa.
Juuri tuon tason autismi, joka vaatii erikoissairaanhoitoa ja on vaikeita autismijaksoja, ei ehkä sitten sovellu normaalikouluun. Ei ruoka ole varmaankaan se ainoa aistiärsytystä aiheuttava tekijä. Minusta ei ole oikein, että näiden neurotyypillisten lasten sekaan tulee kaikenlaista käytöshäiriöistä, ja he sitten sivusta seuraa, kuinka näille tarjoillaan kaikki erityishuomio.
Huokaus. En tiedä onko tähän edes mitään järkeä vastata kun kirjoittaja on selvästi pihalla kuin lumiukko eikä edes halukas ymmärtämään vaan halveksumaan.
Lapseni on osastojaksoa lukuun ottamatta käynyt peruskoulunsa tavallisessa koulussa ilman käytösongelmia ja erinomaisella opillisella menestyksellä. Juuri sinun kaltaistesi ihmisten vuoksi, jotka haluavat eristää vähänkin erilaiset ihmiset omiin poteroihinsa "meitä tavallisia" häiritsemästä tällaisten lasten on vaikea pyytää ja ottaa vastaan tukea, joka vähentäisi sitä masennukseen tai ahdistukseen sairastumista. Sitten käydään koulua nälissään ilman korvatulppia ja taukojen ottamista, ja voidaan huonosti. Ei ole mitään järkeä että tällaiset oppilaat jotka pienin myönnytyksin pärjäisivät hyvin tavallisessa koulussa saisivat jonkun törkyhintaisen vammaispaikan jossa kasvaminen veronmaksajaksi muuttuu epätodennäköisemmäksi.
En ajattele että minun lapseni ensin ja muista viis - vaan minun lapseni muiden joukossa. Jos tarvitsee luvan hissin käyttöön käydäkseen koulua pyörätuolilla, se ei ole epäreilua. Jos tarvitsee kuulovamman vuoksi paikan eturivissä, se ei ole epäreilua. Jos tarvitsee ohjaajan tukea verensokerin seurantaan osallistuakseen koululiikuntaan, se ei ole epäreilua. Ei ole epäreilua että lapsille tarjotaan pienin ja yhteiskunnalle edullisin tuki jolla pärjäävät mahdollisimman iänmukaisesti muiden matkassa kärsimättä kohtuuttomasti. Eikä ole epäreilua sinunkaan lastasi kohtaan nähdä että kaikki täällä maailmassa ei ole samanlaisia ja kykeneviä kaikkeen samaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on nyt joillakin vaikeuksia ymmärtää asioita. Esim. autismista kärsivä lapsi ei välttämättä pysty syömään, kuin tiettyjä ruokia. Se ei auta, vaikka tällaista ihmistä pitäisi nälässä, tai yrittäisi väkisin tunkea ruokaa suuhun.
Edelleen kysyn: onko tämä turvaruoka joku sairaalakoulun erikoisuus, vai mitä? Kun näitä turvaruokailijoita ei ainakaan vielä 10-20 vuotta sitten ollut yhtäkään, niin mistä tämä ilmiö on saanut alkunsa? Kukaan lapsi tietääkseni ei ole kuollut nälkään kouluruuan takia.
Kukaan ei kuole nälkään, jos jättää kouluruuan syömättä, mutta kasvaminen, oppiminen ja esimerkiksi tunteiden säätely on helpompaa kun saa säännöllisesti ravintoa. Jos oikeasti on kyse siitä että lapsi ei pysty syömään tarjottua ruokaa, mitä hyötyä saavutetaan sillä että hän on puolet koulupäivästä nälissään...?
Minun lapselleni on tarjottu turvaruokaa mutta ei otettu sitä käyttöön, koska pelkästään ruokalaan meneminen oli silloin liikaa. Nykyään hän käy ruokalassa ja syö normaalia (kasvis)ruokaa tai leipää, mutta tämä on ollut monen vuoden kuntoutuksen ja lääkityksen seuraus. Välillä lapsi on ollut psykiatrisella osastolla 6 kiloa laihtuneena ja täysin puhumattomana viikkoja. Onko se hirveintä maailmassa jos tällaisille lapsille tullaan väliaikaisesti vastaan siinä missä voidaan? Kyse ei ole prinsessakohtelun vaatimisesta vaan yrityksestä selvitä, jaksaa ja kasvaa.
Juuri tuon tason autismi, joka vaatii erikoissairaanhoitoa ja on vaikeita autismijaksoja, ei ehkä sitten sovellu normaalikouluun. Ei ruoka ole varmaankaan se ainoa aistiärsytystä aiheuttava tekijä. Minusta ei ole oikein, että näiden neurotyypillisten lasten sekaan tulee kaikenlaista käytöshäiriöistä, ja he sitten sivusta seuraa, kuinka näille tarjoillaan kaikki erityishuomio.
Huokaus. En tiedä onko tähän edes mitään järkeä vastata kun kirjoittaja on selvästi pihalla kuin lumiukko eikä edes halukas ymmärtämään vaan halveksumaan.
Lapseni on osastojaksoa lukuun ottamatta käynyt peruskoulunsa tavallisessa koulussa ilman käytösongelmia ja erinomaisella opillisella menestyksellä. Juuri sinun kaltaistesi ihmisten vuoksi, jotka haluavat eristää vähänkin erilaiset ihmiset omiin poteroihinsa "meitä tavallisia" häiritsemästä tällaisten lasten on vaikea pyytää ja ottaa vastaan tukea, joka vähentäisi sitä masennukseen tai ahdistukseen sairastumista. Sitten käydään koulua nälissään ilman korvatulppia ja taukojen ottamista, ja voidaan huonosti. Ei ole mitään järkeä että tällaiset oppilaat jotka pienin myönnytyksin pärjäisivät hyvin tavallisessa koulussa saisivat jonkun törkyhintaisen vammaispaikan jossa kasvaminen veronmaksajaksi muuttuu epätodennäköisemmäksi.
En ajattele että minun lapseni ensin ja muista viis - vaan minun lapseni muiden joukossa. Jos tarvitsee luvan hissin käyttöön käydäkseen koulua pyörätuolilla, se ei ole epäreilua. Jos tarvitsee kuulovamman vuoksi paikan eturivissä, se ei ole epäreilua. Jos tarvitsee ohjaajan tukea verensokerin seurantaan osallistuakseen koululiikuntaan, se ei ole epäreilua. Ei ole epäreilua että lapsille tarjotaan pienin ja yhteiskunnalle edullisin tuki jolla pärjäävät mahdollisimman iänmukaisesti muiden matkassa kärsimättä kohtuuttomasti. Eikä ole epäreilua sinunkaan lastasi kohtaan nähdä että kaikki täällä maailmassa ei ole samanlaisia ja kykeneviä kaikkeen samaan.
Lapsesi tarvitsi lisäksi siis korvatulpat ja erillisiä taukoja oppituntien lomassa? Kyllä tuo aika vakavalta autismilta vaikuttaa. Kirjoitit myös tunnesäätelyn haasteista, jos ei esim. saanut mieleistään ruokaa? Kuulostaako tuo sinusta hyvältä oppimisympäristöltä kenellekään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on nyt joillakin vaikeuksia ymmärtää asioita. Esim. autismista kärsivä lapsi ei välttämättä pysty syömään, kuin tiettyjä ruokia. Se ei auta, vaikka tällaista ihmistä pitäisi nälässä, tai yrittäisi väkisin tunkea ruokaa suuhun.
Edelleen kysyn: onko tämä turvaruoka joku sairaalakoulun erikoisuus, vai mitä? Kun näitä turvaruokailijoita ei ainakaan vielä 10-20 vuotta sitten ollut yhtäkään, niin mistä tämä ilmiö on saanut alkunsa? Kukaan lapsi tietääkseni ei ole kuollut nälkään kouluruuan takia.
Kukaan ei kuole nälkään, jos jättää kouluruuan syömättä, mutta kasvaminen, oppiminen ja esimerkiksi tunteiden säätely on helpompaa kun saa säännöllisesti ravintoa. Jos oikeasti on kyse siitä että lapsi ei pysty syömään tarjottua ruokaa, mitä hyötyä saavutetaan sillä että hän on puolet koulupäivästä nälissään...?
Minun lapselleni on tarjottu turvaruokaa mutta ei otettu sitä käyttöön, koska pelkästään ruokalaan meneminen oli silloin liikaa. Nykyään hän käy ruokalassa ja syö normaalia (kasvis)ruokaa tai leipää, mutta tämä on ollut monen vuoden kuntoutuksen ja lääkityksen seuraus. Välillä lapsi on ollut psykiatrisella osastolla 6 kiloa laihtuneena ja täysin puhumattomana viikkoja. Onko se hirveintä maailmassa jos tällaisille lapsille tullaan väliaikaisesti vastaan siinä missä voidaan? Kyse ei ole prinsessakohtelun vaatimisesta vaan yrityksestä selvitä, jaksaa ja kasvaa.
Juuri tuon tason autismi, joka vaatii erikoissairaanhoitoa ja on vaikeita autismijaksoja, ei ehkä sitten sovellu normaalikouluun. Ei ruoka ole varmaankaan se ainoa aistiärsytystä aiheuttava tekijä. Minusta ei ole oikein, että näiden neurotyypillisten lasten sekaan tulee kaikenlaista käytöshäiriöistä, ja he sitten sivusta seuraa, kuinka näille tarjoillaan kaikki erityishuomio.
Huokaus. En tiedä onko tähän edes mitään järkeä vastata kun kirjoittaja on selvästi pihalla kuin lumiukko eikä edes halukas ymmärtämään vaan halveksumaan.
Lapseni on osastojaksoa lukuun ottamatta käynyt peruskoulunsa tavallisessa koulussa ilman käytösongelmia ja erinomaisella opillisella menestyksellä. Juuri sinun kaltaistesi ihmisten vuoksi, jotka haluavat eristää vähänkin erilaiset ihmiset omiin poteroihinsa "meitä tavallisia" häiritsemästä tällaisten lasten on vaikea pyytää ja ottaa vastaan tukea, joka vähentäisi sitä masennukseen tai ahdistukseen sairastumista. Sitten käydään koulua nälissään ilman korvatulppia ja taukojen ottamista, ja voidaan huonosti. Ei ole mitään järkeä että tällaiset oppilaat jotka pienin myönnytyksin pärjäisivät hyvin tavallisessa koulussa saisivat jonkun törkyhintaisen vammaispaikan jossa kasvaminen veronmaksajaksi muuttuu epätodennäköisemmäksi.
En ajattele että minun lapseni ensin ja muista viis - vaan minun lapseni muiden joukossa. Jos tarvitsee luvan hissin käyttöön käydäkseen koulua pyörätuolilla, se ei ole epäreilua. Jos tarvitsee kuulovamman vuoksi paikan eturivissä, se ei ole epäreilua. Jos tarvitsee ohjaajan tukea verensokerin seurantaan osallistuakseen koululiikuntaan, se ei ole epäreilua. Ei ole epäreilua että lapsille tarjotaan pienin ja yhteiskunnalle edullisin tuki jolla pärjäävät mahdollisimman iänmukaisesti muiden matkassa kärsimättä kohtuuttomasti. Eikä ole epäreilua sinunkaan lastasi kohtaan nähdä että kaikki täällä maailmassa ei ole samanlaisia ja kykeneviä kaikkeen samaan.
Lapsesi tarvitsi lisäksi siis korvatulpat ja erillisiä taukoja oppituntien lomassa? Kyllä tuo aika vakavalta autismilta vaikuttaa. Kirjoitit myös tunnesäätelyn haasteista, jos ei esim. saanut mieleistään ruokaa? Kuulostaako tuo sinusta hyvältä oppimisympäristöltä kenellekään?
Puhun esimerkein, sekä ekassa että lainaamassasi viestissä. Esimerkiksi korvatulppien käyttö tai mahdollisuus poistua luokasta tarvittaessa on hyvin tavanomaisia tukitoimia eikä vain autisteille, ja siitä on vielä valovuosi siihen "kuntoon" mihin tässä yhteiskunnassa on varaa tarjota sairaalakoulu- ja erityiskoulupaikkoja. Esim. toisen lapseni luokalla alakoulussa on neljä oppilasta jotka käyttää kuulonsuojausta koulussa, eikä se haittaa opetusta sen enempää kuin lukulasien käyttö - yläasteella molemmat muuttuu vaikeammiksi kun ympäristön ableistisesta myrkystä tullaan iän myötä tietoisemmaksi.
Kuulostaa että olet ollut todella vähän tekemisissä erityislasten kanssa jos korvatulpat on iso juttu ja tunnesäätelystä haasteista oletat olevan automaattisesti haittaa ympäristölle. Tai ylipäätään se oletus että tässä puhutaan vain autismista - aistisäätelyvaikeuksia ja koulukuormittumista voi olla muillakin.
Mitä jos tehdään mielummin massa-jälkiabortti kaikille jotka haluavat turvaruokaa? Kun ei heistä todellakaan ikinä kasva yhtään mitään hyödyllistä tai tuottavaa yhteiskunnan jäsentä.
Jestas kun v*tuttaa minkälaiseksi pellemaaksi Suomi on muuttunut.
Meidän lasten turvaruoka on wagu härkä. Tartarmuodossa.
Erityislapsille omat luokat ja muillekin, jotka eivät pysty etenemään normaalia tahtia. Jo noloja nuo pisa- tulokset!
Jos ei koulun ruoka kelpaa , voi juoda vettä ja syödä sitten kotona. Tai ottaa eväät kouluun.
Vierailija kirjoitti:
Erityislapsille omat luokat ja muillekin, jotka eivät pysty etenemään normaalia tahtia. Jo noloja nuo pisa- tulokset!
Onko ihme? Tämä tässäkin keskustelussa näkyvä asennevika, mikä puolustaa loputtomasti kaikenlaista kielitaidotonta, käytösongelmaista ja erityislasta HEIKENTÄÄ niiden nk. neurotyypillisten suomalaislasten oppimista. Miksi kaikki tämä saa t anan säätö sallitaan heidän kustannuksellaan, vain, että joku erityinen voisi tuntea kuuluvansa joukkoon.
Minun muunsukupuolisen minor-henkilöni turvaruoka on hummerit ja kaviaari. Häntä ei saa sortaa ja kieltäytyä tarjoamasta juuri näitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erityislapsille omat luokat ja muillekin, jotka eivät pysty etenemään normaalia tahtia. Jo noloja nuo pisa- tulokset!
Onko ihme? Tämä tässäkin keskustelussa näkyvä asennevika, mikä puolustaa loputtomasti kaikenlaista kielitaidotonta, käytösongelmaista ja erityislasta HEIKENTÄÄ niiden nk. neurotyypillisten suomalaislasten oppimista. Miksi kaikki tämä saa t anan säätö sallitaan heidän kustannuksellaan, vain, että joku erityinen voisi tuntea kuuluvansa joukkoon.
Ja mitä on tapahtunut sille, että ihmiset kasvavat osaksi joukkoa? Tämä on yhteiskunnassa tai ihan missä tahansa yhteisössä täysin välttämätöntä. Meistä kukaan ei ole täällä yksin.
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos tehdään mielummin massa-jälkiabortti kaikille jotka haluavat turvaruokaa? Kun ei heistä todellakaan ikinä kasva yhtään mitään hyödyllistä tai tuottavaa yhteiskunnan jäsentä.
Jestas kun v*tuttaa minkälaiseksi pellemaaksi Suomi on muuttunut.
Suomi ei sentään ole onneksi muuttunut sellaiseksi maaksi, jossa ennaltaehkäisevästi t ap et taisii n pois kaikki lapset, joista ei arvella kasvavan hyödyllisiä tai tuottavia yhteiskunnan jäseniä, niin kuin sinä haaveilet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erityislapsille omat luokat ja muillekin, jotka eivät pysty etenemään normaalia tahtia. Jo noloja nuo pisa- tulokset!
Onko ihme? Tämä tässäkin keskustelussa näkyvä asennevika, mikä puolustaa loputtomasti kaikenlaista kielitaidotonta, käytösongelmaista ja erityislasta HEIKENTÄÄ niiden nk. neurotyypillisten suomalaislasten oppimista. Miksi kaikki tämä saa t anan säätö sallitaan heidän kustannuksellaan, vain, että joku erityinen voisi tuntea kuuluvansa joukkoon.
Ja mitä on tapahtunut sille, että ihmiset kasvavat osaksi joukkoa? Tämä on yhteiskunnassa tai ihan missä tahansa yhteisössä täysin välttämätöntä. Meistä kukaan ei ole täällä yksin.
Jos on vammainen, oli se sitten autismia tai muuta, ei välttämättä sovellu niiden ei-vammaisten joukkoon. Heillekin pitää suoda huomiota ja kehitystä edistävää toimintaa, eikö niin? Ajattele tilanne vaikka jossain 45 min matematiikan tunnilla, missä opettajan aika menee jostain aistiherkkyydestä kiljuvan oppilaan rauhoitteluun, ja muut jää täysin ilman huomiota. Niitä luokkia ja koulujärjestelmiä voi edelleen eriyttää; ei tarvitse tuoda kaikkia oppilaita pelkästään inklusiivisuuden nimissä yhteen.
Kyllä lapsi syö, jos sillä on nälkä. Tämä on oikeasti ihan älyvapaata, että lähdetään validoimaan ja sementoimaan kaiken maailman turhia neurooseja. Kai nyt joka ikinen ihminen joutuu syömään myös muuta kuin lempiruokaa? Siinähän sen oppii, ettei ole mitenkään vaarallista, että asiat eivät aina mene pilkulleen juuri oman mielen mukaan. Sitä ruokaa kuitenkin toistaiseksi on, siitäkin sietäisi olla onnellinen loputtoman valittamisen ja vaatimisen sijaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erityislapsille omat luokat ja muillekin, jotka eivät pysty etenemään normaalia tahtia. Jo noloja nuo pisa- tulokset!
Onko ihme? Tämä tässäkin keskustelussa näkyvä asennevika, mikä puolustaa loputtomasti kaikenlaista kielitaidotonta, käytösongelmaista ja erityislasta HEIKENTÄÄ niiden nk. neurotyypillisten suomalaislasten oppimista. Miksi kaikki tämä saa t anan säätö sallitaan heidän kustannuksellaan, vain, että joku erityinen voisi tuntea kuuluvansa joukkoon.
Ja mitä on tapahtunut sille, että ihmiset kasvavat osaksi joukkoa? Tämä on yhteiskunnassa tai ihan missä tahansa yhteisössä täysin välttämätöntä. Meistä kukaan ei ole täällä yksin.
Jos on vammainen, oli se sitten autismia tai muuta, ei välttämättä sovellu niiden ei-vammaisten joukkoon. Heillekin pitää suoda huomiota ja kehitystä edistävää toimintaa, eikö niin? Ajattele tilanne vaikka jossain 45 min matematiikan tunnilla, missä opettajan aika menee jostain aistiherkkyydestä kiljuvan oppilaan rauhoitteluun, ja muut jää täysin ilman huomiota. Niitä luokkia ja koulujärjestelmiä voi edelleen eriyttää; ei tarvitse tuoda kaikkia oppilaita pelkästään inklusiivisuuden nimissä yhteen.
Tämä on sitten tietysti asia erikseen, jos kyse on oikeasta vammaisuudesta tms. Näille ihmisille pitäisi tietenkin olla omat luokkansa, jossa edetään heidän ehdoillaan. Pahasti vaan epäilen, että tästä turvaruokaporukasta suurin osa on joitain spesiaaliuniikeiksi lumihiutaleiksi kasvatettuja.
Mulla on makaronilaatikko. Nauta-sika jauheliha parasta siihen.
Voi koulu-parkaa!
Onko varsinainen opettaminen jäänyt taka-alalle kun pitää keskittyä huolehtimaan neuro-kirjoilla oleviin oppilaisiin. On autismia, lapsia, jotka ovat siis lapsia, eivät ns tyttöjä ja poikia vaan jotain muuta. Koiraksi, kissoiksi itsensä mieltäviä.
Lisäksi muista maista tulleet, joiden kulttuuria"pitää" kunnioittaa....
Opettajilla voisi olla mielenkiintoisia tarinoita.