Lue keskustelun säännöt.
Veropetoksesta epäilyllä Jari-Matti Latvalalla oli Monacossa 27m2 asunto. Pitäisikö uskoa että miljonääri asuisi pienessä koirankopissa?
01.09.2026 |
Sellaista se on kun ei osaa pitää instaa kiinni vaan pitää leuhkia miljonäärielämällä.
Tarkkaa syytä siihen, mikä sai Verohallinnon juuri Latvalan kimppuun, ei ole julkistettu
Tiedossa oleva tapahtumaketju on tämä:
- Elokuussa/syksyllä 2018 Verohallinto aloitti Latvalasta ensin niin sanotun yleisen verotarkastustutkimuksen. Se muuttui nopeasti henkilökohtaiseksi verotarkastukseksi, jossa ryhdyttiin selvittämään hänen todellisia Suomessa ja ulkomailla viettämiään päiviä.
- Latvala itse sanoi eilen 31.8.2026, että hän epäilee yhden syyn olleen hänen ja Maisa Torpan runsas julkisuus. Heistä oli paljon lehtijuttuja, joissa heidän yhteisestä elämästään Suomessa kerrottiin varsin avoimesti. Latvala sanoi: "ehkä se herätti silloin tietynlaista kiinnostusta."
- Tämä on uskottava mahdollinen hälytysmerkki, koska esimerkiksi vuoden 2016 yhteishaastattelua käytetään nyt syyttäjän todistusaineistona. Latvala puhui siinä heidän Suomessa sijainneesta asunnostaan "kotina". Hän myös osti vuonna 2016 omakotitalon pääkaupunkiseudulta itsensä ja Torpan käyttöön.
On myös pitkään liikkunut huhu, että Maisa Torppa olisi ilmiantanut Latvalan Verohallinnolle. Tästä ei kuitenkaan ole löytynyt näyttöä. Latvala itse sanoo, ettei usko Torpan tehneen ilmiantoa, eikä syyttäjän aineistosta selviä, mikä alun perin käynnisti tutkinnan.
Kun Verohallinto sitten kiinnostui asiasta, verkko vedettiin todella tiukaksi. Latvalan olinpaikkoja rekonstruoitiin pankki- ja luottokorttiostoista, lentotiedoista, osoitteista, vakuutuksista, ajoneuvoista sekä K- ja S-ryhmän kanta-asiakaskorteista. Mukana oli jopa Torpan rinnakkaisbonuskortti, jota Latvala oli käyttänyt Suomessa.
Lisäksi Verohallinto sai Telialta Latvalan puhelinliittymien välitystietoja. Telia oli luovuttanut tiedot erehdyksessä, eikä Verohallinnolla ollut oikeutta saada niitä. Kaksi verotarkastajaa sai tästä vuonna 2025 sakkotuomion tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Eli todennäköisin julkisiin tietoihin sopiva selitys on: Latvala oli virallisesti Monacossa verovelvollinen, mutta samalla hänen julkisesta elämästään näkyi paljon Suomessa asumiseen viittaavia asioita, kuten suomalainen koti, suomalainen puoliso ja paljon Suomessa oleskelua. Verohallinto poimi hänet tarkempaan tarkastukseen, ja vasta sen jälkeen kortti-, lento-, puhelin- ym. aineistosta alettiin rakentaa päivä päivältä kuvaa siitä, missä hän todella oli.
Kiinnostava yksityiskohta on, että Latvala oli jo vuonna 2013 hyväksytty Suomessa rajoitetusti verovelvolliseksi. Siksi vuoden 2018 kysymys ei ollut "tiesikö verottaja Monacosta?", vaan miksi se alkoi viisi vuotta myöhemmin epäillä, ettei Monaco enää vastannut hänen elämänsä tosiasiallista keskusta. Juuri tuohon alkuperäiseen sysäykseen ei ainakaan vielä ole tullut julkista viranomaisvastausta.
Kommentit (2257)
Vierailija kirjoitti:
Tuloverolain mukaan verovelvollinen joko asuu tai ei asu Suomessa ja on sen mukaan joko yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen. Tämä on täysin mustavalkoista eikä mitään muita vaihtoehtoja ole olemassa. Tämä määräytyy jokaiselle verovuodelle erikseen.
Eli 6 kk-sääntöä ei olekaan eikä Suomi-päiviä lasketa eikä jatkuvaa oleskelua ole olemassakaan? Oukki
Lainsäädännössä todella puhutaan asumisesta (verotuksellinen asuminen), mutta se ei yksilön kannalta rikosoikeudellisesti asiaa muuta.
Asuminen itsessään ei ole rikos eikä muuta asiaa rikosoikeudellisesti. Rikosoikeus tulee mukaan siinä, jos antaa vääriä tietoja asumisestaan välttääkseen veroja. Kuuden kuukauden sääntö on mukana tuloverolain asumisen määrittelyssä: "Henkilön katsotaan asuvan Suomessa, jos hänellä on täällä varsinainen asunto ja koti tai jos hän jatkuvasti oleskelee täällä yli kuuden kuukauden ajan, jolloin tilapäinen poissaolo ei estä pitämästä oleskelua jatkuvana. "
Aiemmin toisessa kommentissa sekoitettiin tuo toiseen 6 kuukauden sääntöön, joka antaa yleisesti verovelvolliselle verovapauden, jos hän työskentelee yli 6 kuukautta ulkomailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mutta se ottaa kantaa siihen, ylittääkö vältettyjen verojen määrä törkeyden kynnyksen. Rikosoikeuden päätöksillä ja ratkaisulla esikysymykseen ei ole mitään suoraa vaikutusta verotukseen. Verovelvollisuuskysymys pitää ratkaista sen takia, että ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä siihen rikokseen, josta syytetään.
Tämä verohyöty on kyllä todettu jo syytteennosto vaiheessa.
Latvalastahan nyt puhutaan, eikö? Kerropas miksi hänen verovelvollisuus-asiaansa ei puida hallinto-oikeudessa sen jälkeen kun hänet todettiin verotarkastuksessa ykeisesti verovelvolliseksi vaan rikosoikeudessa petossyytteellä ka ”tosiasiallisesti asui Suomessa”-argumentilla.Tämä on selitetty jo monta kertaa. Hallinto-oikeus ja rikosoikeus ovat eri prosesseja. Asiaa puitaisiin hallinto-oikeudessa, jos Latvala olisi valittanut verotuspäätöksestä sinne. Hän ei valittanut.
Sen sijaan syyttäjä nosti syytteen törkeästä veropetoksesta ja siksi asia on nyt rikosoikeudessa. Siellä ei puida verovelvollisuutta sen takia, että tarkoitus olisi tarkastella verotuspäätöksen oikeellisuutta tai sen muuttamiseksi. Verovelvollisuutta käsitellään sen takia, että Latvala on voinut syyllistyä veropetokseen vain, jos hän on ollut yleisesti verovelvollinen. Rikosoikeudessa on korkea näyttökynnys ja pelkkä verottajan päätös ei riitä näytöksi verovelvollisuudesta. Rikosoikeuden pitää itse esikysymyksenä ratkaista oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen. Vasta tuon jälkeen voidaan arvioida täyttyvätkö törkeän veropetoksen muut tunnusmerkit.
Ethän sä edes tajua mitä sulta kysytään. 😂
Kyllä verottajakin voi viedä asian hallinto-oikeuteen. Ja näin olisi tehty, mikäli Latvalan verovelvollisuudesta olisi vääntöä.
Sukta kysyttiin nyt, että mikä se petos Latvalan kohdalla katsottiin olevan.
Kaikki tietää mikä esikysymys rikosoikeudessa on. Paitsi susta en ole ihan varma.
P.S. Myös rajoitetusti verovelvollinen voi tehdä veropetoksen.Verottaja ei vie asioita hallinto-oikeuteen ratkaistavaksi. Verottaja tekee hallinnollisen verotuspäätöksen. Hallinto-oikeus on muutoksenhakutuomioistuin ja sinne voi valittaa vain verovelvollinen eli tässä tapauksessa Latvala. Hän ei tehnyt niin.
Olen selittänyt petoksenkin jo aiemmin. Törkeä veropetos, josta syytetään liittyy siihen, että syyttäjän mukaan Latvala antoi verottajalle väärää tietoa asuinpaikastaan välttääkseen verot Suomeen. Petos perustuu täysin siihen, että hän oli syyttäjän mielestä yleisesti verovelvollinen.
Et edelleenkään ymmärrä, miksi Latvalan verovelvollisuutta käsitellään rikosoikeudessa. Sitä käsitellään siksi, että verottajan tekemä hallinnollinen päätös siitä ei ole riittävä rikosoikeudelle. Rikosoikeuden pitää ratkaista verovelvollisuusasia itsenäisesti. Mikä tässä on niin vaikeaa käsittää? Vai onko ennemmin kysymys siitä, että et halua uskoa, että asia on niin eikä niinkään käsityskyvystä?
Rajoitetusti verovelvollinen voi tehdä veropetoksen, mutta Latvalan asiassa ei ole kyse siitä.
Rajoitetusti verovelvollinen voi tehdä veropetoksen, mutta Latvalan asiassa ei ole kyse siitä.
Vaan mistä? Kerro nyt stna vihdoin mitä sä selität.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloverolain mukaan verovelvollinen joko asuu tai ei asu Suomessa ja on sen mukaan joko yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen. Tämä on täysin mustavalkoista eikä mitään muita vaihtoehtoja ole olemassa. Tämä määräytyy jokaiselle verovuodelle erikseen.
Eli 6 kk-sääntöä ei olekaan eikä Suomi-päiviä lasketa eikä jatkuvaa oleskelua ole olemassakaan? Oukki
Lainsäädännössä todella puhutaan asumisesta (verotuksellinen asuminen), mutta se ei yksilön kannalta rikosoikeudellisesti asiaa muuta.Asuminen itsessään ei ole rikos eikä muuta asiaa rikosoikeudellisesti. Rikosoikeus tulee mukaan siinä, jos antaa vääriä tietoja asumisestaan välttääkseen veroja. Kuuden kuukauden sääntö on mukana tuloverolain asumisen määrittelyssä: "Henkilön katsotaan asuvan Suomessa, jos hänellä on täällä varsinainen asunto ja koti tai jos hän jatkuvasti oleskelee täällä yli kuuden kuukauden ajan, jolloin tilapäinen poissaolo ei estä pitämästä oleskelua jatkuvana. "
Aiemmin toisessa kommentissa sekoitettiin tuo toiseen 6 kuukauden sääntöön, joka antaa yleisesti verovelvolliselle verovapauden, jos hän työskentelee yli 6 kuukautta ulkomailla.
Sinä aloit puhua työskentelystä ihan itse. Niin oliko se Latvala nyt rajoitetusti verovelvollinen ja kuitenkin Suomi-päivien ylityttyä yleisesti verovelvollinen vaiko ei?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt alkaa olla niin monta varmana esitettyä väitettä, että laitetaan ne kerralla järjestykseen.
1. Verotuspäätös ei siirrä näyttötaakkaa Latvalalle
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Rikosasiassa syyttäjän on näytettävä rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat. Tuomitseminen edellyttää, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
KKO 2024:34 vahvistaa myös veropetosasiassa tämän aivan normaalin rikosprosessin lähtökohdan.
2. Käräjäoikeus ei ole sidottu Verohallinnon ratkaisuun
Tämä ei ole mielipide vaan KKO:n oikeuskäytäntöä.
KKO 2004:58 toteaa nimenomaisesti, ettei yleinen tuomioistuin ole rikosasiassa sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun ratkaisuun.
Verotuspäätöksellä voi olla painava todistusarvo. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin sitovuus.
Rikostuomioistuimen pitää itse ratkaista ne vero-oikeudelliset kysymykset, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, täyttyykö veropetoksen tunnusmerkistö.
Tämä ei tarkoita, että käräjäoikeus kirjoittaisi Latvalalle uuden verotuspäätöksen. Tätä eroa on tässä selitetty jo aika monta kertaa.
3. Verovelvollisuuden arviointi ei rajoitu siihen, laskiko Verohallinto päivät väärin
On väitetty, että puolustus voisi horjuttaa verovelvollisuutta lähinnä osoittamalla Verohallinnon laskeneen Suomen-päivät väärin.
Ei pidä paikkaansa.
Oleskelupäivien tosiasiallinen määrä on yksi kysymys. Toinen on se, mitä oikeudellisia johtopäätöksiä tosiseikoista voidaan tehdä.
Tuloverolain asumissääntö ei ole kaava ”yli 183 päivää kalenterivuodessa = yleisesti verovelvollinen”.
Laissa puhutaan jatkuvasta yli kuuden kuukauden oleskelusta. Tilapäiset poissaolot eivät välttämättä katkaise oleskelua, tarkastelu ei ole sidottu kalenterivuoteen ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti muodostavat oman perusteensa.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
4. Samoja tosiseikkoja voidaan arvioida eri oikeudellisissa kysymyksissä
Ketjussa on esitetty sekä että rikosoikeus ”ei tutki samoja tosiseikkoja” että että se selvittää ”samoilla faktoilla” tahallisuutta.
Jälkimmäinen on lähempänä totuutta.
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Sama todiste voi olla merkityksellinen useammassa oikeudellisessa kysymyksessä.
Sä puhut edelleen ihan paskaa. Veroista ja verovelvollisuudesta ja erikseen petoksesta ja rikosoikeudesta jne. Jos sä syötät AIlle kysymyksen tai väitteen kerrallaan, tolta se näyttää. Kun se ei osaa yhdistää asioita oikein.
Onpa taitavasti argumentoitu ja hyvin perusteltu vastakommentti
Ei noihin mitään vasta-argumenttia tarvitse, kun ne on yksittäinen asia, johon vastaus on haettu AIlla. Kyllä, jos puhutaan yleisesti vain tuosta oleskelusta, ei sillä ole väliä miksi siitä puhutaan. Mutta, jos tajuaa, että kyse on rikosoikeudesta, sillä on paljonkin väliä. Kaikki nuo on nyt yhdestä kommentista irroitettu lause, johon jostain syystä tuo tapaus hyökkää. Ei niillä ole mitään merkitystä siinä vaiheessa, kun agenda on joko ragebait tai sitten oma ego. Kun siihen vielä yhdistää aika perustavanlaatuisen väärinkäsityksen, keskustelu on melko mahdotonta.
Jätit edelleen kertomatta, mikä kirjoituksessa oli väärin ja mikä se perustavanlaatuinen väärinkäsitys on. Huutelet vain jotain kertomatta, mitä huutelet.
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
? Laskin ja Suomi-päivät rikosoikeudessa?
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.
Siinä nyt muutama ja tämän jälkeen en aio osallistua teidän elimen venyttelyyn ja egobuustiinne.
Olet itse väärässä.
1) Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verovelvollisuus on esikysymys, mutta näyttö menee aina niin päin, että syyttäjän pitää näyttää syyte toteen. Puolustuksen ei tarvitse näyttää mitään. Puolustus yrittää tietenkin kumota syyttäjän väitteitä, mutta se ei tarkoita, että puolustuksen pitäisi näyttää olevansa syytön. Syytön kunnes toisin todistetaan pätee myös esikysymykseen. Jos syyttäjä ei pysty näyttämään esikysymystä eli verovelvolisuutta toteen, verovelvollisuutta ei ole ollut.
2) Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Verohallinnon päätös on hallinnollinen päätös eikä kelpaa sellaisenaan rikosoikeudessa muuta kuin todisteena. Syyttäjän pitää näyttää verovelvollisuus toteen.
3) Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.Ei pidä paikkaansa. Kerroit itsekin, että verovelvollisuus on esikysymys. Ilman ratkaisua siihen, ei ole voinut tapahtua rikosta. Koska myös esikysymys pitää ratkaista, tässä oikeudenkäynnissä ei ole kyse pelkästään tahallisuudesta. Tässä on kyse myös siitä, oliko Latvala verovelvollinen vai ei.
1. Ja mistäs Latvala on syytettynä?
2. Viitaten kohtaan 1. mitä syyttäjän pitää näyttää toteen? Ei todellakaan verovelvollisuutta, mikä on edelleen esikysymys. Tiedätkö mitä se tarkoittaa? Jos argumenttisi on, että rikosoikeus voisi näyttää että Latvala ei olisikaan ollut yleisesti verovelvollinen, miten se tapahtuisi?
3. BS. Rikosoikeus ja esikysymys kannattaa nyt tarkistaa kun se on koko ajan sulla virheellisesti argumentoitu.
-eriSinäkin olet väärässä. Syyttäjän on näytettävä toteen kaikki rikoksen tunnusmerkistön palaset. Siihen kuuluu hyvin oleellisena osana verovelvollisuus, koska ilman sitä törkeää veropetosta ei ole voinut tapahtua. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen vaan päinvastoin pitää osoittaa, että hän oli yleisest i verovelvollinen. Jos syyttäjä ei pysty osoittamaan, että hän oli yleisesti verovelvollinen, siitä seuraa automaattisesti, että hän ei ollut sitä.
Voisitko täsmentää miten rikosoikeus ja esikysymys on virheellisesti argumentoitu?
Teet sen ihan itse koko ajan. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa. Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi. Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Sulla menee tässä kokoajan sekaisin nuo verovuodet ja sitten se mistä Latvalaa rikosoikeudessa syytetään.Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa.
Mitä oikein ajat takaa? Miten muuten syyttäjä sen osoittaisi kuin "syytteen näkökulmasta"? Syyte nimenomaan nojaa siihen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen. Siksi tuomioistuimen on ratkaistava tämä vero-oikeudellinen kysymys ennen kuin se voi ratkaista rikoskysymyksen. Se ei tarkoita, että sitä tarvitsi todistaa yhtään vähemmän.
Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi.
Tuloverolaki on on täysin sama sekä hallinto-oikeudelle että käräjäoikeudelle. Kriteerit sille, kuka on yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen , ovat samat molemmissa oikeuksissa. Ero ei ole syissä tai kriteereissä, vaan rikosoikeuden huomattavasti korkeammassa näyttökynnyksessä. Väite siitä, että verovelvollisuudelle pitäisi olla rikosoikeudessa erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa, on väärin.
Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Tässä myönnät itsekin, että syyttäjä pyrkii osoittamaan Latvalan olleen yleisesti verovelvollinen. Suomessa asuminen ja Suomi-päivien laskenta eivät ole rikosoikeudesta erillisiä asioita, vaan ne ovat juuri ne kriteerit, joilla tuloverolain mukainen asuminen ja sitä kautta verovelvollisuus muodostuu. Ei voi olla niin, että tuloverolain mukaan ei asu Suomessa, mutta on silti yleisesti verovelvollinen. Henkilö joko asuu tai ei asu Suomessa ja on sen mukaan joko yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen.
Ja Latvala on ollut rajoitetusti verovelvollinen ja joinakin vuosina silti yleisesti verovelvollinen. Ja se ei ole rikos. Jos tästä nyt olisi kyse, nuo ei istuisi rikosoikeutta.
Et vaan tajua. Siinä ei ole mitään rikollista onko yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen. Mahdollinen rikos liittyy väärien tietojen antamiseen tai tietojen antamatta jättämiseen. Pointti vaan on se, että tuota rikosta ei ole voinut tapahtua ellei ole ollut yleisesti verovelvollinen. Siksi verovelvollisuus pitää ratkaista ensin. Sitä ei ole vielä ratkaistu. Jotkut tuntuvat kuvittelevan, että verottajan tekemä ratkaisu riittää sihen. Kun ei vaan riitä. Rikosoikeuden pitää ratkaista se itsenäisesti.
Se on juuri näin. Keskustelu on täynnä uskomatonta väittelyä, josta on asiantuntemus kaukana.
Latvalaa syytetään törkeästä veropetoksesta. Sen tietävät kaikki ja tästä varmaan kaikki ovat samaa mieltä, joten siitä on turha jauhaa sen enempää.
Sitten asia, jota aika monet eivät tunnu ymmärtävän, ja se mistä täällä on väitelty. Verovelvollisuus on Latvalan oikeudenkäynnin kynnyskysymys ja siihen liittyen on esitetty todistusaineistoa oikeudessa. Tuota aineistoa käydään oikeudessa läpi jotta oikeus voi esikysymyksenä ratkaista, oliko Latvala yleisesti verovelvollinen niin kuin syyttäjä väittää. Tuo pitää ratkaista jokaiselle verovuodelle erikseen. Ilman yleistä verovelvollisuutta syytteeltä putoaa pohja pois ja siksi tuo kysymys on niin ratkaiseva oikeudenkäynnin kannalta. Ennen verovelvollisuuden selvittämisestä on ihan turhaa puhua tahallisuudesta, koska sillä ei ole merkitystä ilman yleistä verovelvollisuutta.
Ja vielä asumisesta. Tässä tapauksessa on kyse tuloverolain mukaisesta asumisesta eikä osoitteeseen liittyvästä asumisesta. Asuminen Suomessa tarkoittaa yleistä verovelvollisuutta. Suomin-päivien laskenta ja muut todisteet liittyvät tuon asumisen todistamiseen.
Hallinto-oikeus ei liity menossa olevaan prosessiin millään tavalla ja sitä on aika turha sotkea tähän keskusteluun. Sen aika on sitten, jos tulee tarvetta muuttaa verotuspäätöstä käräjäoikeuden päätökseen vedoten.
Kaikki tuo puitaisiin hallinto-oikeudessa, jollei kyseessä olisi petossyyte. Se on se pointti tässä. Rikosoikeudessa noita päiviä ja asumista tarkastellaan nimenomaan sen petoksen näkökulmasta ja se verovelvollisuus on vain esikysymys.
Jauhat tätä samaa stnan kelaa koko ajan etkä edes tajua, että kukaan ei ole ymmärtänyt mitään väärin vaan sinä puhut asiasta väärin sanoessasi, että siellä nyt puidaan sitä Latvalan verovelvollisuutta."Rikosoikeudessa noita päiviä ja asumista tarkastellaan nimenomaan sen petoksen näkökulmasta"
Tämä väite on väärin. Päiviä ja asumista tarkastellaan tuloverolain näkökulmasta. Petos tarkoittaa sitä, että ihminen välttää veroa antamalla vääriä tietoja tai salaamalla jotain. Mutta et voi tietää, onko jokin tieto salattu laittomasti (petos), ellet ensin tiedä, oliko ihmisellä edes velvollisuutta kertoa sitä tietoa. Päivien ja asumisen tarkastelu on puhdasta vero-oikeutta. Rikosoikeus ei voi luoda omaa "petosasumisen" määritelmää, vaan sen on käytettävä tuloverolain pykäliä selvittääkseen, syntyikö verovelvollisuus.
"se verovelvollisuus on vain esikysymys"
Vähättelet esikysymyksen merkitystä. Esikysymys ei tarkoita toissijaista tai pientä asiaa. Se tarkoittaa välttämätöntä pohjaedellytystä. Tässä oikeudenkäynnissä se ei ole vain esikysymys, vaan koko oikeudenkäynnin ratkaisevin asia.
"sinä puhut asiasta väärin sanoessasi, että siellä nyt puidaan sitä Latvalan verovelvollisuutta"
Väität, että minä olen väärässä, kun sanon siellä puitavan verovelvollisuutta, mutta kuitenkin myönnät, että siellä puidaan päiviä ja asumista. Tässä on looginen ristiriita. Tuloverolain mukaan Suomessa asuminen ja oleskelupäivät ovat ne kriteerit, joista yleinen verovelvollisuus muodostuu. Ei niitä päiviä ja asumista siellä oikeudessa huvikseen käydä läpi. Niitä puidaan nimenomaan siksi, että yritetään selvittää, oliko Latvala yleisesti verovelvollinen. Päivien puiminen on verovelvollisuuden puimista.
Otetaanko askel kerrallaan. Latvala on ollut yleisesti verovelvollinen noina vuosina, eikö?
Hän on asunut ulkomailla ja ollut siis rajoitetusti verovelvollinen samaan aikaan, eikö?Henkilö ei voi olla samaan aikaan yleisesti ja rajoitetusti verovelvollinen. Se on joko tai. Verottajan mielestä Latvala on ollut yleisesti verovelvollinen. Oikeudenkäynti on vielä kesken ja käräjäoikeuden kanta ei ole selvillä.
No niin. Arvasin, että tuota pidemmälle ei tarvitse mennä kun se sun harhainen ajatus selviää. Tämän vuoksi sä luulet siis että rikosoikeus pohtii ja selvittää ja ihmettelee Latvalan verovelvollisuutta.
Henkilö todellakin voi olla rajoitetusti verovelvollinen ja silti yksittäisinä vuosina verotuksellisesti yleisesti verovelvollinen (6kk säännön mukaan).
Ei voi. Saman verovuoden aikana ei voi olla sekä rajoitetusti että yleisesti verovelvollinen. Tuo kuuden kuukauden sääntö ei liity Latvalan tapaukseen ollenkaan. Ulkomaantuloa koskeva 6 kuukauden sääntö tarkoittaa tilannetta, jossa yleisesti verovelvollisen suomalaisen ulkomailla ansaitsema tulo voi olla verovapaata, jos hän työskentelee ulkomailla vähintään puoli vuotta. Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että rajoitetusti verovelvollinen muuttuisi kesken vuoden yleisesti verovelvolliseksi tai päinvastoin. Tuloverolain mukainen verovelvollisuus (rajoitetusti tai yleisesti) määritellään aina koko verovuodelle. Kuuden kuukauden sääntö, joka liittyy Latvalan tapaukseen on eri sääntö. Sen säännön mukaan yleinen verovelvollisuus Suomessa syntyy, jos henkilö asuu Suomessa tai oleskelee täällä jatkuvasti yli 6 kuukautta.
Kuka puhui muuttumisesta kesken vuoden? Latvala on asunut ulkomailla vuodesta 2008 ja työskennellyt siellä, on ollut siis rajoitetusti verovelvollinen. Hän on vuosina 2014-2018 ylittänyt 6 kk säännön ja maksanut siksi noilta vuosilta verot, eli hänet on verotuksellisesti katsottu yleisesti verovelvolliseksi. Vai oletko tästäkin nyt eri mieltä?
Verottaja on todennut. Käräjäoikeus tekee siitä oman arvion.
Tämäkö sun lopullinen anti nyt keskusteluun on? Tämänkö halusit saada sanottua? Että rikosoikeus käsittelee esikysymyksenä Latvalan verovelvollisuuden?
Mitä se kaikki ”Noita päiviä tarkastellaan rikosoikeudessa nimenomaan verovelvollisuuden näkökulmasta” ja ”Latvala voi hakea veroja hallinto-oikeudesta takaisin, jos rikosoikeus toteaa hänen olleen rajoitetusti verovelvollinen”-paska siis oli?Ei se mitään paskaa ollut vaan faktaa. Jos rikosoikeus päätyy jonkin verovuoden osalta siihen, että Latvala oli sittenkin rajoitetusti verovelvollinen, hänellä on hyvät perusteet hakea veroja takaisin tuon verovuoden osalta hallinto-oikeuden kautta. Rikosoikeuden päätös ei sido hallinto-oikeutta, mutta käytännössä rikosoikeuden päätös on siellä hyvin painava. Kuten olen jo aiemmin selittänyt, hallinto-oikeus ja rikosoikeus ovat eri prosesseja ja toimivat itsenäisesti. Ja jos ollaan tarkkoja, niin muutosta verotukseen ei haeta hallinto-oikeudelta vaan korkeimmalta hallinto-oikeudelta, koska verotuspäätös on jo suljettu ja se on lainvoimainen. Sitä ei voi enää viedä hallinto-oikeuteen. Vain korkein hallinto-oikeus voi enää purkaa verotuspäätöksen.
Sinä ja sinun eri prosessisi. Olet nyt ainut, joka ei osaa vastata niinkin yksinkertaiseen ksysymykseen kuin miksi rikosoikeudessa käsiteltäsiiin ihmisen verovelvollisuutta? Ei puhuta esikysymyksestä vaan väitteestäsi, että asia viedään rikosoikeuteen ydinkysymyksellä ”Oliko verovelvollinen”. Niinhän sä nimittäin väität nyt Latvalan kohdalla.
Asiaa ei ole viety rikosoikeuteen kysymyksellä "oliko verovelvollinen". Syyte on törkeä veropetos. Mitä sinä ja ilmeisesti moni muukaan ei ymmärrä on se, miksi verovelvollisuus pitää selvittää rikosoikeudessa. Olen selittänyt sen jo monta kertaa eikä vaan mene jakeluun. Omat väärät uskomukset ovat ilmeisesti niin syvällä, ettei ole halua ymmärtää. Syytteellä ei ole pohjaa ellei Latvala ollut yleisesti verovelvollinen ja tuo verovelvollisuus pitää osoittaa rikosoikeudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloverolain mukaan verovelvollinen joko asuu tai ei asu Suomessa ja on sen mukaan joko yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen. Tämä on täysin mustavalkoista eikä mitään muita vaihtoehtoja ole olemassa. Tämä määräytyy jokaiselle verovuodelle erikseen.
Eli 6 kk-sääntöä ei olekaan eikä Suomi-päiviä lasketa eikä jatkuvaa oleskelua ole olemassakaan? Oukki
Lainsäädännössä todella puhutaan asumisesta (verotuksellinen asuminen), mutta se ei yksilön kannalta rikosoikeudellisesti asiaa muuta.Asuminen itsessään ei ole rikos eikä muuta asiaa rikosoikeudellisesti. Rikosoikeus tulee mukaan siinä, jos antaa vääriä tietoja asumisestaan välttääkseen veroja. Kuuden kuukauden sääntö on mukana tuloverolain asumisen määrittelyssä: "Henkilön katsotaan asuvan Suomessa, jos hänellä on täällä varsinainen asunto ja koti tai jos hän jatkuvasti oleskelee täällä yli kuuden kuukauden ajan, jolloin tilapäinen poissaolo ei estä pitämästä oleskelua jatkuvana. "
Aiemmin toisessa kommentissa sekoitettiin tuo toiseen 6 kuukauden sääntöön, joka antaa yleisesti verovelvolliselle verovapauden, jos hän työskentelee yli 6 kuukautta ulkomailla.
Mä olen rajoitetusti verovelvollinen vaikka en työskentele ulkomailla vaan olen kotiäiti ja mulla on 6 kk sääntö ja lasken Suomi-päiviä.
-ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt alkaa olla niin monta varmana esitettyä väitettä, että laitetaan ne kerralla järjestykseen.
1. Verotuspäätös ei siirrä näyttötaakkaa Latvalalle
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Rikosasiassa syyttäjän on näytettävä rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat. Tuomitseminen edellyttää, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
KKO 2024:34 vahvistaa myös veropetosasiassa tämän aivan normaalin rikosprosessin lähtökohdan.
2. Käräjäoikeus ei ole sidottu Verohallinnon ratkaisuun
Tämä ei ole mielipide vaan KKO:n oikeuskäytäntöä.
KKO 2004:58 toteaa nimenomaisesti, ettei yleinen tuomioistuin ole rikosasiassa sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun ratkaisuun.
Verotuspäätöksellä voi olla painava todistusarvo. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin sitovuus.
Rikostuomioistuimen pitää itse ratkaista ne vero-oikeudelliset kysymykset, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, täyttyykö veropetoksen tunnusmerkistö.
Tämä ei tarkoita, että käräjäoikeus kirjoittaisi Latvalalle uuden verotuspäätöksen. Tätä eroa on tässä selitetty jo aika monta kertaa.
3. Verovelvollisuuden arviointi ei rajoitu siihen, laskiko Verohallinto päivät väärin
On väitetty, että puolustus voisi horjuttaa verovelvollisuutta lähinnä osoittamalla Verohallinnon laskeneen Suomen-päivät väärin.
Ei pidä paikkaansa.
Oleskelupäivien tosiasiallinen määrä on yksi kysymys. Toinen on se, mitä oikeudellisia johtopäätöksiä tosiseikoista voidaan tehdä.
Tuloverolain asumissääntö ei ole kaava ”yli 183 päivää kalenterivuodessa = yleisesti verovelvollinen”.
Laissa puhutaan jatkuvasta yli kuuden kuukauden oleskelusta. Tilapäiset poissaolot eivät välttämättä katkaise oleskelua, tarkastelu ei ole sidottu kalenterivuoteen ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti muodostavat oman perusteensa.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
4. Samoja tosiseikkoja voidaan arvioida eri oikeudellisissa kysymyksissä
Ketjussa on esitetty sekä että rikosoikeus ”ei tutki samoja tosiseikkoja” että että se selvittää ”samoilla faktoilla” tahallisuutta.
Jälkimmäinen on lähempänä totuutta.
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Sama todiste voi olla merkityksellinen useammassa oikeudellisessa kysymyksessä.
Sä puhut edelleen ihan paskaa. Veroista ja verovelvollisuudesta ja erikseen petoksesta ja rikosoikeudesta jne. Jos sä syötät AIlle kysymyksen tai väitteen kerrallaan, tolta se näyttää. Kun se ei osaa yhdistää asioita oikein.
Onpa taitavasti argumentoitu ja hyvin perusteltu vastakommentti
Ei noihin mitään vasta-argumenttia tarvitse, kun ne on yksittäinen asia, johon vastaus on haettu AIlla. Kyllä, jos puhutaan yleisesti vain tuosta oleskelusta, ei sillä ole väliä miksi siitä puhutaan. Mutta, jos tajuaa, että kyse on rikosoikeudesta, sillä on paljonkin väliä. Kaikki nuo on nyt yhdestä kommentista irroitettu lause, johon jostain syystä tuo tapaus hyökkää. Ei niillä ole mitään merkitystä siinä vaiheessa, kun agenda on joko ragebait tai sitten oma ego. Kun siihen vielä yhdistää aika perustavanlaatuisen väärinkäsityksen, keskustelu on melko mahdotonta.
Jätit edelleen kertomatta, mikä kirjoituksessa oli väärin ja mikä se perustavanlaatuinen väärinkäsitys on. Huutelet vain jotain kertomatta, mitä huutelet.
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
? Laskin ja Suomi-päivät rikosoikeudessa?
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.
Siinä nyt muutama ja tämän jälkeen en aio osallistua teidän elimen venyttelyyn ja egobuustiinne.
Olet itse väärässä.
1) Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verovelvollisuus on esikysymys, mutta näyttö menee aina niin päin, että syyttäjän pitää näyttää syyte toteen. Puolustuksen ei tarvitse näyttää mitään. Puolustus yrittää tietenkin kumota syyttäjän väitteitä, mutta se ei tarkoita, että puolustuksen pitäisi näyttää olevansa syytön. Syytön kunnes toisin todistetaan pätee myös esikysymykseen. Jos syyttäjä ei pysty näyttämään esikysymystä eli verovelvolisuutta toteen, verovelvollisuutta ei ole ollut.
2) Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Verohallinnon päätös on hallinnollinen päätös eikä kelpaa sellaisenaan rikosoikeudessa muuta kuin todisteena. Syyttäjän pitää näyttää verovelvollisuus toteen.
3) Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.Ei pidä paikkaansa. Kerroit itsekin, että verovelvollisuus on esikysymys. Ilman ratkaisua siihen, ei ole voinut tapahtua rikosta. Koska myös esikysymys pitää ratkaista, tässä oikeudenkäynnissä ei ole kyse pelkästään tahallisuudesta. Tässä on kyse myös siitä, oliko Latvala verovelvollinen vai ei.
1. Ja mistäs Latvala on syytettynä?
2. Viitaten kohtaan 1. mitä syyttäjän pitää näyttää toteen? Ei todellakaan verovelvollisuutta, mikä on edelleen esikysymys. Tiedätkö mitä se tarkoittaa? Jos argumenttisi on, että rikosoikeus voisi näyttää että Latvala ei olisikaan ollut yleisesti verovelvollinen, miten se tapahtuisi?
3. BS. Rikosoikeus ja esikysymys kannattaa nyt tarkistaa kun se on koko ajan sulla virheellisesti argumentoitu.
-eriSinäkin olet väärässä. Syyttäjän on näytettävä toteen kaikki rikoksen tunnusmerkistön palaset. Siihen kuuluu hyvin oleellisena osana verovelvollisuus, koska ilman sitä törkeää veropetosta ei ole voinut tapahtua. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen vaan päinvastoin pitää osoittaa, että hän oli yleisest i verovelvollinen. Jos syyttäjä ei pysty osoittamaan, että hän oli yleisesti verovelvollinen, siitä seuraa automaattisesti, että hän ei ollut sitä.
Voisitko täsmentää miten rikosoikeus ja esikysymys on virheellisesti argumentoitu?
Teet sen ihan itse koko ajan. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa. Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi. Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Sulla menee tässä kokoajan sekaisin nuo verovuodet ja sitten se mistä Latvalaa rikosoikeudessa syytetään.Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa.
Mitä oikein ajat takaa? Miten muuten syyttäjä sen osoittaisi kuin "syytteen näkökulmasta"? Syyte nimenomaan nojaa siihen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen. Siksi tuomioistuimen on ratkaistava tämä vero-oikeudellinen kysymys ennen kuin se voi ratkaista rikoskysymyksen. Se ei tarkoita, että sitä tarvitsi todistaa yhtään vähemmän.
Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi.
Tuloverolaki on on täysin sama sekä hallinto-oikeudelle että käräjäoikeudelle. Kriteerit sille, kuka on yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen , ovat samat molemmissa oikeuksissa. Ero ei ole syissä tai kriteereissä, vaan rikosoikeuden huomattavasti korkeammassa näyttökynnyksessä. Väite siitä, että verovelvollisuudelle pitäisi olla rikosoikeudessa erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa, on väärin.
Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Tässä myönnät itsekin, että syyttäjä pyrkii osoittamaan Latvalan olleen yleisesti verovelvollinen. Suomessa asuminen ja Suomi-päivien laskenta eivät ole rikosoikeudesta erillisiä asioita, vaan ne ovat juuri ne kriteerit, joilla tuloverolain mukainen asuminen ja sitä kautta verovelvollisuus muodostuu. Ei voi olla niin, että tuloverolain mukaan ei asu Suomessa, mutta on silti yleisesti verovelvollinen. Henkilö joko asuu tai ei asu Suomessa ja on sen mukaan joko yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen.
Ja Latvala on ollut rajoitetusti verovelvollinen ja joinakin vuosina silti yleisesti verovelvollinen. Ja se ei ole rikos. Jos tästä nyt olisi kyse, nuo ei istuisi rikosoikeutta.
Et vaan tajua. Siinä ei ole mitään rikollista onko yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen. Mahdollinen rikos liittyy väärien tietojen antamiseen tai tietojen antamatta jättämiseen. Pointti vaan on se, että tuota rikosta ei ole voinut tapahtua ellei ole ollut yleisesti verovelvollinen. Siksi verovelvollisuus pitää ratkaista ensin. Sitä ei ole vielä ratkaistu. Jotkut tuntuvat kuvittelevan, että verottajan tekemä ratkaisu riittää sihen. Kun ei vaan riitä. Rikosoikeuden pitää ratkaista se itsenäisesti.
Se on juuri näin. Keskustelu on täynnä uskomatonta väittelyä, josta on asiantuntemus kaukana.
Latvalaa syytetään törkeästä veropetoksesta. Sen tietävät kaikki ja tästä varmaan kaikki ovat samaa mieltä, joten siitä on turha jauhaa sen enempää.
Sitten asia, jota aika monet eivät tunnu ymmärtävän, ja se mistä täällä on väitelty. Verovelvollisuus on Latvalan oikeudenkäynnin kynnyskysymys ja siihen liittyen on esitetty todistusaineistoa oikeudessa. Tuota aineistoa käydään oikeudessa läpi jotta oikeus voi esikysymyksenä ratkaista, oliko Latvala yleisesti verovelvollinen niin kuin syyttäjä väittää. Tuo pitää ratkaista jokaiselle verovuodelle erikseen. Ilman yleistä verovelvollisuutta syytteeltä putoaa pohja pois ja siksi tuo kysymys on niin ratkaiseva oikeudenkäynnin kannalta. Ennen verovelvollisuuden selvittämisestä on ihan turhaa puhua tahallisuudesta, koska sillä ei ole merkitystä ilman yleistä verovelvollisuutta.
Ja vielä asumisesta. Tässä tapauksessa on kyse tuloverolain mukaisesta asumisesta eikä osoitteeseen liittyvästä asumisesta. Asuminen Suomessa tarkoittaa yleistä verovelvollisuutta. Suomin-päivien laskenta ja muut todisteet liittyvät tuon asumisen todistamiseen.
Hallinto-oikeus ei liity menossa olevaan prosessiin millään tavalla ja sitä on aika turha sotkea tähän keskusteluun. Sen aika on sitten, jos tulee tarvetta muuttaa verotuspäätöstä käräjäoikeuden päätökseen vedoten.
Kaikki tuo puitaisiin hallinto-oikeudessa, jollei kyseessä olisi petossyyte. Se on se pointti tässä. Rikosoikeudessa noita päiviä ja asumista tarkastellaan nimenomaan sen petoksen näkökulmasta ja se verovelvollisuus on vain esikysymys.
Jauhat tätä samaa stnan kelaa koko ajan etkä edes tajua, että kukaan ei ole ymmärtänyt mitään väärin vaan sinä puhut asiasta väärin sanoessasi, että siellä nyt puidaan sitä Latvalan verovelvollisuutta."Rikosoikeudessa noita päiviä ja asumista tarkastellaan nimenomaan sen petoksen näkökulmasta"
Tämä väite on väärin. Päiviä ja asumista tarkastellaan tuloverolain näkökulmasta. Petos tarkoittaa sitä, että ihminen välttää veroa antamalla vääriä tietoja tai salaamalla jotain. Mutta et voi tietää, onko jokin tieto salattu laittomasti (petos), ellet ensin tiedä, oliko ihmisellä edes velvollisuutta kertoa sitä tietoa. Päivien ja asumisen tarkastelu on puhdasta vero-oikeutta. Rikosoikeus ei voi luoda omaa "petosasumisen" määritelmää, vaan sen on käytettävä tuloverolain pykäliä selvittääkseen, syntyikö verovelvollisuus.
"se verovelvollisuus on vain esikysymys"
Vähättelet esikysymyksen merkitystä. Esikysymys ei tarkoita toissijaista tai pientä asiaa. Se tarkoittaa välttämätöntä pohjaedellytystä. Tässä oikeudenkäynnissä se ei ole vain esikysymys, vaan koko oikeudenkäynnin ratkaisevin asia.
"sinä puhut asiasta väärin sanoessasi, että siellä nyt puidaan sitä Latvalan verovelvollisuutta"
Väität, että minä olen väärässä, kun sanon siellä puitavan verovelvollisuutta, mutta kuitenkin myönnät, että siellä puidaan päiviä ja asumista. Tässä on looginen ristiriita. Tuloverolain mukaan Suomessa asuminen ja oleskelupäivät ovat ne kriteerit, joista yleinen verovelvollisuus muodostuu. Ei niitä päiviä ja asumista siellä oikeudessa huvikseen käydä läpi. Niitä puidaan nimenomaan siksi, että yritetään selvittää, oliko Latvala yleisesti verovelvollinen. Päivien puiminen on verovelvollisuuden puimista.
Otetaanko askel kerrallaan. Latvala on ollut yleisesti verovelvollinen noina vuosina, eikö?
Hän on asunut ulkomailla ja ollut siis rajoitetusti verovelvollinen samaan aikaan, eikö?Henkilö ei voi olla samaan aikaan yleisesti ja rajoitetusti verovelvollinen. Se on joko tai. Verottajan mielestä Latvala on ollut yleisesti verovelvollinen. Oikeudenkäynti on vielä kesken ja käräjäoikeuden kanta ei ole selvillä.
No niin. Arvasin, että tuota pidemmälle ei tarvitse mennä kun se sun harhainen ajatus selviää. Tämän vuoksi sä luulet siis että rikosoikeus pohtii ja selvittää ja ihmettelee Latvalan verovelvollisuutta.
Henkilö todellakin voi olla rajoitetusti verovelvollinen ja silti yksittäisinä vuosina verotuksellisesti yleisesti verovelvollinen (6kk säännön mukaan).
Ei voi. Saman verovuoden aikana ei voi olla sekä rajoitetusti että yleisesti verovelvollinen. Tuo kuuden kuukauden sääntö ei liity Latvalan tapaukseen ollenkaan. Ulkomaantuloa koskeva 6 kuukauden sääntö tarkoittaa tilannetta, jossa yleisesti verovelvollisen suomalaisen ulkomailla ansaitsema tulo voi olla verovapaata, jos hän työskentelee ulkomailla vähintään puoli vuotta. Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että rajoitetusti verovelvollinen muuttuisi kesken vuoden yleisesti verovelvolliseksi tai päinvastoin. Tuloverolain mukainen verovelvollisuus (rajoitetusti tai yleisesti) määritellään aina koko verovuodelle. Kuuden kuukauden sääntö, joka liittyy Latvalan tapaukseen on eri sääntö. Sen säännön mukaan yleinen verovelvollisuus Suomessa syntyy, jos henkilö asuu Suomessa tai oleskelee täällä jatkuvasti yli 6 kuukautta.
Kuka puhui muuttumisesta kesken vuoden? Latvala on asunut ulkomailla vuodesta 2008 ja työskennellyt siellä, on ollut siis rajoitetusti verovelvollinen. Hän on vuosina 2014-2018 ylittänyt 6 kk säännön ja maksanut siksi noilta vuosilta verot, eli hänet on verotuksellisesti katsottu yleisesti verovelvolliseksi. Vai oletko tästäkin nyt eri mieltä?
Verottaja on todennut. Käräjäoikeus tekee siitä oman arvion.
Tämäkö sun lopullinen anti nyt keskusteluun on? Tämänkö halusit saada sanottua? Että rikosoikeus käsittelee esikysymyksenä Latvalan verovelvollisuuden?
Mitä se kaikki ”Noita päiviä tarkastellaan rikosoikeudessa nimenomaan verovelvollisuuden näkökulmasta” ja ”Latvala voi hakea veroja hallinto-oikeudesta takaisin, jos rikosoikeus toteaa hänen olleen rajoitetusti verovelvollinen”-paska siis oli?Ei se mitään paskaa ollut vaan faktaa. Jos rikosoikeus päätyy jonkin verovuoden osalta siihen, että Latvala oli sittenkin rajoitetusti verovelvollinen, hänellä on hyvät perusteet hakea veroja takaisin tuon verovuoden osalta hallinto-oikeuden kautta. Rikosoikeuden päätös ei sido hallinto-oikeutta, mutta käytännössä rikosoikeuden päätös on siellä hyvin painava. Kuten olen jo aiemmin selittänyt, hallinto-oikeus ja rikosoikeus ovat eri prosesseja ja toimivat itsenäisesti. Ja jos ollaan tarkkoja, niin muutosta verotukseen ei haeta hallinto-oikeudelta vaan korkeimmalta hallinto-oikeudelta, koska verotuspäätös on jo suljettu ja se on lainvoimainen. Sitä ei voi enää viedä hallinto-oikeuteen. Vain korkein hallinto-oikeus voi enää purkaa verotuspäätöksen.
Sinä ja sinun eri prosessisi. Olet nyt ainut, joka ei osaa vastata niinkin yksinkertaiseen ksysymykseen kuin miksi rikosoikeudessa käsiteltäsiiin ihmisen verovelvollisuutta? Ei puhuta esikysymyksestä vaan väitteestäsi, että asia viedään rikosoikeuteen ydinkysymyksellä ”Oliko verovelvollinen”. Niinhän sä nimittäin väität nyt Latvalan kohdalla.
Asiaa ei ole viety rikosoikeuteen kysymyksellä "oliko verovelvollinen". Syyte on törkeä veropetos. Mitä sinä ja ilmeisesti moni muukaan ei ymmärrä on se, miksi verovelvollisuus pitää selvittää rikosoikeudessa. Olen selittänyt sen jo monta kertaa eikä vaan mene jakeluun. Omat väärät uskomukset ovat ilmeisesti niin syvällä, ettei ole halua ymmärtää. Syytteellä ei ole pohjaa ellei Latvala ollut yleisesti verovelvollinen ja tuo verovelvollisuus pitää osoittaa rikosoikeudessa.
Kaikki tietää miksi se pitää esikysymyksenä ratkaista! On tiennyt sivulta 1 lähtien. Tuo kaikki muu sun mussitus on ihan sekopäistä kun sä et sano mitään vaikka jauhat kuinka.
Syytteellä ei ole pohjaa? Silloin tehdään syyttämättäjättämispäätös.
Mikä petoksessa muuttuu, jos Latvala todetaan rajoitetusti verovelvolliseksi verotuksen näkökulmasta noina vuosina?
Erotatko vuosittaisen verotuksen rikossyytteestä?
Jos taas puhut siitä, että oliko Latvalan rajoitetusti verovelvollinen-status väärä, koska hän itseasiassa asui Suomessa, niin juu u, se se oletettu petos nyt nimenomaan on. Niin että oliko verovelvollisuus-kysymys lopulta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt alkaa olla niin monta varmana esitettyä väitettä, että laitetaan ne kerralla järjestykseen.
1. Verotuspäätös ei siirrä näyttötaakkaa Latvalalle
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Rikosasiassa syyttäjän on näytettävä rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat. Tuomitseminen edellyttää, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
KKO 2024:34 vahvistaa myös veropetosasiassa tämän aivan normaalin rikosprosessin lähtökohdan.
2. Käräjäoikeus ei ole sidottu Verohallinnon ratkaisuun
Tämä ei ole mielipide vaan KKO:n oikeuskäytäntöä.
KKO 2004:58 toteaa nimenomaisesti, ettei yleinen tuomioistuin ole rikosasiassa sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun ratkaisuun.
Verotuspäätöksellä voi olla painava todistusarvo. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin sitovuus.
Rikostuomioistuimen pitää itse ratkaista ne vero-oikeudelliset kysymykset, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, täyttyykö veropetoksen tunnusmerkistö.
Tämä ei tarkoita, että käräjäoikeus kirjoittaisi Latvalalle uuden verotuspäätöksen. Tätä eroa on tässä selitetty jo aika monta kertaa.
3. Verovelvollisuuden arviointi ei rajoitu siihen, laskiko Verohallinto päivät väärin
On väitetty, että puolustus voisi horjuttaa verovelvollisuutta lähinnä osoittamalla Verohallinnon laskeneen Suomen-päivät väärin.
Ei pidä paikkaansa.
Oleskelupäivien tosiasiallinen määrä on yksi kysymys. Toinen on se, mitä oikeudellisia johtopäätöksiä tosiseikoista voidaan tehdä.
Tuloverolain asumissääntö ei ole kaava ”yli 183 päivää kalenterivuodessa = yleisesti verovelvollinen”.
Laissa puhutaan jatkuvasta yli kuuden kuukauden oleskelusta. Tilapäiset poissaolot eivät välttämättä katkaise oleskelua, tarkastelu ei ole sidottu kalenterivuoteen ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti muodostavat oman perusteensa.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
4. Samoja tosiseikkoja voidaan arvioida eri oikeudellisissa kysymyksissä
Ketjussa on esitetty sekä että rikosoikeus ”ei tutki samoja tosiseikkoja” että että se selvittää ”samoilla faktoilla” tahallisuutta.
Jälkimmäinen on lähempänä totuutta.
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Sama todiste voi olla merkityksellinen useammassa oikeudellisessa kysymyksessä.
Sä puhut edelleen ihan paskaa. Veroista ja verovelvollisuudesta ja erikseen petoksesta ja rikosoikeudesta jne. Jos sä syötät AIlle kysymyksen tai väitteen kerrallaan, tolta se näyttää. Kun se ei osaa yhdistää asioita oikein.
Onpa taitavasti argumentoitu ja hyvin perusteltu vastakommentti
Ei noihin mitään vasta-argumenttia tarvitse, kun ne on yksittäinen asia, johon vastaus on haettu AIlla. Kyllä, jos puhutaan yleisesti vain tuosta oleskelusta, ei sillä ole väliä miksi siitä puhutaan. Mutta, jos tajuaa, että kyse on rikosoikeudesta, sillä on paljonkin väliä. Kaikki nuo on nyt yhdestä kommentista irroitettu lause, johon jostain syystä tuo tapaus hyökkää. Ei niillä ole mitään merkitystä siinä vaiheessa, kun agenda on joko ragebait tai sitten oma ego. Kun siihen vielä yhdistää aika perustavanlaatuisen väärinkäsityksen, keskustelu on melko mahdotonta.
Jätit edelleen kertomatta, mikä kirjoituksessa oli väärin ja mikä se perustavanlaatuinen väärinkäsitys on. Huutelet vain jotain kertomatta, mitä huutelet.
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
? Laskin ja Suomi-päivät rikosoikeudessa?
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.
Siinä nyt muutama ja tämän jälkeen en aio osallistua teidän elimen venyttelyyn ja egobuustiinne.
Olet itse väärässä.
1) Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verovelvollisuus on esikysymys, mutta näyttö menee aina niin päin, että syyttäjän pitää näyttää syyte toteen. Puolustuksen ei tarvitse näyttää mitään. Puolustus yrittää tietenkin kumota syyttäjän väitteitä, mutta se ei tarkoita, että puolustuksen pitäisi näyttää olevansa syytön. Syytön kunnes toisin todistetaan pätee myös esikysymykseen. Jos syyttäjä ei pysty näyttämään esikysymystä eli verovelvolisuutta toteen, verovelvollisuutta ei ole ollut.
2) Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Verohallinnon päätös on hallinnollinen päätös eikä kelpaa sellaisenaan rikosoikeudessa muuta kuin todisteena. Syyttäjän pitää näyttää verovelvollisuus toteen.
3) Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.Ei pidä paikkaansa. Kerroit itsekin, että verovelvollisuus on esikysymys. Ilman ratkaisua siihen, ei ole voinut tapahtua rikosta. Koska myös esikysymys pitää ratkaista, tässä oikeudenkäynnissä ei ole kyse pelkästään tahallisuudesta. Tässä on kyse myös siitä, oliko Latvala verovelvollinen vai ei.
1. Ja mistäs Latvala on syytettynä?
2. Viitaten kohtaan 1. mitä syyttäjän pitää näyttää toteen? Ei todellakaan verovelvollisuutta, mikä on edelleen esikysymys. Tiedätkö mitä se tarkoittaa? Jos argumenttisi on, että rikosoikeus voisi näyttää että Latvala ei olisikaan ollut yleisesti verovelvollinen, miten se tapahtuisi?
3. BS. Rikosoikeus ja esikysymys kannattaa nyt tarkistaa kun se on koko ajan sulla virheellisesti argumentoitu.
-eriSinäkin olet väärässä. Syyttäjän on näytettävä toteen kaikki rikoksen tunnusmerkistön palaset. Siihen kuuluu hyvin oleellisena osana verovelvollisuus, koska ilman sitä törkeää veropetosta ei ole voinut tapahtua. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen vaan päinvastoin pitää osoittaa, että hän oli yleisest i verovelvollinen. Jos syyttäjä ei pysty osoittamaan, että hän oli yleisesti verovelvollinen, siitä seuraa automaattisesti, että hän ei ollut sitä.
Voisitko täsmentää miten rikosoikeus ja esikysymys on virheellisesti argumentoitu?
Teet sen ihan itse koko ajan. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa. Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi. Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Sulla menee tässä kokoajan sekaisin nuo verovuodet ja sitten se mistä Latvalaa rikosoikeudessa syytetään.Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa.
Mitä oikein ajat takaa? Miten muuten syyttäjä sen osoittaisi kuin "syytteen näkökulmasta"? Syyte nimenomaan nojaa siihen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen. Siksi tuomioistuimen on ratkaistava tämä vero-oikeudellinen kysymys ennen kuin se voi ratkaista rikoskysymyksen. Se ei tarkoita, että sitä tarvitsi todistaa yhtään vähemmän.
Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi.
Tuloverolaki on on täysin sama sekä hallinto-oikeudelle että käräjäoikeudelle. Kriteerit sille, kuka on yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen , ovat samat molemmissa oikeuksissa. Ero ei ole syissä tai kriteereissä, vaan rikosoikeuden huomattavasti korkeammassa näyttökynnyksessä. Väite siitä, että verovelvollisuudelle pitäisi olla rikosoikeudessa erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa, on väärin.
Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Tässä myönnät itsekin, että syyttäjä pyrkii osoittamaan Latvalan olleen yleisesti verovelvollinen. Suomessa asuminen ja Suomi-päivien laskenta eivät ole rikosoikeudesta erillisiä asioita, vaan ne ovat juuri ne kriteerit, joilla tuloverolain mukainen asuminen ja sitä kautta verovelvollisuus muodostuu. Ei voi olla niin, että tuloverolain mukaan ei asu Suomessa, mutta on silti yleisesti verovelvollinen. Henkilö joko asuu tai ei asu Suomessa ja on sen mukaan joko yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen.
Ja Latvala on ollut rajoitetusti verovelvollinen ja joinakin vuosina silti yleisesti verovelvollinen. Ja se ei ole rikos. Jos tästä nyt olisi kyse, nuo ei istuisi rikosoikeutta.
Et vaan tajua. Siinä ei ole mitään rikollista onko yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen. Mahdollinen rikos liittyy väärien tietojen antamiseen tai tietojen antamatta jättämiseen. Pointti vaan on se, että tuota rikosta ei ole voinut tapahtua ellei ole ollut yleisesti verovelvollinen. Siksi verovelvollisuus pitää ratkaista ensin. Sitä ei ole vielä ratkaistu. Jotkut tuntuvat kuvittelevan, että verottajan tekemä ratkaisu riittää sihen. Kun ei vaan riitä. Rikosoikeuden pitää ratkaista se itsenäisesti.
Se on juuri näin. Keskustelu on täynnä uskomatonta väittelyä, josta on asiantuntemus kaukana.
Latvalaa syytetään törkeästä veropetoksesta. Sen tietävät kaikki ja tästä varmaan kaikki ovat samaa mieltä, joten siitä on turha jauhaa sen enempää.
Sitten asia, jota aika monet eivät tunnu ymmärtävän, ja se mistä täällä on väitelty. Verovelvollisuus on Latvalan oikeudenkäynnin kynnyskysymys ja siihen liittyen on esitetty todistusaineistoa oikeudessa. Tuota aineistoa käydään oikeudessa läpi jotta oikeus voi esikysymyksenä ratkaista, oliko Latvala yleisesti verovelvollinen niin kuin syyttäjä väittää. Tuo pitää ratkaista jokaiselle verovuodelle erikseen. Ilman yleistä verovelvollisuutta syytteeltä putoaa pohja pois ja siksi tuo kysymys on niin ratkaiseva oikeudenkäynnin kannalta. Ennen verovelvollisuuden selvittämisestä on ihan turhaa puhua tahallisuudesta, koska sillä ei ole merkitystä ilman yleistä verovelvollisuutta.
Ja vielä asumisesta. Tässä tapauksessa on kyse tuloverolain mukaisesta asumisesta eikä osoitteeseen liittyvästä asumisesta. Asuminen Suomessa tarkoittaa yleistä verovelvollisuutta. Suomin-päivien laskenta ja muut todisteet liittyvät tuon asumisen todistamiseen.
Hallinto-oikeus ei liity menossa olevaan prosessiin millään tavalla ja sitä on aika turha sotkea tähän keskusteluun. Sen aika on sitten, jos tulee tarvetta muuttaa verotuspäätöstä käräjäoikeuden päätökseen vedoten.
Kaikki tuo puitaisiin hallinto-oikeudessa, jollei kyseessä olisi petossyyte. Se on se pointti tässä. Rikosoikeudessa noita päiviä ja asumista tarkastellaan nimenomaan sen petoksen näkökulmasta ja se verovelvollisuus on vain esikysymys.
Jauhat tätä samaa stnan kelaa koko ajan etkä edes tajua, että kukaan ei ole ymmärtänyt mitään väärin vaan sinä puhut asiasta väärin sanoessasi, että siellä nyt puidaan sitä Latvalan verovelvollisuutta."Rikosoikeudessa noita päiviä ja asumista tarkastellaan nimenomaan sen petoksen näkökulmasta"
Tämä väite on väärin. Päiviä ja asumista tarkastellaan tuloverolain näkökulmasta. Petos tarkoittaa sitä, että ihminen välttää veroa antamalla vääriä tietoja tai salaamalla jotain. Mutta et voi tietää, onko jokin tieto salattu laittomasti (petos), ellet ensin tiedä, oliko ihmisellä edes velvollisuutta kertoa sitä tietoa. Päivien ja asumisen tarkastelu on puhdasta vero-oikeutta. Rikosoikeus ei voi luoda omaa "petosasumisen" määritelmää, vaan sen on käytettävä tuloverolain pykäliä selvittääkseen, syntyikö verovelvollisuus.
"se verovelvollisuus on vain esikysymys"
Vähättelet esikysymyksen merkitystä. Esikysymys ei tarkoita toissijaista tai pientä asiaa. Se tarkoittaa välttämätöntä pohjaedellytystä. Tässä oikeudenkäynnissä se ei ole vain esikysymys, vaan koko oikeudenkäynnin ratkaisevin asia.
"sinä puhut asiasta väärin sanoessasi, että siellä nyt puidaan sitä Latvalan verovelvollisuutta"
Väität, että minä olen väärässä, kun sanon siellä puitavan verovelvollisuutta, mutta kuitenkin myönnät, että siellä puidaan päiviä ja asumista. Tässä on looginen ristiriita. Tuloverolain mukaan Suomessa asuminen ja oleskelupäivät ovat ne kriteerit, joista yleinen verovelvollisuus muodostuu. Ei niitä päiviä ja asumista siellä oikeudessa huvikseen käydä läpi. Niitä puidaan nimenomaan siksi, että yritetään selvittää, oliko Latvala yleisesti verovelvollinen. Päivien puiminen on verovelvollisuuden puimista.
Otetaanko askel kerrallaan. Latvala on ollut yleisesti verovelvollinen noina vuosina, eikö?
Hän on asunut ulkomailla ja ollut siis rajoitetusti verovelvollinen samaan aikaan, eikö?Henkilö ei voi olla samaan aikaan yleisesti ja rajoitetusti verovelvollinen. Se on joko tai. Verottajan mielestä Latvala on ollut yleisesti verovelvollinen. Oikeudenkäynti on vielä kesken ja käräjäoikeuden kanta ei ole selvillä.
No niin. Arvasin, että tuota pidemmälle ei tarvitse mennä kun se sun harhainen ajatus selviää. Tämän vuoksi sä luulet siis että rikosoikeus pohtii ja selvittää ja ihmettelee Latvalan verovelvollisuutta.
Henkilö todellakin voi olla rajoitetusti verovelvollinen ja silti yksittäisinä vuosina verotuksellisesti yleisesti verovelvollinen (6kk säännön mukaan).
Ei voi. Saman verovuoden aikana ei voi olla sekä rajoitetusti että yleisesti verovelvollinen. Tuo kuuden kuukauden sääntö ei liity Latvalan tapaukseen ollenkaan. Ulkomaantuloa koskeva 6 kuukauden sääntö tarkoittaa tilannetta, jossa yleisesti verovelvollisen suomalaisen ulkomailla ansaitsema tulo voi olla verovapaata, jos hän työskentelee ulkomailla vähintään puoli vuotta. Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että rajoitetusti verovelvollinen muuttuisi kesken vuoden yleisesti verovelvolliseksi tai päinvastoin. Tuloverolain mukainen verovelvollisuus (rajoitetusti tai yleisesti) määritellään aina koko verovuodelle. Kuuden kuukauden sääntö, joka liittyy Latvalan tapaukseen on eri sääntö. Sen säännön mukaan yleinen verovelvollisuus Suomessa syntyy, jos henkilö asuu Suomessa tai oleskelee täällä jatkuvasti yli 6 kuukautta.
Kuka puhui muuttumisesta kesken vuoden? Latvala on asunut ulkomailla vuodesta 2008 ja työskennellyt siellä, on ollut siis rajoitetusti verovelvollinen. Hän on vuosina 2014-2018 ylittänyt 6 kk säännön ja maksanut siksi noilta vuosilta verot, eli hänet on verotuksellisesti katsottu yleisesti verovelvolliseksi. Vai oletko tästäkin nyt eri mieltä?
Verottaja on todennut. Käräjäoikeus tekee siitä oman arvion.
Tämäkö sun lopullinen anti nyt keskusteluun on? Tämänkö halusit saada sanottua? Että rikosoikeus käsittelee esikysymyksenä Latvalan verovelvollisuuden?
Mitä se kaikki ”Noita päiviä tarkastellaan rikosoikeudessa nimenomaan verovelvollisuuden näkökulmasta” ja ”Latvala voi hakea veroja hallinto-oikeudesta takaisin, jos rikosoikeus toteaa hänen olleen rajoitetusti verovelvollinen”-paska siis oli?Ei se mitään paskaa ollut vaan faktaa. Jos rikosoikeus päätyy jonkin verovuoden osalta siihen, että Latvala oli sittenkin rajoitetusti verovelvollinen, hänellä on hyvät perusteet hakea veroja takaisin tuon verovuoden osalta hallinto-oikeuden kautta. Rikosoikeuden päätös ei sido hallinto-oikeutta, mutta käytännössä rikosoikeuden päätös on siellä hyvin painava. Kuten olen jo aiemmin selittänyt, hallinto-oikeus ja rikosoikeus ovat eri prosesseja ja toimivat itsenäisesti. Ja jos ollaan tarkkoja, niin muutosta verotukseen ei haeta hallinto-oikeudelta vaan korkeimmalta hallinto-oikeudelta, koska verotuspäätös on jo suljettu ja se on lainvoimainen. Sitä ei voi enää viedä hallinto-oikeuteen. Vain korkein hallinto-oikeus voi enää purkaa verotuspäätöksen.
Sinä ja sinun eri prosessisi. Olet nyt ainut, joka ei osaa vastata niinkin yksinkertaiseen ksysymykseen kuin miksi rikosoikeudessa käsiteltäsiiin ihmisen verovelvollisuutta? Ei puhuta esikysymyksestä vaan väitteestäsi, että asia viedään rikosoikeuteen ydinkysymyksellä ”Oliko verovelvollinen”. Niinhän sä nimittäin väität nyt Latvalan kohdalla.
Asiaa ei ole viety rikosoikeuteen kysymyksellä "oliko verovelvollinen". Syyte on törkeä veropetos. Mitä sinä ja ilmeisesti moni muukaan ei ymmärrä on se, miksi verovelvollisuus pitää selvittää rikosoikeudessa. Olen selittänyt sen jo monta kertaa eikä vaan mene jakeluun. Omat väärät uskomukset ovat ilmeisesti niin syvällä, ettei ole halua ymmärtää. Syytteellä ei ole pohjaa ellei Latvala ollut yleisesti verovelvollinen ja tuo verovelvollisuus pitää osoittaa rikosoikeudessa.
Yhdessä asiassa olet oikeassa. Veropetosta ei voi olla, jos on maksanut verot oikein. Ja rajoitetusti verovelvollinen ei maksa tuloistaan Suomeen, yleisesti verovelvollinen maksaa. Sitten sulla heittää iso pyörä ja ajatus hukkuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuuden kuukauden sääntö on mukana tuloverolain asumisen määrittelyssä: "Henkilön katsotaan asuvan Suomessa, jos hänellä on täällä varsinainen asunto ja koti tai jos hän jatkuvasti oleskelee täällä yli kuuden kuukauden ajan, jolloin tilapäinen poissaolo ei estä pitämästä oleskelua jatkuvana.
No niin on. Ja tämä ei nyt Latvalaan sopinut?
Tässä menee edelleen kaksi eri asiaa sekaisin: verotuspäätöksen voimassaolo ja rikostuomioistuimen velvollisuus arvioida rikoksen edellytykset.
KKO 2004:58 ratkaisee tämän aika suoraan. Korkein oikeus toteaa kohdassa 13, ettei yleinen tuomioistuin ole sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen, vaikka sillä onkin painava merkitys.
Siis käräjäoikeus EI muuta Latvalan verotuspäätöstä. Mutta siitä ei seuraa, että sen pitäisi rikosasiassa hyväksyä Verohallinnon näkemys verovelvollisuudesta annettuna faktana. Sen pitää itsenäisesti arvioida syytteen kannalta tarpeelliset verotukselliset edellytykset.
Ja todistustaakka on syyttäjällä. OK 17:3:n mukaan syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perustavat seikat toteen niin, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Latvalan ei tarvitse todistaa syyttömyyttään. Tämä ei toisaalta tarkoita, että täysin näyttöä vailla oleva puolustuksen väite automaattisesti synnyttäisi varteenotettavan epäilyn.
Myös "Suomi-päivät ovat ylittyneet, joten hän oli joka tapauksessa yleisesti verovelvollinen" on liian yksinkertainen väite. TVL 11 ei sisällä mitään yksinkertaista 183 päivää kalenterivuodessa -sääntöä. Siinä puhutaan yli kuuden kuukauden JATKUVASTA oleskelusta, jossa tilapäiset poissaolot eivät katkaise jatkuvuutta. Toinen itsenäinen peruste on se, että henkilöllä on Suomessa varsinainen asunto ja koti. Juuri näiden edellytysten täyttymisestä tässä väitellään.
Eli rikostuomioistuin ei ratkaise Latvalan verotusta uudelleen. Se ratkaisee, onko syyttäjä näyttänyt veropetoksen edellytykset toteen. Jos tämän ratkaiseminen edellyttää kannanottoa siihen, oliko Latvala kyseisinä vuosina syytteessä tarkoitetulla tavalla Suomessa yleisesti verovelvollinen, se arvioi asian itse. Verohallinnon aikaisempi päätös on painava todiste, ei rikostuomioistuinta sitova totuus.
Ja sama korttijutussa: se, ettei yksittäinen korttiosto aukottomasti todista käyttäjää, ei tee sen todistusarvosta "nollaa". Suomessa on vapaa todistusharkinta. Korttiosto voi olla välillistä näyttöä, jonka paino riippuu siitä, mitä muuta näyttöä sen ympärillä on.
Tässä ei siis ole kyse siitä, ymmärtääkö joku hallinto-oikeuden ja rikosoikeuden eron. Juuri niiden erillisyydestä seuraa, ettei Verohallinnon hallinnollinen ratkaisu sido rikostuomioistuinta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä menee edelleen kaksi eri asiaa sekaisin: verotuspäätöksen voimassaolo ja rikostuomioistuimen velvollisuus arvioida rikoksen edellytykset.
KKO 2004:58 ratkaisee tämän aika suoraan. Korkein oikeus toteaa kohdassa 13, ettei yleinen tuomioistuin ole sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen, vaikka sillä onkin painava merkitys.
Siis käräjäoikeus EI muuta Latvalan verotuspäätöstä. Mutta siitä ei seuraa, että sen pitäisi rikosasiassa hyväksyä Verohallinnon näkemys verovelvollisuudesta annettuna faktana. Sen pitää itsenäisesti arvioida syytteen kannalta tarpeelliset verotukselliset edellytykset.
Ja todistustaakka on syyttäjällä. OK 17:3:n mukaan syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perustavat seikat toteen niin, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Latvalan ei tarvitse todistaa syyttömyyttään. Tämä ei toisaalta tarkoita, että täysin näyttöä vailla oleva puolustuksen väite automaattisesti synnyttäisi varteenotettavan epäilyn.
Myös "Suomi-päivät ovat ylittyneet, joten hän oli joka tapauksessa yleisesti verovelvollinen" on liian yksinkertainen väite. TVL 11 ei sisällä mitään yksinkertaista 183 päivää kalenterivuodessa -sääntöä. Siinä puhutaan yli kuuden kuukauden JATKUVASTA oleskelusta, jossa tilapäiset poissaolot eivät katkaise jatkuvuutta. Toinen itsenäinen peruste on se, että henkilöllä on Suomessa varsinainen asunto ja koti. Juuri näiden edellytysten täyttymisestä tässä väitellään.
Eli rikostuomioistuin ei ratkaise Latvalan verotusta uudelleen. Se ratkaisee, onko syyttäjä näyttänyt veropetoksen edellytykset toteen. Jos tämän ratkaiseminen edellyttää kannanottoa siihen, oliko Latvala kyseisinä vuosina syytteessä tarkoitetulla tavalla Suomessa yleisesti verovelvollinen, se arvioi asian itse. Verohallinnon aikaisempi päätös on painava todiste, ei rikostuomioistuinta sitova totuus.
Ja sama korttijutussa: se, ettei yksittäinen korttiosto aukottomasti todista käyttäjää, ei tee sen todistusarvosta "nollaa". Suomessa on vapaa todistusharkinta. Korttiosto voi olla välillistä näyttöä, jonka paino riippuu siitä, mitä muuta näyttöä sen ympärillä on.
Tässä ei siis ole kyse siitä, ymmärtääkö joku hallinto-oikeuden ja rikosoikeuden eron. Juuri niiden erillisyydestä seuraa, ettei Verohallinnon hallinnollinen ratkaisu sido rikostuomioistuinta.
Ei mene kellään muulla kuin tolla jankalla, joka puhuu verovelvollisuuden osoittamisesta, koska se on koko homman ydin ja sitä nyt oikeudessa puidaan.
Vierailija kirjoitti:
Kuuden kuukauden sääntö on mukana tuloverolain asumisen määrittelyssä: "Henkilön katsotaan asuvan Suomessa, jos hänellä on täällä varsinainen asunto ja koti tai jos hän jatkuvasti oleskelee täällä yli kuuden kuukauden ajan, jolloin tilapäinen poissaolo ei estä pitämästä oleskelua jatkuvana.
No niin on. Ja tämä ei nyt Latvalaan sopinut?
Minuutti Suomessa =suomipäivä. Viikko Ruotsissa = suomipäivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä menee edelleen kaksi eri asiaa sekaisin: verotuspäätöksen voimassaolo ja rikostuomioistuimen velvollisuus arvioida rikoksen edellytykset.
KKO 2004:58 ratkaisee tämän aika suoraan. Korkein oikeus toteaa kohdassa 13, ettei yleinen tuomioistuin ole sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen, vaikka sillä onkin painava merkitys.
Siis käräjäoikeus EI muuta Latvalan verotuspäätöstä. Mutta siitä ei seuraa, että sen pitäisi rikosasiassa hyväksyä Verohallinnon näkemys verovelvollisuudesta annettuna faktana. Sen pitää itsenäisesti arvioida syytteen kannalta tarpeelliset verotukselliset edellytykset.
Ja todistustaakka on syyttäjällä. OK 17:3:n mukaan syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perustavat seikat toteen niin, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Latvalan ei tarvitse todistaa syyttömyyttään. Tämä ei toisaalta tarkoita, että täysin näyttöä vailla oleva puolustuksen väite automaattisesti synnyttäisi varteenotettavan epäilyn.
Myös "Suomi-päivät ovat ylittyneet, joten hän oli joka tapauksessa yleisesti verovelvollinen" on liian yksinkertainen väite. TVL 11 ei sisällä mitään yksinkertaista 183 päivää kalenterivuodessa -sääntöä. Siinä puhutaan yli kuuden kuukauden JATKUVASTA oleskelusta, jossa tilapäiset poissaolot eivät katkaise jatkuvuutta. Toinen itsenäinen peruste on se, että henkilöllä on Suomessa varsinainen asunto ja koti. Juuri näiden edellytysten täyttymisestä tässä väitellään.
Eli rikostuomioistuin ei ratkaise Latvalan verotusta uudelleen. Se ratkaisee, onko syyttäjä näyttänyt veropetoksen edellytykset toteen. Jos tämän ratkaiseminen edellyttää kannanottoa siihen, oliko Latvala kyseisinä vuosina syytteessä tarkoitetulla tavalla Suomessa yleisesti verovelvollinen, se arvioi asian itse. Verohallinnon aikaisempi päätös on painava todiste, ei rikostuomioistuinta sitova totuus.
Ja sama korttijutussa: se, ettei yksittäinen korttiosto aukottomasti todista käyttäjää, ei tee sen todistusarvosta "nollaa". Suomessa on vapaa todistusharkinta. Korttiosto voi olla välillistä näyttöä, jonka paino riippuu siitä, mitä muuta näyttöä sen ympärillä on.
Tässä ei siis ole kyse siitä, ymmärtääkö joku hallinto-oikeuden ja rikosoikeuden eron. Juuri niiden erillisyydestä seuraa, ettei Verohallinnon hallinnollinen ratkaisu sido rikostuomioistuinta.
Ei mene kellään muulla kuin tolla jankalla, joka puhuu verovelvollisuuden osoittamisesta, koska se on koko homman ydin ja sitä nyt oikeudessa puidaan.
Eipäs. Tuossa äskeisessä on sanottu ihan sama asia, mitä minäkin olen sanonut, mutta vähän eri sanankääntein: "Siis käräjäoikeus EI muuta Latvalan verotuspäätöstä. Mutta siitä ei seuraa, että sen pitäisi rikosasiassa hyväksyä Verohallinnon näkemys verovelvollisuudesta annettuna faktana. Sen pitää itsenäisesti arvioida syytteen kannalta tarpeelliset verotukselliset edellytykset."
Tämä tarkoittaa juuri sitä, mitä olen koko ajan sanonut. Käräjäoikeus muodostaa itsenäisen kannan verovelvollisuudesta. Minäkään en ole missään vaiheessa sanonut, että käräjäoikeus muuttaisi verotuspäätöstä. Sen voi tehdä vain korkein hallinto-oikeus. Tuo verovelvollisuuden osoittaminen on koko oikeudenkäynnin perusta, koska ilman yleistä verovelvollisuutta Latvala ei ole voinut syyllistyä siihen rikokseen, josta häntä syytetään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt alkaa olla niin monta varmana esitettyä väitettä, että laitetaan ne kerralla järjestykseen.
1. Verotuspäätös ei siirrä näyttötaakkaa Latvalalle
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Rikosasiassa syyttäjän on näytettävä rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat. Tuomitseminen edellyttää, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
KKO 2024:34 vahvistaa myös veropetosasiassa tämän aivan normaalin rikosprosessin lähtökohdan.
2. Käräjäoikeus ei ole sidottu Verohallinnon ratkaisuun
Tämä ei ole mielipide vaan KKO:n oikeuskäytäntöä.
KKO 2004:58 toteaa nimenomaisesti, ettei yleinen tuomioistuin ole rikosasiassa sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun ratkaisuun.
Verotuspäätöksellä voi olla painava todistusarvo. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin sitovuus.
Rikostuomioistuimen pitää itse ratkaista ne vero-oikeudelliset kysymykset, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, täyttyykö veropetoksen tunnusmerkistö.
Tämä ei tarkoita, että käräjäoikeus kirjoittaisi Latvalalle uuden verotuspäätöksen. Tätä eroa on tässä selitetty jo aika monta kertaa.
3. Verovelvollisuuden arviointi ei rajoitu siihen, laskiko Verohallinto päivät väärin
On väitetty, että puolustus voisi horjuttaa verovelvollisuutta lähinnä osoittamalla Verohallinnon laskeneen Suomen-päivät väärin.
Ei pidä paikkaansa.
Oleskelupäivien tosiasiallinen määrä on yksi kysymys. Toinen on se, mitä oikeudellisia johtopäätöksiä tosiseikoista voidaan tehdä.
Tuloverolain asumissääntö ei ole kaava ”yli 183 päivää kalenterivuodessa = yleisesti verovelvollinen”.
Laissa puhutaan jatkuvasta yli kuuden kuukauden oleskelusta. Tilapäiset poissaolot eivät välttämättä katkaise oleskelua, tarkastelu ei ole sidottu kalenterivuoteen ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti muodostavat oman perusteensa.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
4. Samoja tosiseikkoja voidaan arvioida eri oikeudellisissa kysymyksissä
Ketjussa on esitetty sekä että rikosoikeus ”ei tutki samoja tosiseikkoja” että että se selvittää ”samoilla faktoilla” tahallisuutta.
Jälkimmäinen on lähempänä totuutta.
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Sama todiste voi olla merkityksellinen useammassa oikeudellisessa kysymyksessä.
Sä puhut edelleen ihan paskaa. Veroista ja verovelvollisuudesta ja erikseen petoksesta ja rikosoikeudesta jne. Jos sä syötät AIlle kysymyksen tai väitteen kerrallaan, tolta se näyttää. Kun se ei osaa yhdistää asioita oikein.
Onpa taitavasti argumentoitu ja hyvin perusteltu vastakommentti
Ei noihin mitään vasta-argumenttia tarvitse, kun ne on yksittäinen asia, johon vastaus on haettu AIlla. Kyllä, jos puhutaan yleisesti vain tuosta oleskelusta, ei sillä ole väliä miksi siitä puhutaan. Mutta, jos tajuaa, että kyse on rikosoikeudesta, sillä on paljonkin väliä. Kaikki nuo on nyt yhdestä kommentista irroitettu lause, johon jostain syystä tuo tapaus hyökkää. Ei niillä ole mitään merkitystä siinä vaiheessa, kun agenda on joko ragebait tai sitten oma ego. Kun siihen vielä yhdistää aika perustavanlaatuisen väärinkäsityksen, keskustelu on melko mahdotonta.
Jätit edelleen kertomatta, mikä kirjoituksessa oli väärin ja mikä se perustavanlaatuinen väärinkäsitys on. Huutelet vain jotain kertomatta, mitä huutelet.
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
? Laskin ja Suomi-päivät rikosoikeudessa?
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.
Siinä nyt muutama ja tämän jälkeen en aio osallistua teidän elimen venyttelyyn ja egobuustiinne.
Olet itse väärässä.
1) Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verovelvollisuus on esikysymys, mutta näyttö menee aina niin päin, että syyttäjän pitää näyttää syyte toteen. Puolustuksen ei tarvitse näyttää mitään. Puolustus yrittää tietenkin kumota syyttäjän väitteitä, mutta se ei tarkoita, että puolustuksen pitäisi näyttää olevansa syytön. Syytön kunnes toisin todistetaan pätee myös esikysymykseen. Jos syyttäjä ei pysty näyttämään esikysymystä eli verovelvolisuutta toteen, verovelvollisuutta ei ole ollut.
2) Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Verohallinnon päätös on hallinnollinen päätös eikä kelpaa sellaisenaan rikosoikeudessa muuta kuin todisteena. Syyttäjän pitää näyttää verovelvollisuus toteen.
3) Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.Ei pidä paikkaansa. Kerroit itsekin, että verovelvollisuus on esikysymys. Ilman ratkaisua siihen, ei ole voinut tapahtua rikosta. Koska myös esikysymys pitää ratkaista, tässä oikeudenkäynnissä ei ole kyse pelkästään tahallisuudesta. Tässä on kyse myös siitä, oliko Latvala verovelvollinen vai ei.
1. Ja mistäs Latvala on syytettynä?
2. Viitaten kohtaan 1. mitä syyttäjän pitää näyttää toteen? Ei todellakaan verovelvollisuutta, mikä on edelleen esikysymys. Tiedätkö mitä se tarkoittaa? Jos argumenttisi on, että rikosoikeus voisi näyttää että Latvala ei olisikaan ollut yleisesti verovelvollinen, miten se tapahtuisi?
3. BS. Rikosoikeus ja esikysymys kannattaa nyt tarkistaa kun se on koko ajan sulla virheellisesti argumentoitu.
-eriSinäkin olet väärässä. Syyttäjän on näytettävä toteen kaikki rikoksen tunnusmerkistön palaset. Siihen kuuluu hyvin oleellisena osana verovelvollisuus, koska ilman sitä törkeää veropetosta ei ole voinut tapahtua. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen vaan päinvastoin pitää osoittaa, että hän oli yleisest i verovelvollinen. Jos syyttäjä ei pysty osoittamaan, että hän oli yleisesti verovelvollinen, siitä seuraa automaattisesti, että hän ei ollut sitä.
Voisitko täsmentää miten rikosoikeus ja esikysymys on virheellisesti argumentoitu?
Teet sen ihan itse koko ajan. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa. Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi. Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Sulla menee tässä kokoajan sekaisin nuo verovuodet ja sitten se mistä Latvalaa rikosoikeudessa syytetään.Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa.
Mitä oikein ajat takaa? Miten muuten syyttäjä sen osoittaisi kuin "syytteen näkökulmasta"? Syyte nimenomaan nojaa siihen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen. Siksi tuomioistuimen on ratkaistava tämä vero-oikeudellinen kysymys ennen kuin se voi ratkaista rikoskysymyksen. Se ei tarkoita, että sitä tarvitsi todistaa yhtään vähemmän.
Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi.
Tuloverolaki on on täysin sama sekä hallinto-oikeudelle että käräjäoikeudelle. Kriteerit sille, kuka on yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen , ovat samat molemmissa oikeuksissa. Ero ei ole syissä tai kriteereissä, vaan rikosoikeuden huomattavasti korkeammassa näyttökynnyksessä. Väite siitä, että verovelvollisuudelle pitäisi olla rikosoikeudessa erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa, on väärin.
Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Tässä myönnät itsekin, että syyttäjä pyrkii osoittamaan Latvalan olleen yleisesti verovelvollinen. Suomessa asuminen ja Suomi-päivien laskenta eivät ole rikosoikeudesta erillisiä asioita, vaan ne ovat juuri ne kriteerit, joilla tuloverolain mukainen asuminen ja sitä kautta verovelvollisuus muodostuu. Ei voi olla niin, että tuloverolain mukaan ei asu Suomessa, mutta on silti yleisesti verovelvollinen. Henkilö joko asuu tai ei asu Suomessa ja on sen mukaan joko yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen.
Ja Latvala on ollut rajoitetusti verovelvollinen ja joinakin vuosina silti yleisesti verovelvollinen. Ja se ei ole rikos. Jos tästä nyt olisi kyse, nuo ei istuisi rikosoikeutta.
Et vaan tajua. Siinä ei ole mitään rikollista onko yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen. Mahdollinen rikos liittyy väärien tietojen antamiseen tai tietojen antamatta jättämiseen. Pointti vaan on se, että tuota rikosta ei ole voinut tapahtua ellei ole ollut yleisesti verovelvollinen. Siksi verovelvollisuus pitää ratkaista ensin. Sitä ei ole vielä ratkaistu. Jotkut tuntuvat kuvittelevan, että verottajan tekemä ratkaisu riittää sihen. Kun ei vaan riitä. Rikosoikeuden pitää ratkaista se itsenäisesti.
Se on juuri näin. Keskustelu on täynnä uskomatonta väittelyä, josta on asiantuntemus kaukana.
Latvalaa syytetään törkeästä veropetoksesta. Sen tietävät kaikki ja tästä varmaan kaikki ovat samaa mieltä, joten siitä on turha jauhaa sen enempää.
Sitten asia, jota aika monet eivät tunnu ymmärtävän, ja se mistä täällä on väitelty. Verovelvollisuus on Latvalan oikeudenkäynnin kynnyskysymys ja siihen liittyen on esitetty todistusaineistoa oikeudessa. Tuota aineistoa käydään oikeudessa läpi jotta oikeus voi esikysymyksenä ratkaista, oliko Latvala yleisesti verovelvollinen niin kuin syyttäjä väittää. Tuo pitää ratkaista jokaiselle verovuodelle erikseen. Ilman yleistä verovelvollisuutta syytteeltä putoaa pohja pois ja siksi tuo kysymys on niin ratkaiseva oikeudenkäynnin kannalta. Ennen verovelvollisuuden selvittämisestä on ihan turhaa puhua tahallisuudesta, koska sillä ei ole merkitystä ilman yleistä verovelvollisuutta.
Ja vielä asumisesta. Tässä tapauksessa on kyse tuloverolain mukaisesta asumisesta eikä osoitteeseen liittyvästä asumisesta. Asuminen Suomessa tarkoittaa yleistä verovelvollisuutta. Suomin-päivien laskenta ja muut todisteet liittyvät tuon asumisen todistamiseen.
Hallinto-oikeus ei liity menossa olevaan prosessiin millään tavalla ja sitä on aika turha sotkea tähän keskusteluun. Sen aika on sitten, jos tulee tarvetta muuttaa verotuspäätöstä käräjäoikeuden päätökseen vedoten.
Kaikki tuo puitaisiin hallinto-oikeudessa, jollei kyseessä olisi petossyyte. Se on se pointti tässä. Rikosoikeudessa noita päiviä ja asumista tarkastellaan nimenomaan sen petoksen näkökulmasta ja se verovelvollisuus on vain esikysymys.
Jauhat tätä samaa stnan kelaa koko ajan etkä edes tajua, että kukaan ei ole ymmärtänyt mitään väärin vaan sinä puhut asiasta väärin sanoessasi, että siellä nyt puidaan sitä Latvalan verovelvollisuutta."Rikosoikeudessa noita päiviä ja asumista tarkastellaan nimenomaan sen petoksen näkökulmasta"
Tämä väite on väärin. Päiviä ja asumista tarkastellaan tuloverolain näkökulmasta. Petos tarkoittaa sitä, että ihminen välttää veroa antamalla vääriä tietoja tai salaamalla jotain. Mutta et voi tietää, onko jokin tieto salattu laittomasti (petos), ellet ensin tiedä, oliko ihmisellä edes velvollisuutta kertoa sitä tietoa. Päivien ja asumisen tarkastelu on puhdasta vero-oikeutta. Rikosoikeus ei voi luoda omaa "petosasumisen" määritelmää, vaan sen on käytettävä tuloverolain pykäliä selvittääkseen, syntyikö verovelvollisuus.
"se verovelvollisuus on vain esikysymys"
Vähättelet esikysymyksen merkitystä. Esikysymys ei tarkoita toissijaista tai pientä asiaa. Se tarkoittaa välttämätöntä pohjaedellytystä. Tässä oikeudenkäynnissä se ei ole vain esikysymys, vaan koko oikeudenkäynnin ratkaisevin asia.
"sinä puhut asiasta väärin sanoessasi, että siellä nyt puidaan sitä Latvalan verovelvollisuutta"
Väität, että minä olen väärässä, kun sanon siellä puitavan verovelvollisuutta, mutta kuitenkin myönnät, että siellä puidaan päiviä ja asumista. Tässä on looginen ristiriita. Tuloverolain mukaan Suomessa asuminen ja oleskelupäivät ovat ne kriteerit, joista yleinen verovelvollisuus muodostuu. Ei niitä päiviä ja asumista siellä oikeudessa huvikseen käydä läpi. Niitä puidaan nimenomaan siksi, että yritetään selvittää, oliko Latvala yleisesti verovelvollinen. Päivien puiminen on verovelvollisuuden puimista.
Otetaanko askel kerrallaan. Latvala on ollut yleisesti verovelvollinen noina vuosina, eikö?
Hän on asunut ulkomailla ja ollut siis rajoitetusti verovelvollinen samaan aikaan, eikö?Henkilö ei voi olla samaan aikaan yleisesti ja rajoitetusti verovelvollinen. Se on joko tai. Verottajan mielestä Latvala on ollut yleisesti verovelvollinen. Oikeudenkäynti on vielä kesken ja käräjäoikeuden kanta ei ole selvillä.
No niin. Arvasin, että tuota pidemmälle ei tarvitse mennä kun se sun harhainen ajatus selviää. Tämän vuoksi sä luulet siis että rikosoikeus pohtii ja selvittää ja ihmettelee Latvalan verovelvollisuutta.
Henkilö todellakin voi olla rajoitetusti verovelvollinen ja silti yksittäisinä vuosina verotuksellisesti yleisesti verovelvollinen (6kk säännön mukaan).
Ei voi. Saman verovuoden aikana ei voi olla sekä rajoitetusti että yleisesti verovelvollinen. Tuo kuuden kuukauden sääntö ei liity Latvalan tapaukseen ollenkaan. Ulkomaantuloa koskeva 6 kuukauden sääntö tarkoittaa tilannetta, jossa yleisesti verovelvollisen suomalaisen ulkomailla ansaitsema tulo voi olla verovapaata, jos hän työskentelee ulkomailla vähintään puoli vuotta. Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että rajoitetusti verovelvollinen muuttuisi kesken vuoden yleisesti verovelvolliseksi tai päinvastoin. Tuloverolain mukainen verovelvollisuus (rajoitetusti tai yleisesti) määritellään aina koko verovuodelle. Kuuden kuukauden sääntö, joka liittyy Latvalan tapaukseen on eri sääntö. Sen säännön mukaan yleinen verovelvollisuus Suomessa syntyy, jos henkilö asuu Suomessa tai oleskelee täällä jatkuvasti yli 6 kuukautta.
Kuka puhui muuttumisesta kesken vuoden? Latvala on asunut ulkomailla vuodesta 2008 ja työskennellyt siellä, on ollut siis rajoitetusti verovelvollinen. Hän on vuosina 2014-2018 ylittänyt 6 kk säännön ja maksanut siksi noilta vuosilta verot, eli hänet on verotuksellisesti katsottu yleisesti verovelvolliseksi. Vai oletko tästäkin nyt eri mieltä?
Verottaja on todennut. Käräjäoikeus tekee siitä oman arvion.
Tämäkö sun lopullinen anti nyt keskusteluun on? Tämänkö halusit saada sanottua? Että rikosoikeus käsittelee esikysymyksenä Latvalan verovelvollisuuden?
Mitä se kaikki ”Noita päiviä tarkastellaan rikosoikeudessa nimenomaan verovelvollisuuden näkökulmasta” ja ”Latvala voi hakea veroja hallinto-oikeudesta takaisin, jos rikosoikeus toteaa hänen olleen rajoitetusti verovelvollinen”-paska siis oli?Ei se mitään paskaa ollut vaan faktaa. Jos rikosoikeus päätyy jonkin verovuoden osalta siihen, että Latvala oli sittenkin rajoitetusti verovelvollinen, hänellä on hyvät perusteet hakea veroja takaisin tuon verovuoden osalta hallinto-oikeuden kautta. Rikosoikeuden päätös ei sido hallinto-oikeutta, mutta käytännössä rikosoikeuden päätös on siellä hyvin painava. Kuten olen jo aiemmin selittänyt, hallinto-oikeus ja rikosoikeus ovat eri prosesseja ja toimivat itsenäisesti. Ja jos ollaan tarkkoja, niin muutosta verotukseen ei haeta hallinto-oikeudelta vaan korkeimmalta hallinto-oikeudelta, koska verotuspäätös on jo suljettu ja se on lainvoimainen. Sitä ei voi enää viedä hallinto-oikeuteen. Vain korkein hallinto-oikeus voi enää purkaa verotuspäätöksen.
Sinä ja sinun eri prosessisi. Olet nyt ainut, joka ei osaa vastata niinkin yksinkertaiseen ksysymykseen kuin miksi rikosoikeudessa käsiteltäsiiin ihmisen verovelvollisuutta? Ei puhuta esikysymyksestä vaan väitteestäsi, että asia viedään rikosoikeuteen ydinkysymyksellä ”Oliko verovelvollinen”. Niinhän sä nimittäin väität nyt Latvalan kohdalla.
Asiaa ei ole viety rikosoikeuteen kysymyksellä "oliko verovelvollinen". Syyte on törkeä veropetos. Mitä sinä ja ilmeisesti moni muukaan ei ymmärrä on se, miksi verovelvollisuus pitää selvittää rikosoikeudessa. Olen selittänyt sen jo monta kertaa eikä vaan mene jakeluun. Omat väärät uskomukset ovat ilmeisesti niin syvällä, ettei ole halua ymmärtää. Syytteellä ei ole pohjaa ellei Latvala ollut yleisesti verovelvollinen ja tuo verovelvollisuus pitää osoittaa rikosoikeudessa.
Kaikki tietää miksi se pitää esikysymyksenä ratkaista! On tiennyt sivulta 1 lähtien. Tuo kaikki muu sun mussitus on ihan sekopäistä kun sä et sano mitään vaikka jauhat kuinka.
Syytteellä ei ole pohjaa? Silloin tehdään syyttämättäjättämispäätös.
Mikä petoksessa muuttuu, jos Latvala todetaan rajoitetusti verovelvolliseksi verotuksen näkökulmasta noina vuosina?
Erotatko vuosittaisen verotuksen rikossyytteestä?
Jos taas puhut siitä, että oliko Latvalan rajoitetusti verovelvollinen-status väärä, koska hän itseasiassa asui Suomessa, niin juu u, se se oletettu petos nyt nimenomaan on. Niin että oliko verovelvollisuus-kysymys lopulta?
Tässä on perustavaa laatua olevia virhekäsityksiä.
Syytteellä ei ole pohjaa? Silloin tehdään syyttämättäjättämispäätös.
Syyttäjä on tehnyt syyteharkinnan ja nostanut syytteen. Silloin syyttäjä uskoo, että syytteelle on aihetta. Syyttämisjättämispäätös olisi tehty jo aiemmin eikä enää oikeudenkäynnin aikana. Se, onko syytteelle juridisesti pohjaa, mitataan vasta oikeudenkäynnin aikana.
Mikä petoksessa muuttuu, jos Latvala todetaan rajoitetusti verovelvolliseksi verotuksen näkökulmasta noina vuosina?
Muuttuu ihan kaikki. Silloin ei ole voinut tapahtua petosta ja syytteeltä putoaa pohja.
Jos taas puhut siitä, että oliko Latvalan rajoitetusti verovelvollinen-status väärä, koska hän itseasiassa asui Suomessa, niin juu u, se se oletettu petos nyt nimenomaan on. Niin että oliko verovelvollisuus-kysymys lopulta?
Tätä on vähän vaikea tulkita, mutta jos tarkoitat, että oliko verovelvollisuus se petos, niin ei ollut. Yleinen verovelvollisuus on edellytys sille, että on voinut tapahtua petos. Itse petos on se, että verottajalle on ilmoitettu asumispaikka väärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä menee edelleen kaksi eri asiaa sekaisin: verotuspäätöksen voimassaolo ja rikostuomioistuimen velvollisuus arvioida rikoksen edellytykset.
KKO 2004:58 ratkaisee tämän aika suoraan. Korkein oikeus toteaa kohdassa 13, ettei yleinen tuomioistuin ole sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen, vaikka sillä onkin painava merkitys.
Siis käräjäoikeus EI muuta Latvalan verotuspäätöstä. Mutta siitä ei seuraa, että sen pitäisi rikosasiassa hyväksyä Verohallinnon näkemys verovelvollisuudesta annettuna faktana. Sen pitää itsenäisesti arvioida syytteen kannalta tarpeelliset verotukselliset edellytykset.
Ja todistustaakka on syyttäjällä. OK 17:3:n mukaan syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perustavat seikat toteen niin, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Latvalan ei tarvitse todistaa syyttömyyttään. Tämä ei toisaalta tarkoita, että täysin näyttöä vailla oleva puolustuksen väite automaattisesti synnyttäisi varteenotettavan epäilyn.
Myös "Suomi-päivät ovat ylittyneet, joten hän oli joka tapauksessa yleisesti verovelvollinen" on liian yksinkertainen väite. TVL 11 ei sisällä mitään yksinkertaista 183 päivää kalenterivuodessa -sääntöä. Siinä puhutaan yli kuuden kuukauden JATKUVASTA oleskelusta, jossa tilapäiset poissaolot eivät katkaise jatkuvuutta. Toinen itsenäinen peruste on se, että henkilöllä on Suomessa varsinainen asunto ja koti. Juuri näiden edellytysten täyttymisestä tässä väitellään.
Eli rikostuomioistuin ei ratkaise Latvalan verotusta uudelleen. Se ratkaisee, onko syyttäjä näyttänyt veropetoksen edellytykset toteen. Jos tämän ratkaiseminen edellyttää kannanottoa siihen, oliko Latvala kyseisinä vuosina syytteessä tarkoitetulla tavalla Suomessa yleisesti verovelvollinen, se arvioi asian itse. Verohallinnon aikaisempi päätös on painava todiste, ei rikostuomioistuinta sitova totuus.
Ja sama korttijutussa: se, ettei yksittäinen korttiosto aukottomasti todista käyttäjää, ei tee sen todistusarvosta "nollaa". Suomessa on vapaa todistusharkinta. Korttiosto voi olla välillistä näyttöä, jonka paino riippuu siitä, mitä muuta näyttöä sen ympärillä on.
Tässä ei siis ole kyse siitä, ymmärtääkö joku hallinto-oikeuden ja rikosoikeuden eron. Juuri niiden erillisyydestä seuraa, ettei Verohallinnon hallinnollinen ratkaisu sido rikostuomioistuinta.
Ei mene kellään muulla kuin tolla jankalla, joka puhuu verovelvollisuuden osoittamisesta, koska se on koko homman ydin ja sitä nyt oikeudessa puidaan.
Eipäs. Tuossa äskeisessä on sanottu ihan sama asia, mitä minäkin olen sanonut, mutta vähän eri sanankääntein: "Siis käräjäoikeus EI muuta Latvalan verotuspäätöstä. Mutta siitä ei seuraa, että sen pitäisi rikosasiassa hyväksyä Verohallinnon näkemys verovelvollisuudesta annettuna faktana. Sen pitää itsenäisesti arvioida syytteen kannalta tarpeelliset verotukselliset edellytykset."
Tämä tarkoittaa juuri sitä, mitä olen koko ajan sanonut. Käräjäoikeus muodostaa itsenäisen kannan verovelvollisuudesta. Minäkään en ole missään vaiheessa sanonut, että käräjäoikeus muuttaisi verotuspäätöstä. Sen voi tehdä vain korkein hallinto-oikeus. Tuo verovelvollisuuden osoittaminen on koko oikeudenkäynnin perusta, koska ilman yleistä verovelvollisuutta Latvala ei ole voinut syyllistyä siihen rikokseen, josta häntä syytetään.
Rikosoikeudessa tarkastellaan sitä asumista ja niitä päiviä sen rikoksen näkökulmasta. Syyttäjän mukaan Latvalan rajoitetusti verovelvollisuus-status oli lähtökohtaisesti virheellinen. Rikosoikeuden päätös siis ottaa kantaa siihen oliko vai ei, ei siihen verotukselliseen velvollisuuteen noilta yksittäisiltä vuosilta.
Tämä sulla koko ajan menee sekaisin, ne yksittäiset rajoitetusti verovelvollisena yhden vuoden verotukset ja tuo epäilty rikos. Rikosoikeus ei siis katso niitä vuosia sillä ajatuksella, että ylittyikö päivät kuten verottaja katsoi tapahtuneen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä menee edelleen kaksi eri asiaa sekaisin: verotuspäätöksen voimassaolo ja rikostuomioistuimen velvollisuus arvioida rikoksen edellytykset.
KKO 2004:58 ratkaisee tämän aika suoraan. Korkein oikeus toteaa kohdassa 13, ettei yleinen tuomioistuin ole sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen, vaikka sillä onkin painava merkitys.
Siis käräjäoikeus EI muuta Latvalan verotuspäätöstä. Mutta siitä ei seuraa, että sen pitäisi rikosasiassa hyväksyä Verohallinnon näkemys verovelvollisuudesta annettuna faktana. Sen pitää itsenäisesti arvioida syytteen kannalta tarpeelliset verotukselliset edellytykset.
Ja todistustaakka on syyttäjällä. OK 17:3:n mukaan syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perustavat seikat toteen niin, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Latvalan ei tarvitse todistaa syyttömyyttään. Tämä ei toisaalta tarkoita, että täysin näyttöä vailla oleva puolustuksen väite automaattisesti synnyttäisi varteenotettavan epäilyn.
Myös "Suomi-päivät ovat ylittyneet, joten hän oli joka tapauksessa yleisesti verovelvollinen" on liian yksinkertainen väite. TVL 11 ei sisällä mitään yksinkertaista 183 päivää kalenterivuodessa -sääntöä. Siinä puhutaan yli kuuden kuukauden JATKUVASTA oleskelusta, jossa tilapäiset poissaolot eivät katkaise jatkuvuutta. Toinen itsenäinen peruste on se, että henkilöllä on Suomessa varsinainen asunto ja koti. Juuri näiden edellytysten täyttymisestä tässä väitellään.
Eli rikostuomioistuin ei ratkaise Latvalan verotusta uudelleen. Se ratkaisee, onko syyttäjä näyttänyt veropetoksen edellytykset toteen. Jos tämän ratkaiseminen edellyttää kannanottoa siihen, oliko Latvala kyseisinä vuosina syytteessä tarkoitetulla tavalla Suomessa yleisesti verovelvollinen, se arvioi asian itse. Verohallinnon aikaisempi päätös on painava todiste, ei rikostuomioistuinta sitova totuus.
Ja sama korttijutussa: se, ettei yksittäinen korttiosto aukottomasti todista käyttäjää, ei tee sen todistusarvosta "nollaa". Suomessa on vapaa todistusharkinta. Korttiosto voi olla välillistä näyttöä, jonka paino riippuu siitä, mitä muuta näyttöä sen ympärillä on.
Tässä ei siis ole kyse siitä, ymmärtääkö joku hallinto-oikeuden ja rikosoikeuden eron. Juuri niiden erillisyydestä seuraa, ettei Verohallinnon hallinnollinen ratkaisu sido rikostuomioistuinta.
Ei mene kellään muulla kuin tolla jankalla, joka puhuu verovelvollisuuden osoittamisesta, koska se on koko homman ydin ja sitä nyt oikeudessa puidaan.
Eipäs. Tuossa äskeisessä on sanottu ihan sama asia, mitä minäkin olen sanonut, mutta vähän eri sanankääntein: "Siis käräjäoikeus EI muuta Latvalan verotuspäätöstä. Mutta siitä ei seuraa, että sen pitäisi rikosasiassa hyväksyä Verohallinnon näkemys verovelvollisuudesta annettuna faktana. Sen pitää itsenäisesti arvioida syytteen kannalta tarpeelliset verotukselliset edellytykset."
Tämä tarkoittaa juuri sitä, mitä olen koko ajan sanonut. Käräjäoikeus muodostaa itsenäisen kannan verovelvollisuudesta. Minäkään en ole missään vaiheessa sanonut, että käräjäoikeus muuttaisi verotuspäätöstä. Sen voi tehdä vain korkein hallinto-oikeus. Tuo verovelvollisuuden osoittaminen on koko oikeudenkäynnin perusta, koska ilman yleistä verovelvollisuutta Latvala ei ole voinut syyllistyä siihen rikokseen, josta häntä syytetään.
Rikosoikeudessa tarkastellaan sitä asumista ja niitä päiviä sen rikoksen näkökulmasta. Syyttäjän mukaan Latvalan rajoitetusti verovelvollisuus-status oli lähtökohtaisesti virheellinen. Rikosoikeuden päätös siis ottaa kantaa siihen oliko vai ei, ei siihen verotukselliseen velvollisuuteen noilta yksittäisiltä vuosilta.
Tämä sulla koko ajan menee sekaisin, ne yksittäiset rajoitetusti verovelvollisena yhden vuoden verotukset ja tuo epäilty rikos. Rikosoikeus ei siis katso niitä vuosia sillä ajatuksella, että ylittyikö päivät kuten verottaja katsoi tapahtuneen.
Nyt tuli oma maali. Puhut niin pahasti ristiin ettei mitään rajaa.
Syyttäjän mukaan Latvalan rajoitetusti verovelvollisuus-status oli lähtökohtaisesti virheellinen. Rikosoikeuden päätös siis ottaa kantaa siihen oliko vai ei, ei siihen verotukselliseen velvollisuuteen noilta yksittäisiltä vuosilta.
Mietipä nyt hetki, mitä tuossa väität. Sanot, että rikosoikeus ottaa kantaa siihen, oliko verovelvollisuus-status virheellinen, mutta heti perään väität, ettei se ota kantaa verotukselliseen velvollisuuteen. Miten ihmeessä oikeus voi ottaa kantaa siihen, oliko jokin verovelvollisuus-status virheellinen, jos se ei ota kantaa verovelvollisuuteen? Ne ovat täysin sama asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä menee edelleen kaksi eri asiaa sekaisin: verotuspäätöksen voimassaolo ja rikostuomioistuimen velvollisuus arvioida rikoksen edellytykset.
KKO 2004:58 ratkaisee tämän aika suoraan. Korkein oikeus toteaa kohdassa 13, ettei yleinen tuomioistuin ole sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen, vaikka sillä onkin painava merkitys.
Siis käräjäoikeus EI muuta Latvalan verotuspäätöstä. Mutta siitä ei seuraa, että sen pitäisi rikosasiassa hyväksyä Verohallinnon näkemys verovelvollisuudesta annettuna faktana. Sen pitää itsenäisesti arvioida syytteen kannalta tarpeelliset verotukselliset edellytykset.
Ja todistustaakka on syyttäjällä. OK 17:3:n mukaan syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perustavat seikat toteen niin, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Latvalan ei tarvitse todistaa syyttömyyttään. Tämä ei toisaalta tarkoita, että täysin näyttöä vailla oleva puolustuksen väite automaattisesti synnyttäisi varteenotettavan epäilyn.
Myös "Suomi-päivät ovat ylittyneet, joten hän oli joka tapauksessa yleisesti verovelvollinen" on liian yksinkertainen väite. TVL 11 ei sisällä mitään yksinkertaista 183 päivää kalenterivuodessa -sääntöä. Siinä puhutaan yli kuuden kuukauden JATKUVASTA oleskelusta, jossa tilapäiset poissaolot eivät katkaise jatkuvuutta. Toinen itsenäinen peruste on se, että henkilöllä on Suomessa varsinainen asunto ja koti. Juuri näiden edellytysten täyttymisestä tässä väitellään.
Eli rikostuomioistuin ei ratkaise Latvalan verotusta uudelleen. Se ratkaisee, onko syyttäjä näyttänyt veropetoksen edellytykset toteen. Jos tämän ratkaiseminen edellyttää kannanottoa siihen, oliko Latvala kyseisinä vuosina syytteessä tarkoitetulla tavalla Suomessa yleisesti verovelvollinen, se arvioi asian itse. Verohallinnon aikaisempi päätös on painava todiste, ei rikostuomioistuinta sitova totuus.
Ja sama korttijutussa: se, ettei yksittäinen korttiosto aukottomasti todista käyttäjää, ei tee sen todistusarvosta "nollaa". Suomessa on vapaa todistusharkinta. Korttiosto voi olla välillistä näyttöä, jonka paino riippuu siitä, mitä muuta näyttöä sen ympärillä on.
Tässä ei siis ole kyse siitä, ymmärtääkö joku hallinto-oikeuden ja rikosoikeuden eron. Juuri niiden erillisyydestä seuraa, ettei Verohallinnon hallinnollinen ratkaisu sido rikostuomioistuinta.
Ei mene kellään muulla kuin tolla jankalla, joka puhuu verovelvollisuuden osoittamisesta, koska se on koko homman ydin ja sitä nyt oikeudessa puidaan.
Eipäs. Tuossa äskeisessä on sanottu ihan sama asia, mitä minäkin olen sanonut, mutta vähän eri sanankääntein: "Siis käräjäoikeus EI muuta Latvalan verotuspäätöstä. Mutta siitä ei seuraa, että sen pitäisi rikosasiassa hyväksyä Verohallinnon näkemys verovelvollisuudesta annettuna faktana. Sen pitää itsenäisesti arvioida syytteen kannalta tarpeelliset verotukselliset edellytykset."
Tämä tarkoittaa juuri sitä, mitä olen koko ajan sanonut. Käräjäoikeus muodostaa itsenäisen kannan verovelvollisuudesta. Minäkään en ole missään vaiheessa sanonut, että käräjäoikeus muuttaisi verotuspäätöstä. Sen voi tehdä vain korkein hallinto-oikeus. Tuo verovelvollisuuden osoittaminen on koko oikeudenkäynnin perusta, koska ilman yleistä verovelvollisuutta Latvala ei ole voinut syyllistyä siihen rikokseen, josta häntä syytetään.
Rikosoikeudessa tarkastellaan sitä asumista ja niitä päiviä sen rikoksen näkökulmasta. Syyttäjän mukaan Latvalan rajoitetusti verovelvollisuus-status oli lähtökohtaisesti virheellinen. Rikosoikeuden päätös siis ottaa kantaa siihen oliko vai ei, ei siihen verotukselliseen velvollisuuteen noilta yksittäisiltä vuosilta.
Tämä sulla koko ajan menee sekaisin, ne yksittäiset rajoitetusti verovelvollisena yhden vuoden verotukset ja tuo epäilty rikos. Rikosoikeus ei siis katso niitä vuosia sillä ajatuksella, että ylittyikö päivät kuten verottaja katsoi tapahtuneen.
Nyt tuli oma maali. Puhut niin pahasti ristiin ettei mitään rajaa.
Syyttäjän mukaan Latvalan rajoitetusti verovelvollisuus-status oli lähtökohtaisesti virheellinen. Rikosoikeuden päätös siis ottaa kantaa siihen oliko vai ei, ei siihen verotukselliseen velvollisuuteen noilta yksittäisiltä vuosilta.
Mietipä nyt hetki, mitä tuossa väität. Sanot, että rikosoikeus ottaa kantaa siihen, oliko verovelvollisuus-status virheellinen, mutta heti perään väität, ettei se ota kantaa verotukselliseen velvollisuuteen. Miten ihmeessä oikeus voi ottaa kantaa siihen, oliko jokin verovelvollisuus-status virheellinen, jos se ei ota kantaa verovelvollisuuteen? Ne ovat täysin sama asia.
Mennäänkö vielä kerran askeö askeleelta?
Latvala on saanut rajoitetusti verovelvollinen-statuksen asuessaan ulkomailla. Siksi hän on laskemut Suomi-päiviä, oleskeluaan Suomessa jokaisena veroilmoituksessaan. Ilmoittamiensa päivien perusteella hän ei olisi ollut verotuksellisestikaan velvollinen maksamaan tuloistaan veroja Suomeen. Verotarkistuksessa verottaja kuitenkin laski päivien ylittyneen ja silloin verotuksellisesti hän on ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen. Eikö niin, oletko mukana vielä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä menee edelleen kaksi eri asiaa sekaisin: verotuspäätöksen voimassaolo ja rikostuomioistuimen velvollisuus arvioida rikoksen edellytykset.
KKO 2004:58 ratkaisee tämän aika suoraan. Korkein oikeus toteaa kohdassa 13, ettei yleinen tuomioistuin ole sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen, vaikka sillä onkin painava merkitys.
Siis käräjäoikeus EI muuta Latvalan verotuspäätöstä. Mutta siitä ei seuraa, että sen pitäisi rikosasiassa hyväksyä Verohallinnon näkemys verovelvollisuudesta annettuna faktana. Sen pitää itsenäisesti arvioida syytteen kannalta tarpeelliset verotukselliset edellytykset.
Ja todistustaakka on syyttäjällä. OK 17:3:n mukaan syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perustavat seikat toteen niin, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Latvalan ei tarvitse todistaa syyttömyyttään. Tämä ei toisaalta tarkoita, että täysin näyttöä vailla oleva puolustuksen väite automaattisesti synnyttäisi varteenotettavan epäilyn.
Myös "Suomi-päivät ovat ylittyneet, joten hän oli joka tapauksessa yleisesti verovelvollinen" on liian yksinkertainen väite. TVL 11 ei sisällä mitään yksinkertaista 183 päivää kalenterivuodessa -sääntöä. Siinä puhutaan yli kuuden kuukauden JATKUVASTA oleskelusta, jossa tilapäiset poissaolot eivät katkaise jatkuvuutta. Toinen itsenäinen peruste on se, että henkilöllä on Suomessa varsinainen asunto ja koti. Juuri näiden edellytysten täyttymisestä tässä väitellään.
Eli rikostuomioistuin ei ratkaise Latvalan verotusta uudelleen. Se ratkaisee, onko syyttäjä näyttänyt veropetoksen edellytykset toteen. Jos tämän ratkaiseminen edellyttää kannanottoa siihen, oliko Latvala kyseisinä vuosina syytteessä tarkoitetulla tavalla Suomessa yleisesti verovelvollinen, se arvioi asian itse. Verohallinnon aikaisempi päätös on painava todiste, ei rikostuomioistuinta sitova totuus.
Ja sama korttijutussa: se, ettei yksittäinen korttiosto aukottomasti todista käyttäjää, ei tee sen todistusarvosta "nollaa". Suomessa on vapaa todistusharkinta. Korttiosto voi olla välillistä näyttöä, jonka paino riippuu siitä, mitä muuta näyttöä sen ympärillä on.
Tässä ei siis ole kyse siitä, ymmärtääkö joku hallinto-oikeuden ja rikosoikeuden eron. Juuri niiden erillisyydestä seuraa, ettei Verohallinnon hallinnollinen ratkaisu sido rikostuomioistuinta.
Ei mene kellään muulla kuin tolla jankalla, joka puhuu verovelvollisuuden osoittamisesta, koska se on koko homman ydin ja sitä nyt oikeudessa puidaan.
Eipäs. Tuossa äskeisessä on sanottu ihan sama asia, mitä minäkin olen sanonut, mutta vähän eri sanankääntein: "Siis käräjäoikeus EI muuta Latvalan verotuspäätöstä. Mutta siitä ei seuraa, että sen pitäisi rikosasiassa hyväksyä Verohallinnon näkemys verovelvollisuudesta annettuna faktana. Sen pitää itsenäisesti arvioida syytteen kannalta tarpeelliset verotukselliset edellytykset."
Tämä tarkoittaa juuri sitä, mitä olen koko ajan sanonut. Käräjäoikeus muodostaa itsenäisen kannan verovelvollisuudesta. Minäkään en ole missään vaiheessa sanonut, että käräjäoikeus muuttaisi verotuspäätöstä. Sen voi tehdä vain korkein hallinto-oikeus. Tuo verovelvollisuuden osoittaminen on koko oikeudenkäynnin perusta, koska ilman yleistä verovelvollisuutta Latvala ei ole voinut syyllistyä siihen rikokseen, josta häntä syytetään.
Rikosoikeudessa tarkastellaan sitä asumista ja niitä päiviä sen rikoksen näkökulmasta. Syyttäjän mukaan Latvalan rajoitetusti verovelvollisuus-status oli lähtökohtaisesti virheellinen. Rikosoikeuden päätös siis ottaa kantaa siihen oliko vai ei, ei siihen verotukselliseen velvollisuuteen noilta yksittäisiltä vuosilta.
Tämä sulla koko ajan menee sekaisin, ne yksittäiset rajoitetusti verovelvollisena yhden vuoden verotukset ja tuo epäilty rikos. Rikosoikeus ei siis katso niitä vuosia sillä ajatuksella, että ylittyikö päivät kuten verottaja katsoi tapahtuneen.
Nyt tuli oma maali. Puhut niin pahasti ristiin ettei mitään rajaa.
Syyttäjän mukaan Latvalan rajoitetusti verovelvollisuus-status oli lähtökohtaisesti virheellinen. Rikosoikeuden päätös siis ottaa kantaa siihen oliko vai ei, ei siihen verotukselliseen velvollisuuteen noilta yksittäisiltä vuosilta.
Mietipä nyt hetki, mitä tuossa väität. Sanot, että rikosoikeus ottaa kantaa siihen, oliko verovelvollisuus-status virheellinen, mutta heti perään väität, ettei se ota kantaa verotukselliseen velvollisuuteen. Miten ihmeessä oikeus voi ottaa kantaa siihen, oliko jokin verovelvollisuus-status virheellinen, jos se ei ota kantaa verovelvollisuuteen? Ne ovat täysin sama asia.
Ne kaksi sanaa, ne kaksi pientä sanaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä menee edelleen kaksi eri asiaa sekaisin: verotuspäätöksen voimassaolo ja rikostuomioistuimen velvollisuus arvioida rikoksen edellytykset.
KKO 2004:58 ratkaisee tämän aika suoraan. Korkein oikeus toteaa kohdassa 13, ettei yleinen tuomioistuin ole sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen, vaikka sillä onkin painava merkitys.
Siis käräjäoikeus EI muuta Latvalan verotuspäätöstä. Mutta siitä ei seuraa, että sen pitäisi rikosasiassa hyväksyä Verohallinnon näkemys verovelvollisuudesta annettuna faktana. Sen pitää itsenäisesti arvioida syytteen kannalta tarpeelliset verotukselliset edellytykset.
Ja todistustaakka on syyttäjällä. OK 17:3:n mukaan syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perustavat seikat toteen niin, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Latvalan ei tarvitse todistaa syyttömyyttään. Tämä ei toisaalta tarkoita, että täysin näyttöä vailla oleva puolustuksen väite automaattisesti synnyttäisi varteenotettavan epäilyn.
Myös "Suomi-päivät ovat ylittyneet, joten hän oli joka tapauksessa yleisesti verovelvollinen" on liian yksinkertainen väite. TVL 11 ei sisällä mitään yksinkertaista 183 päivää kalenterivuodessa -sääntöä. Siinä puhutaan yli kuuden kuukauden JATKUVASTA oleskelusta, jossa tilapäiset poissaolot eivät katkaise jatkuvuutta. Toinen itsenäinen peruste on se, että henkilöllä on Suomessa varsinainen asunto ja koti. Juuri näiden edellytysten täyttymisestä tässä väitellään.
Eli rikostuomioistuin ei ratkaise Latvalan verotusta uudelleen. Se ratkaisee, onko syyttäjä näyttänyt veropetoksen edellytykset toteen. Jos tämän ratkaiseminen edellyttää kannanottoa siihen, oliko Latvala kyseisinä vuosina syytteessä tarkoitetulla tavalla Suomessa yleisesti verovelvollinen, se arvioi asian itse. Verohallinnon aikaisempi päätös on painava todiste, ei rikostuomioistuinta sitova totuus.
Ja sama korttijutussa: se, ettei yksittäinen korttiosto aukottomasti todista käyttäjää, ei tee sen todistusarvosta "nollaa". Suomessa on vapaa todistusharkinta. Korttiosto voi olla välillistä näyttöä, jonka paino riippuu siitä, mitä muuta näyttöä sen ympärillä on.
Tässä ei siis ole kyse siitä, ymmärtääkö joku hallinto-oikeuden ja rikosoikeuden eron. Juuri niiden erillisyydestä seuraa, ettei Verohallinnon hallinnollinen ratkaisu sido rikostuomioistuinta.
Ei mene kellään muulla kuin tolla jankalla, joka puhuu verovelvollisuuden osoittamisesta, koska se on koko homman ydin ja sitä nyt oikeudessa puidaan.
Eipäs. Tuossa äskeisessä on sanottu ihan sama asia, mitä minäkin olen sanonut, mutta vähän eri sanankääntein: "Siis käräjäoikeus EI muuta Latvalan verotuspäätöstä. Mutta siitä ei seuraa, että sen pitäisi rikosasiassa hyväksyä Verohallinnon näkemys verovelvollisuudesta annettuna faktana. Sen pitää itsenäisesti arvioida syytteen kannalta tarpeelliset verotukselliset edellytykset."
Tämä tarkoittaa juuri sitä, mitä olen koko ajan sanonut. Käräjäoikeus muodostaa itsenäisen kannan verovelvollisuudesta. Minäkään en ole missään vaiheessa sanonut, että käräjäoikeus muuttaisi verotuspäätöstä. Sen voi tehdä vain korkein hallinto-oikeus. Tuo verovelvollisuuden osoittaminen on koko oikeudenkäynnin perusta, koska ilman yleistä verovelvollisuutta Latvala ei ole voinut syyllistyä siihen rikokseen, josta häntä syytetään.
Rikosoikeudessa tarkastellaan sitä asumista ja niitä päiviä sen rikoksen näkökulmasta. Syyttäjän mukaan Latvalan rajoitetusti verovelvollisuus-status oli lähtökohtaisesti virheellinen. Rikosoikeuden päätös siis ottaa kantaa siihen oliko vai ei, ei siihen verotukselliseen velvollisuuteen noilta yksittäisiltä vuosilta.
Tämä sulla koko ajan menee sekaisin, ne yksittäiset rajoitetusti verovelvollisena yhden vuoden verotukset ja tuo epäilty rikos. Rikosoikeus ei siis katso niitä vuosia sillä ajatuksella, että ylittyikö päivät kuten verottaja katsoi tapahtuneen.
Nyt tuli oma maali. Puhut niin pahasti ristiin ettei mitään rajaa.
Syyttäjän mukaan Latvalan rajoitetusti verovelvollisuus-status oli lähtökohtaisesti virheellinen. Rikosoikeuden päätös siis ottaa kantaa siihen oliko vai ei, ei siihen verotukselliseen velvollisuuteen noilta yksittäisiltä vuosilta.
Mietipä nyt hetki, mitä tuossa väität. Sanot, että rikosoikeus ottaa kantaa siihen, oliko verovelvollisuus-status virheellinen, mutta heti perään väität, ettei se ota kantaa verotukselliseen velvollisuuteen. Miten ihmeessä oikeus voi ottaa kantaa siihen, oliko jokin verovelvollisuus-status virheellinen, jos se ei ota kantaa verovelvollisuuteen? Ne ovat täysin sama asia.
Mennäänkö vielä kerran askeö askeleelta?
Latvala on saanut rajoitetusti verovelvollinen-statuksen asuessaan ulkomailla. Siksi hän on laskemut Suomi-päiviä, oleskeluaan Suomessa jokaisena veroilmoituksessaan. Ilmoittamiensa päivien perusteella hän ei olisi ollut verotuksellisestikaan velvollinen maksamaan tuloistaan veroja Suomeen. Verotarkistuksessa verottaja kuitenkin laski päivien ylittyneen ja silloin verotuksellisesti hän on ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen. Eikö niin, oletko mukana vielä?
Tuo on mahdollista vaikka emme tiedä tarkalleen, mitä hän on ilmoittanut. Joka tapauksessa Latvala on joko uskonut olevansa rajoitetusti verovelvollinen tai yrittänyt esittää olevansa. Verottaja tulkitsi verotarkastuksen jälkeen toisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä menee edelleen kaksi eri asiaa sekaisin: verotuspäätöksen voimassaolo ja rikostuomioistuimen velvollisuus arvioida rikoksen edellytykset.
KKO 2004:58 ratkaisee tämän aika suoraan. Korkein oikeus toteaa kohdassa 13, ettei yleinen tuomioistuin ole sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen, vaikka sillä onkin painava merkitys.
Siis käräjäoikeus EI muuta Latvalan verotuspäätöstä. Mutta siitä ei seuraa, että sen pitäisi rikosasiassa hyväksyä Verohallinnon näkemys verovelvollisuudesta annettuna faktana. Sen pitää itsenäisesti arvioida syytteen kannalta tarpeelliset verotukselliset edellytykset.
Ja todistustaakka on syyttäjällä. OK 17:3:n mukaan syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perustavat seikat toteen niin, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Latvalan ei tarvitse todistaa syyttömyyttään. Tämä ei toisaalta tarkoita, että täysin näyttöä vailla oleva puolustuksen väite automaattisesti synnyttäisi varteenotettavan epäilyn.
Myös "Suomi-päivät ovat ylittyneet, joten hän oli joka tapauksessa yleisesti verovelvollinen" on liian yksinkertainen väite. TVL 11 ei sisällä mitään yksinkertaista 183 päivää kalenterivuodessa -sääntöä. Siinä puhutaan yli kuuden kuukauden JATKUVASTA oleskelusta, jossa tilapäiset poissaolot eivät katkaise jatkuvuutta. Toinen itsenäinen peruste on se, että henkilöllä on Suomessa varsinainen asunto ja koti. Juuri näiden edellytysten täyttymisestä tässä väitellään.
Eli rikostuomioistuin ei ratkaise Latvalan verotusta uudelleen. Se ratkaisee, onko syyttäjä näyttänyt veropetoksen edellytykset toteen. Jos tämän ratkaiseminen edellyttää kannanottoa siihen, oliko Latvala kyseisinä vuosina syytteessä tarkoitetulla tavalla Suomessa yleisesti verovelvollinen, se arvioi asian itse. Verohallinnon aikaisempi päätös on painava todiste, ei rikostuomioistuinta sitova totuus.
Ja sama korttijutussa: se, ettei yksittäinen korttiosto aukottomasti todista käyttäjää, ei tee sen todistusarvosta "nollaa". Suomessa on vapaa todistusharkinta. Korttiosto voi olla välillistä näyttöä, jonka paino riippuu siitä, mitä muuta näyttöä sen ympärillä on.
Tässä ei siis ole kyse siitä, ymmärtääkö joku hallinto-oikeuden ja rikosoikeuden eron. Juuri niiden erillisyydestä seuraa, ettei Verohallinnon hallinnollinen ratkaisu sido rikostuomioistuinta.
Ei mene kellään muulla kuin tolla jankalla, joka puhuu verovelvollisuuden osoittamisesta, koska se on koko homman ydin ja sitä nyt oikeudessa puidaan.
Eipäs. Tuossa äskeisessä on sanottu ihan sama asia, mitä minäkin olen sanonut, mutta vähän eri sanankääntein: "Siis käräjäoikeus EI muuta Latvalan verotuspäätöstä. Mutta siitä ei seuraa, että sen pitäisi rikosasiassa hyväksyä Verohallinnon näkemys verovelvollisuudesta annettuna faktana. Sen pitää itsenäisesti arvioida syytteen kannalta tarpeelliset verotukselliset edellytykset."
Tämä tarkoittaa juuri sitä, mitä olen koko ajan sanonut. Käräjäoikeus muodostaa itsenäisen kannan verovelvollisuudesta. Minäkään en ole missään vaiheessa sanonut, että käräjäoikeus muuttaisi verotuspäätöstä. Sen voi tehdä vain korkein hallinto-oikeus. Tuo verovelvollisuuden osoittaminen on koko oikeudenkäynnin perusta, koska ilman yleistä verovelvollisuutta Latvala ei ole voinut syyllistyä siihen rikokseen, josta häntä syytetään.
Rikosoikeudessa tarkastellaan sitä asumista ja niitä päiviä sen rikoksen näkökulmasta. Syyttäjän mukaan Latvalan rajoitetusti verovelvollisuus-status oli lähtökohtaisesti virheellinen. Rikosoikeuden päätös siis ottaa kantaa siihen oliko vai ei, ei siihen verotukselliseen velvollisuuteen noilta yksittäisiltä vuosilta.
Tämä sulla koko ajan menee sekaisin, ne yksittäiset rajoitetusti verovelvollisena yhden vuoden verotukset ja tuo epäilty rikos. Rikosoikeus ei siis katso niitä vuosia sillä ajatuksella, että ylittyikö päivät kuten verottaja katsoi tapahtuneen.
Nyt tuli oma maali. Puhut niin pahasti ristiin ettei mitään rajaa.
Syyttäjän mukaan Latvalan rajoitetusti verovelvollisuus-status oli lähtökohtaisesti virheellinen. Rikosoikeuden päätös siis ottaa kantaa siihen oliko vai ei, ei siihen verotukselliseen velvollisuuteen noilta yksittäisiltä vuosilta.
Mietipä nyt hetki, mitä tuossa väität. Sanot, että rikosoikeus ottaa kantaa siihen, oliko verovelvollisuus-status virheellinen, mutta heti perään väität, ettei se ota kantaa verotukselliseen velvollisuuteen. Miten ihmeessä oikeus voi ottaa kantaa siihen, oliko jokin verovelvollisuus-status virheellinen, jos se ei ota kantaa verovelvollisuuteen? Ne ovat täysin sama asia.
Mennäänkö vielä kerran askeö askeleelta?
Latvala on saanut rajoitetusti verovelvollinen-statuksen asuessaan ulkomailla. Siksi hän on laskemut Suomi-päiviä, oleskeluaan Suomessa jokaisena veroilmoituksessaan. Ilmoittamiensa päivien perusteella hän ei olisi ollut verotuksellisestikaan velvollinen maksamaan tuloistaan veroja Suomeen. Verotarkistuksessa verottaja kuitenkin laski päivien ylittyneen ja silloin verotuksellisesti hän on ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen. Eikö niin, oletko mukana vielä?Tuo on mahdollista vaikka emme tiedä tarkalleen, mitä hän on ilmoittanut. Joka tapauksessa Latvala on joko uskonut olevansa rajoitetusti verovelvollinen tai yrittänyt esittää olevansa. Verottaja tulkitsi verotarkastuksen jälkeen toisin.
Miten niin uskonut olevansa? Laskenut ne päivät eritavalla.
Sinä ja sinun eri prosessisi. Olet nyt ainut, joka ei osaa vastata niinkin yksinkertaiseen ksysymykseen kuin miksi rikosoikeudessa käsiteltäsiiin ihmisen verovelvollisuutta? Ei puhuta esikysymyksestä vaan väitteestäsi, että asia viedään rikosoikeuteen ydinkysymyksellä ”Oliko verovelvollinen”. Niinhän sä nimittäin väität nyt Latvalan kohdalla.