Menetin kumppanini SSRI-lääkkeelle

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on ennenkin ollut 100% sama provo.

Nainen muka on heti eroamassa, vaikka oikeasti tuossa omaa kumppania rakastava nainen pyytäisi kumppania hakeutumaan uudelleen lääkäriin, että lääke voidaan vaihtaa

Tämän tarkoitus on vain pelottaa miehiä, etteivät hae apua mielenterveyshäiriöihin.

Kuulostaa myös oudolta, ettei hän ymmärrä , että lääkitys ei yleensä kestä loppuelämää ja jos oikeasti rakastaisi toista, ei toisen lääkityksen ja haittavaikutusten pitäisi vaikuttaa haluun lopettaa suhdetta. Kyllähän e-pillereilläkin on vastaavanlaisia haittavaikutuksia.

Sehän tässä painaa ehkä seksittömyyttäkin enemmän, että kumppani on hyvin onnellinen nykyisestä lääkityksestään ja ikään kuin elää sitä hetkeä kohti, jolloin ottaa lääkkeet. Uupumusta ja pahaa mieltä on kuitenkin yhtä paljon kuin ennenkin, samoin sairauslomia. Sanoo, että saattaa olla erittäin mahdollista, että meillä ei ole seksiä keskenämme enää ikinä. Se, että ajatus on minun mielestäni surullinen, ei herätä hänessä mitään tunteita tai tarvetta kommentoida. Ja tämä on piirre, jota hänessä tai suhteessamme ei ennen ole ollut.

 

Vaikuttaa, että kumppani haluaa loppuelämän suhteen lääkkeen kanssa, ei minun. Ja siinä, missä ennen olivat hänen tunteensa, on nyt vain tyhjä paperipussi ja tyytyväisyys lääkkeenottohetkellä.

 

Minun on vaikea uskoa, että suhteellamme voisi olla tulevaisuutta, kun kumppani ei koe mitään tarvetta muutokseen. En halua pakottaa enkä painostaa sen enempää seksiin kuin lääkityksen muuttamiseen. Lähden mieluummin.

 

Kiitos, kun saan kirjoittaa teille. Selkiyttää ajatuksiani.

 

Ap

Eli et rakasta häntä oikeasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on ennenkin ollut 100% sama provo.

Nainen muka on heti eroamassa, vaikka oikeasti tuossa omaa kumppania rakastava nainen pyytäisi kumppania hakeutumaan uudelleen lääkäriin, että lääke voidaan vaihtaa

Tämän tarkoitus on vain pelottaa miehiä, etteivät hae apua mielenterveyshäiriöihin.

Hei, lukisin mielelläni aiemmatkin keskustelut aiheesta. Saa mielellään linkata, jos löytää. 

Ap

Kirjoitan tänne, sillä en halua tilittää puolison terveysasioita yhteisille ystäville. Psykoterapeutti on sitten seuraava vaihtoehto, ellei sitten suoraan ero. 

Ap

Ihan ku sulla ois varaa sellaiseen.

Vierailija kirjoitti:

Ne lääkkeet on myrkkyä eikä paranna ketään. Jokaisen ihmisen pitää itse tehdä elämälleen jotain että taas nauttii elämästä. Lääkkeet turruttaa, muuttaa ihmistä ja ihmisen aivoja pysyvästi. 

Mulla auttoi jaksamaan eteenpäin. 

Mulla ollut raskas lääkitys jossa mukana myös Sari-lääkkeitä. En juuri silloin tuntenut mitään. Minut pelasti bubropioni sekä muiden lääkkeiden vaihto. Kyllä, halut palasivat ennalleen. 

Vierailija kirjoitti:

Mulla ollut raskas lääkitys jossa mukana myös Sari-lääkkeitä. En juuri silloin tuntenut mitään. Minut pelasti bubropioni sekä muiden lääkkeiden vaihto. Kyllä, halut palasivat ennalleen. 

Sari= ssri 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on ennenkin ollut 100% sama provo.

Nainen muka on heti eroamassa, vaikka oikeasti tuossa omaa kumppania rakastava nainen pyytäisi kumppania hakeutumaan uudelleen lääkäriin, että lääke voidaan vaihtaa

Tämän tarkoitus on vain pelottaa miehiä, etteivät hae apua mielenterveyshäiriöihin.

Kuulostaa myös oudolta, ettei hän ymmärrä , että lääkitys ei yleensä kestä loppuelämää ja jos oikeasti rakastaisi toista, ei toisen lääkityksen ja haittavaikutusten pitäisi vaikuttaa haluun lopettaa suhdetta. Kyllähän e-pillereilläkin on vastaavanlaisia haittavaikutuksia.

Sehän tässä painaa ehkä seksittömyyttäkin enemmän, että kumppani on hyvin onnellinen nykyisestä lääkityksestään ja ikään kuin elää sitä hetkeä kohti, jolloin ottaa lääkkeet. Uupumusta ja pahaa mieltä on kuitenkin yhtä paljon kuin ennenkin, samoin sairauslomia. Sanoo, että saattaa olla erittäin mahdollista, että meillä ei ole seksiä keskenämme enää ikinä. Se, että ajatus on minun mielestäni surullinen, ei herätä hänessä mitään tunteita tai tarvetta kommentoida. Ja tämä on piirre, jota hänessä tai suhteessamme ei ennen ole ollut.

 

Vaikuttaa, että kumppani haluaa loppuelämän suhteen lääkkeen kanssa, ei minun. Ja siinä, missä ennen olivat hänen tunteensa, on nyt vain tyhjä paperipussi ja tyytyväisyys lääkkeenottohetkellä.

 

Minun on vaikea uskoa, että suhteellamme voisi olla tulevaisuutta, kun kumppani ei koe mitään tarvetta muutokseen. En halua pakottaa enkä painostaa sen enempää seksiin kuin lääkityksen muuttamiseen. Lähden mieluummin.

 

Kiitos, kun saan kirjoittaa teille. Selkiyttää ajatuksiani.

 

Ap

Eli et rakasta häntä oikeasti.

Ehkä sitten en. Muutama vuosi sitten, edellisillä lääkkeillä, ei ollut tällaista, ei haluttomuutta eikä tunteettomuutta. Siksi minusta tuntuu, että olen tavallaan menettänyt kumppanini, hänen persoonansa, jo nyt. 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on ennenkin ollut 100% sama provo.

Nainen muka on heti eroamassa, vaikka oikeasti tuossa omaa kumppania rakastava nainen pyytäisi kumppania hakeutumaan uudelleen lääkäriin, että lääke voidaan vaihtaa

Tämän tarkoitus on vain pelottaa miehiä, etteivät hae apua mielenterveyshäiriöihin.

Kuulostaa myös oudolta, ettei hän ymmärrä , että lääkitys ei yleensä kestä loppuelämää ja jos oikeasti rakastaisi toista, ei toisen lääkityksen ja haittavaikutusten pitäisi vaikuttaa haluun lopettaa suhdetta. Kyllähän e-pillereilläkin on vastaavanlaisia haittavaikutuksia.

Sehän tässä painaa ehkä seksittömyyttäkin enemmän, että kumppani on hyvin onnellinen nykyisestä lääkityksestään ja ikään kuin elää sitä hetkeä kohti, jolloin ottaa lääkkeet. Uupumusta ja pahaa mieltä on kuitenkin yhtä paljon kuin ennenkin, samoin sairauslomia. Sanoo, että saattaa olla erittäin mahdollista, että meillä ei ole seksiä keskenämme enää ikinä. Se, että ajatus on minun mielestäni surullinen, ei herätä hänessä mitään tunteita tai tarvetta kommentoida. Ja tämä on piirre, jota hänessä tai suhteessamme ei ennen ole ollut.

 

Vaikuttaa, että kumppani haluaa loppuelämän suhteen lääkkeen kanssa, ei minun. Ja siinä, missä ennen olivat hänen tunteensa, on nyt vain tyhjä paperipussi ja tyytyväisyys lääkkeenottohetkellä.

 

Minun on vaikea uskoa, että suhteellamme voisi olla tulevaisuutta, kun kumppani ei koe mitään tarvetta muutokseen. En halua pakottaa enkä painostaa sen enempää seksiin kuin lääkityksen muuttamiseen. Lähden mieluummin.

 

Kiitos, kun saan kirjoittaa teille. Selkiyttää ajatuksiani.

 

Ap

Jos teistä kirjoittajista on samankaltaisessa olotilassa kuin kumppanini nyt, kertoisitteko, miksi jäätte yhteen puolisonne kanssa? Tuntuu, ettei kumppanini halua tai tarvitse minulta mitään, eikä häntä myöskään kiinnosta vointini tai mikään muukaan minussa lainkaan. Yksinäistä on. 

Ja kun toista ei kiinnosta tai mikään apuni tai läsnäoloni ei tunnu vaikuttavan, miksi sitten olisi niin suuri synti lähteä?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on ennenkin ollut 100% sama provo.

Nainen muka on heti eroamassa, vaikka oikeasti tuossa omaa kumppania rakastava nainen pyytäisi kumppania hakeutumaan uudelleen lääkäriin, että lääke voidaan vaihtaa

Tämän tarkoitus on vain pelottaa miehiä, etteivät hae apua mielenterveyshäiriöihin.

Kuulostaa myös oudolta, ettei hän ymmärrä , että lääkitys ei yleensä kestä loppuelämää ja jos oikeasti rakastaisi toista, ei toisen lääkityksen ja haittavaikutusten pitäisi vaikuttaa haluun lopettaa suhdetta. Kyllähän e-pillereilläkin on vastaavanlaisia haittavaikutuksia.

Sehän tässä painaa ehkä seksittömyyttäkin enemmän, että kumppani on hyvin onnellinen nykyisestä lääkityksestään ja ikään kuin elää sitä hetkeä kohti, jolloin ottaa lääkkeet. Uupumusta ja pahaa mieltä on kuitenkin yhtä paljon kuin ennenkin, samoin sairauslomia. Sanoo, että saattaa olla erittäin mahdollista, että meillä ei ole seksiä keskenämme enää ikinä. Se, että ajatus on minun mielestäni surullinen, ei herätä hänessä mitään tunteita tai tarvetta kommentoida. Ja tämä on piirre, jota hänessä tai suhteessamme ei ennen ole ollut.

 

Vaikuttaa, että kumppani haluaa loppuelämän suhteen lääkkeen kanssa, ei minun. Ja siinä, missä ennen olivat hänen tunteensa, on nyt vain tyhjä paperipussi ja tyytyväisyys lääkkeenottohetkellä.

 

Minun on vaikea uskoa, että suhteellamme voisi olla tulevaisuutta, kun kumppani ei koe mitään tarvetta muutokseen. En halua pakottaa enkä painostaa sen enempää seksiin kuin lääkityksen muuttamiseen. Lähden mieluummin.

 

Kiitos, kun saan kirjoittaa teille. Selkiyttää ajatuksiani.

 

Ap

Eli et rakasta häntä oikeasti.

Mikä olisi se mittari, jolla mitataan, rakastaako puolisoni minua "oikeasti"?

Ap

Edelleen haluaisin kuulla teiltä passiivisilta, haluttomilta puolisoilta, mikä on se syy, että haluatte pysyä suhteessa?

Tykkäyksistä näkyy, että ketjua on luettu yllättävän paljon, vaikkei vastauksia ole tullut. 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on kyllä aika surkuhupaisa avaus, kun muistaa ne käytännössä jokaisen miehen tekevän vastaavan avauksen, joissa hänet sitten leimataan jos jonkin sortin hirviöksi, kun ei ymmärrä puolisoaan, vaan itsekkäästi haluaisi seksiä. 

Ymmärrän oikein hyvin myös miehiä, jotka eivät halua jäädä seksittömään suhteeseen.

Ap

Onko seksi elämäsi a ja o?

Vierailija kirjoitti:

Edelleen haluaisin kuulla teiltä passiivisilta, haluttomilta puolisoilta, mikä on se syy, että haluatte pysyä suhteessa?

Tykkäyksistä näkyy, että ketjua on luettu yllättävän paljon, vaikkei vastauksia ole tullut. 

Ap

0/5

Miksi valitat palstalla, ap?

Menetit.

Lähde pois.

Älä selitä.

Minulla sama juttu. Toisaalta tutustuin mieheen kun hän jo käytti lääkettä. 

Mies oli tosi seksikäs ja meillä oli mahtava yhteys sillä tavalla. Itse pidän valtavasti seksistä ja läheisyydestä. Meillä oli seksiä ja se oli tosi hyvää, mutta aivan liian vähän siihen nähden mitä halusin. Tuntui myös että lääkitys vaikeutti miehellä orgasmin saamista ja usein hän sai lopulta oman käden kautta vaikka meillä olikin ollut intohimoista seksiä.

Tämä ei häirinnyt minua aluksi, mutta pikkuhiljaa se alkoi kalvaa. Olisin halunnut romantiikkaa, halua ja ihailua. Tuntui että hän ei kerta kaikkiaan ollut niin kiinnostunut, jouduin kerjäämään hänen huomiotaan. Ihan päinvastoin kuin normaalisti on ollut suhteissani.

Lisäksi tuntui että lääke passivoi muutenkin. Mies oli "tasapainoinen", mutta mikään ei oikein kovasti kiinnostanut tai innostanut. Lihoi ja ei halunnut lähteä mihinkään.

Lopulta tämä kaikki kävi liian raskaaksi henkisesti mulle. Mutta mä vieläkin kiroan ne lääkkeet syvimpään helvettiin. Sain kuvan ja ajatuksen millaista elämämme olisi voinut olla jos hän olisi ollut ns. voimissaan.

N42

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on kyllä aika surkuhupaisa avaus, kun muistaa ne käytännössä jokaisen miehen tekevän vastaavan avauksen, joissa hänet sitten leimataan jos jonkin sortin hirviöksi, kun ei ymmärrä puolisoaan, vaan itsekkäästi haluaisi seksiä. 

Ymmärrän oikein hyvin myös miehiä, jotka eivät halua jäädä seksittömään suhteeseen.

Ap

Onko seksi elämäsi a ja o?

Kysyit tätä jo, ja vastasin sinulle aiemmin ketjussa :)

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on ennenkin ollut 100% sama provo.

Nainen muka on heti eroamassa, vaikka oikeasti tuossa omaa kumppania rakastava nainen pyytäisi kumppania hakeutumaan uudelleen lääkäriin, että lääke voidaan vaihtaa

Tämän tarkoitus on vain pelottaa miehiä, etteivät hae apua mielenterveyshäiriöihin.

Kuulostaa myös oudolta, ettei hän ymmärrä , että lääkitys ei yleensä kestä loppuelämää ja jos oikeasti rakastaisi toista, ei toisen lääkityksen ja haittavaikutusten pitäisi vaikuttaa haluun lopettaa suhdetta. Kyllähän e-pillereilläkin on vastaavanlaisia haittavaikutuksia.

Sehän tässä painaa ehkä seksittömyyttäkin enemmän, että kumppani on hyvin onnellinen nykyisestä lääkityksestään ja ikään kuin elää sitä hetkeä kohti, jolloin ottaa lääkkeet. Uupumusta ja pahaa mieltä on kuitenkin yhtä paljon kuin ennenkin, samoin sairauslomia. Sanoo, että saattaa olla erittäin mahdollista, että meillä ei ole seksiä keskenämme enää ikinä. Se, että ajatus on minun mielestäni surullinen, ei herätä hänessä mitään tunteita tai tarvetta kommentoida. Ja tämä on piirre, jota hänessä tai suhteessamme ei ennen ole ollut.

 

Vaikuttaa, että kumppani haluaa loppuelämän suhteen lääkkeen kanssa, ei minun. Ja siinä, missä ennen olivat hänen tunteensa, on nyt vain tyhjä paperipussi ja tyytyväisyys lääkkeenottohetkellä.

 

Minun on vaikea uskoa, että suhteellamme voisi olla tulevaisuutta, kun kumppani ei koe mitään tarvetta muutokseen. En halua pakottaa enkä painostaa sen enempää seksiin kuin lääkityksen muuttamiseen. Lähden mieluummin.

 

Kiitos, kun saan kirjoittaa teille. Selkiyttää ajatuksiani.

 

Ap

Eli et rakasta häntä oikeasti.

Ehkä sitten en. Muutama vuosi sitten, edellisillä lääkkeillä, ei ollut tällaista, ei haluttomuutta eikä tunteettomuutta. Siksi minusta tuntuu, että olen tavallaan menettänyt kumppanini, hänen persoonansa, jo nyt. 

 

Ap

Mitäpä tämä kumppani on menettänyt?

Vierailija kirjoitti:

Minulla sama juttu. Toisaalta tutustuin mieheen kun hän jo käytti lääkettä. 

Mies oli tosi seksikäs ja meillä oli mahtava yhteys sillä tavalla. Itse pidän valtavasti seksistä ja läheisyydestä. Meillä oli seksiä ja se oli tosi hyvää, mutta aivan liian vähän siihen nähden mitä halusin. Tuntui myös että lääkitys vaikeutti miehellä orgasmin saamista ja usein hän sai lopulta oman käden kautta vaikka meillä olikin ollut intohimoista seksiä.

Tämä ei häirinnyt minua aluksi, mutta pikkuhiljaa se alkoi kalvaa. Olisin halunnut romantiikkaa, halua ja ihailua. Tuntui että hän ei kerta kaikkiaan ollut niin kiinnostunut, jouduin kerjäämään hänen huomiotaan. Ihan päinvastoin kuin normaalisti on ollut suhteissani.

Lisäksi tuntui että lääke passivoi muutenkin. Mies oli "tasapainoinen", mutta mikään ei oikein kovasti kiinnostanut tai innostanut. Lihoi ja ei halunnut lähteä mihinkään.

 

Lopulta tämä kaikki kävi liian raskaaksi henkisesti mulle. Mutta mä vieläkin kiroan ne lääkkeet syvimpään helvettiin. Sain kuvan ja ajatuksen millaista elämämme olisi voinut olla jos hän olisi ollut ns. voimissaan.

 

N42

Myös minun kumppanillani oli lääkitys jo tavatessamme. Se ei kuitenkaan vaikuttanut seksiin, tai ainakin seksi oli intohimoista ja sitä oli usein. Samoin kumppani oli mielestäni emotionaalisesto läsnä aivan toisella tavalla. 

Kumppaniani kiinnostavat nykyisin maltillisesti tietyt harrastuksiin liittyvät asiat. Keskustelut sujuvat rauhallisesti. Työt sujuvat, työn ulkopuoliset asiat etenevät h-i-t-a-a-s-t-i. 

Minua ei haittaisi, vaikka hän olisi vuoden saikulla/lepolomalla, ja minulla päävastuu toimeentulosta, jos hänen tunnereaktionsa palaisivat ja hän olisi valmis rakentamaan seksielämäämme uudestaan. 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on ennenkin ollut 100% sama provo.

Nainen muka on heti eroamassa, vaikka oikeasti tuossa omaa kumppania rakastava nainen pyytäisi kumppania hakeutumaan uudelleen lääkäriin, että lääke voidaan vaihtaa

Tämän tarkoitus on vain pelottaa miehiä, etteivät hae apua mielenterveyshäiriöihin.

Kuulostaa myös oudolta, ettei hän ymmärrä , että lääkitys ei yleensä kestä loppuelämää ja jos oikeasti rakastaisi toista, ei toisen lääkityksen ja haittavaikutusten pitäisi vaikuttaa haluun lopettaa suhdetta. Kyllähän e-pillereilläkin on vastaavanlaisia haittavaikutuksia.

Sehän tässä painaa ehkä seksittömyyttäkin enemmän, että kumppani on hyvin onnellinen nykyisestä lääkityksestään ja ikään kuin elää sitä hetkeä kohti, jolloin ottaa lääkkeet. Uupumusta ja pahaa mieltä on kuitenkin yhtä paljon kuin ennenkin, samoin sairauslomia. Sanoo, että saattaa olla erittäin mahdollista, että meillä ei ole seksiä keskenämme enää ikinä. Se, että ajatus on minun mielestäni surullinen, ei herätä hänessä mitään tunteita tai tarvetta kommentoida. Ja tämä on piirre, jota hänessä tai suhteessamme ei ennen ole ollut.

 

Vaikuttaa, että kumppani haluaa loppuelämän suhteen lääkkeen kanssa, ei minun. Ja siinä, missä ennen olivat hänen tunteensa, on nyt vain tyhjä paperipussi ja tyytyväisyys lääkkeenottohetkellä.

 

Minun on vaikea uskoa, että suhteellamme voisi olla tulevaisuutta, kun kumppani ei koe mitään tarvetta muutokseen. En halua pakottaa enkä painostaa sen enempää seksiin kuin lääkityksen muuttamiseen. Lähden mieluummin.

 

Kiitos, kun saan kirjoittaa teille. Selkiyttää ajatuksiani.

 

Ap

Eli et rakasta häntä oikeasti.

Ehkä sitten en. Muutama vuosi sitten, edellisillä lääkkeillä, ei ollut tällaista, ei haluttomuutta eikä tunteettomuutta. Siksi minusta tuntuu, että olen tavallaan menettänyt kumppanini, hänen persoonansa, jo nyt. 

 

Ap

Mitäpä tämä kumppani on menettänyt?

Niin, en kai merkitse hänelle paljoakaan, tai jos merkitsen, se ei näy. Hän ei vaikuta surevan seksin ja seksuaalisen nautinnon puutetta myöskään. 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa Suomen SSRI-lääkkeiden syöjistä on naisia. Naisia. Luit oikein.

Ehkä niin mutta meilläkin se on mies joka niitä käyttää ja ymmärrän ap n tunteet. Kyllä tämä meilläkin aiheutti suuria ongelmia mutta koska mies on minulle rakas ja tärkeä olen hyväksynyt että näillä mennään. Hoidan omat tarpeeni ja elämä jatkuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on ennenkin ollut 100% sama provo.

Nainen muka on heti eroamassa, vaikka oikeasti tuossa omaa kumppania rakastava nainen pyytäisi kumppania hakeutumaan uudelleen lääkäriin, että lääke voidaan vaihtaa

Tämän tarkoitus on vain pelottaa miehiä, etteivät hae apua mielenterveyshäiriöihin.

Kuulostaa myös oudolta, ettei hän ymmärrä , että lääkitys ei yleensä kestä loppuelämää ja jos oikeasti rakastaisi toista, ei toisen lääkityksen ja haittavaikutusten pitäisi vaikuttaa haluun lopettaa suhdetta. Kyllähän e-pillereilläkin on vastaavanlaisia haittavaikutuksia.

Sehän tässä painaa ehkä seksittömyyttäkin enemmän, että kumppani on hyvin onnellinen nykyisestä lääkityksestään ja ikään kuin elää sitä hetkeä kohti, jolloin ottaa lääkkeet. Uupumusta ja pahaa mieltä on kuitenkin yhtä paljon kuin ennenkin, samoin sairauslomia. Sanoo, että saattaa olla erittäin mahdollista, että meillä ei ole seksiä keskenämme enää ikinä. Se, että ajatus on minun mielestäni surullinen, ei herätä hänessä mitään tunteita tai tarvetta kommentoida. Ja tämä on piirre, jota hänessä tai suhteessamme ei ennen ole ollut.

 

Vaikuttaa, että kumppani haluaa loppuelämän suhteen lääkkeen kanssa, ei minun. Ja siinä, missä ennen olivat hänen tunteensa, on nyt vain tyhjä paperipussi ja tyytyväisyys lääkkeenottohetkellä.

 

Minun on vaikea uskoa, että suhteellamme voisi olla tulevaisuutta, kun kumppani ei koe mitään tarvetta muutokseen. En halua pakottaa enkä painostaa sen enempää seksiin kuin lääkityksen muuttamiseen. Lähden mieluummin.

 

Kiitos, kun saan kirjoittaa teille. Selkiyttää ajatuksiani.

 

Ap

Eli et rakasta häntä oikeasti.

Ehkä sitten en. Muutama vuosi sitten, edellisillä lääkkeillä, ei ollut tällaista, ei haluttomuutta eikä tunteettomuutta. Siksi minusta tuntuu, että olen tavallaan menettänyt kumppanini, hänen persoonansa, jo nyt. 

 

Ap

Mitäpä tämä kumppani on menettänyt?

Niin, en kai merkitse hänelle paljoakaan, tai jos merkitsen, se ei näy. Hän ei vaikuta surevan seksin ja seksuaalisen nautinnon puutetta myöskään. 

Ap

Hyvä.