Paniikkioireilua työpaikan kokouksissa
Moi! Sairastuin pari vuotta sitten paniikkihäiriöön ja nyt olen palannut työelämään. Ongelmani on että en kestä yhtään olla missään pienessä tilassa/huoneessa ison tiimin kanssa, iskee heti paniikki ja alkaa huimaamaan. Tämä on ihan saatanan noloa kun sitä vähän odotetaan että osallistutaan noihin tiimeihin. En enää yhtään kestä yhtään olla samassa/pienessä tilassa missä on paljon ihmisiä. Ei auta että altistan itseäni tilanteisiin. Onko tähän mitään apuja? :(
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Beetasalpaaja lääke , nimetään Propral. Suosittelen.
Muuten hyvä, mutta 1/4 tablettia, ja tulee jotenkin sekava olo, ajatus ei kulje, saattaa sanoa jotain sellaista mitä ei ilman tuota sanoisi, saa aikaan väsymyksen.
Propral 40mg naamaan. Keskity asiaan, älä ihmisiin.
On ihmisiä joille ei sovi kokoukset tai virkaelämä. Niiden energia tai kokouksen sisältö ei ehkä ole terve. Tai systeemi. Tai keinovalo aamulla. Intuitiivinen aistii kaiken.
Mulla jäi korkeakouluopinnot väliin noiden esiintymisjuttujen takia. Ei auttanut rauhoittavat tai propral. Nykyään olen jo onneksi eläkkeellä. Voin nyt paremmin kuin koskaan.
Itsellä ollut samaa jotenkin perintönä ja lapsuuden kokemuksista. Pääsin AMK opinnot läpi ja sen jälkeen työuraa ollut noin 25 vuotta. Lähityössä huomasin työuran alussa vastaavaa ja jo opiskeluaikoina 25 vuotta sitten lääkäri sanoi, että testaa Propral 40mg. Sitä silloin tällöin otin ja se todellakin tasaa tilanteen kuin tilanteen. Siihen kun ei ole mitään toleranssia, niin voisin mennä vaikka televisioon jutteleen suoraan lähetykseen täysin pokalla.
Sen lääkkeen haittavaikutus on vain se, että se lamaannuttaa sitten olon koko päiväksi. Ei onnistu urheilu tai mikään ja heikentää yöunta. Jotenkin jopa tuntuu lievästi vielä seuraavanakin päivänä.
Sitä lääkettä kuitenkin söin silloin tällöin ja se oli kyllä todella hyvä.
Nyt kun ikää 50v. niin olen huomannut muuttuneeni. Olen vaihdellut työpaikkoja enkä enää välitä. Osaan paremmin vain keskittyä asiaa. En välitä siitäkään mikä olen. Olen oma itseni.
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan moni lääkäri enää kirjoittaa Opamoxia tms? Luulen, että ehkä yhden kerran pienen pakkauksen ja sitten kehottaa tekemään muita ratkaisuja tai masennuslääkettä voi kirjoittaa jatkoksi.
Mitä järkeä on syödä jatkuvasti masennuslääkettä jos tilanteet ovat satunnaisia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan moni lääkäri enää kirjoittaa Opamoxia tms? Luulen, että ehkä yhden kerran pienen pakkauksen ja sitten kehottaa tekemään muita ratkaisuja tai masennuslääkettä voi kirjoittaa jatkoksi.
Mitä järkeä on syödä jatkuvasti masennuslääkettä jos tilanteet ovat satunnaisia?
Koska masennuslääkkeet toimivat niin. Ei niitä voi syödä silloin tällöin.
Itse oon kokeillut Propralit, Opamoxit, nettiterapian ja viimein masennuslääkkeet. Masennuslääkkeiden avulla altistus on tepsinyt ja voin tällä hetkellä paremmin kuin vuosikymmeniin. Olen käyttänyt lääkettä nyt vuoden.
Miksi työelämään otetaan tuollaisia sekopäänaisia kun terveitä miehiä on tarjolla?
Vierailija kirjoitti:
Miksi työelämään otetaan tuollaisia sekopäänaisia kun terveitä miehiä on tarjolla?
Mistä näet kirjoittelijoiden sukupuolen?
Itse olen muuten aina saanut kehuja töissä ja vaativampia, parempipalkkaisia töitä tästä asiasta huolimatta. Pelkät puhelahjat katsos ei riitä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi työelämään otetaan tuollaisia sekopäänaisia kun terveitä miehiä on tarjolla?
Ap on siivooja.
Vierailija kirjoitti:
Propral auttaa, kysy työterveydestä resepti.
Minulle myös määrätty Propral. On myös Opamox, mutta lääkäri ei sitä hirveästi suositellut. Käytän sitä harvoin, kun iskee hirveä ahdistus enkä saa oltua.
Minulla myös Propral esiintymisjännitykseen ja toimii hyvin. Ja otan vain harvoin niin ei tarvitse usein edes ottaa.
Mutta sen lisäksi mielestäni tarvitaan siedätyshoitoa. Olen tarkoituksella mennyt sellaiseen työtehtävään missä esiintymistä on paljon ja pitää sanoa että on se helpottunut tosi paljon siitä mikä oli lähtötilanne. Mutta isompiin tilaisuuksiin tarvitsen vielä tuon lääkkeen, en pysty hillitsemään fyysisiä oireita mitenkään muuten vaikka olen tehnyt ajatustyötä paljonkin tämän osalta, meditoinut ym. Minulla tuo lääke toimii siten että vapina, sydämen tykytys ym jää pois mutta muuten olo ihan normaali eli ei lamaannuta niin kuin joku sanoi. Tosin en tiedä onko näissä eri vahvuuksia?
Mutta tilanteiden välttelyn sijaan siis kannustaisin teitä muitakin yrittämään vielä pieni askel kerrallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan moni lääkäri enää kirjoittaa Opamoxia tms? Luulen, että ehkä yhden kerran pienen pakkauksen ja sitten kehottaa tekemään muita ratkaisuja tai masennuslääkettä voi kirjoittaa jatkoksi.
Mitä järkeä on syödä jatkuvasti masennuslääkettä jos tilanteet ovat satunnaisia?
Koska masennuslääkkeet toimivat niin. Ei niitä voi syödä silloin tällöin.
Itse oon kokeillut Propralit, Opamoxit, nettiterapian ja viimein masennuslääkkeet. Masennuslääkkeiden avulla altistus on tepsinyt ja voin tällä hetkellä paremmin kuin vuosikymmeniin. Olen käyttänyt lääkettä nyt vuoden.
Sen sijaan että on riippuvainen masennuslääkkeestä, on parempi syödä satunnaisiin tilanteisiin täsmälääkettä.
Mulla toimii korvatulpat ja Propral. Melu ja varsinkin kiihtynyt keskustelu osuu hermoon.
En lukenut koko ketjua, mutta yksi vaihtoehto on sanoa rehellisesti ääneen, että minulla on tämä ongelma, ja voinko osallistua Teamsin kautta.
Ei sekään ole helppoa, kertoa heikkouksistaan, mutta vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Beetasalpaaja lääke , nimetään Propral. Suosittelen.
Voi kun noita saisikin.
Varaa aika,oliko sinulla työterveyspalveluita käytössä, varmaan ensin hoitajan juttusille.
40 jatkaa vielä että toimiva keino minulle on myös keskittyminen toiseen ihmiseen. Juttelu, kysely, kuunteleminen. Ettei anna itsensä mennä sinne paniikinlietsontaan, vaan heti kun huomaa että nyt se voi tulla, alkaa aktiivisesti keskittyä toiseen ihmiseen ja puhua hänelle. Höpötellä vieruskaverille ihan mitä vaan ja keskittyä toisen vastauksiin. Jos se ei ole mahdollista, rauhallinen hengittely ja jonkun arkisen asian, illan ruuan ja aikataulujen, joululahjojen, mitä pukisi päälle huomenna tms. suunnittelu ja läpikäynti mielessä. Ajatusten ohjaaminen aina uudestaan siihen valittuun asiaan, jos meinaavat lähteä paniikkiajatuksiin.