Lue keskustelun säännöt.
Rydman ei karsinutkaan "rälssiä", vaan kohtaavaa ja akuuttia hoitotyötä
28.08.2026 |
Kehitysvammaisilta leikkaaminen on tyrmistyttävän kylmää politiikkaa, toimittaja Pekka Pohjolainen kirjoittaa:
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps.) on hengenheimolaisineen pitänyt jo kuukausia yllä mahtipontista uhoa ”järjestörälssin” karsimisesta.
Puheissa on maalailtu kuvia lihavista järjestöpomoista litkimässä kuohuviiniä veronmaksajien piikkiin ja pyörittelemässä hyödyttömiä ”humpuukiprojekteja”.
Seuraamukset alkavat näkyä. Kehitysvammaliitto ja Kehitysvammaisten tukiliitto tiedottivat alkuviikosta koko toimintansa olevan vaarassa budjettileikkausten vuoksi.
Vilkaistaanpa kuitenkin sitä todellisuutta, mitä Rydmanin viikatteen heilahtamisesta seuraa. Siinä kun menevät kertaheitolla viestintä, vaikuttamistyö, tutkimus ja ennen kaikkea työkirjoja ja kommunikointivälineitä tekevät yksiköt.
Mitäpä sanovat nyt ne Rydmanin fanaattisimmat opetuslapset, jotka luulivat hallituksen taistelevan jotain kuvitteellista herraeliittiä vastaan?
Oliko puhevammaisten lasten kommunikaatiosovellus Papunet se korruptoitunut politrukki, joka piti nylkeä? Oliko kehitysvammaisten uutislehti Selkosanomat se punavihreä mörkö, jonka tuhoaminen pelastaa Suomen talouden?
Ministeri ja virkamiehet selittävät kirkkain silmin, että ”kohtaavaa toimintaa tuetaan yhä” – samalla kun kansalaisille levitetään paksua sumuverhoa.
Jos järjestöltä viedään yleisavustus – eli rahat vuokriin, sähköön, tietoliikenteeseen ja pakollisiin työnantajamaksuihin – ei mitään kohtaamisia tapahdu. Seinät ja lattia myydään alta ja työntekijät irtisanotaan.
Ainahan toki voi väittää, että kyllä polkupyörällä voi hyvin ajaa ilman runkoakin, kunhan renkaissa on ilmaa.
Kehitysvammaliittoon sijoitetun euron on arvioitu tulevan yhteiskunnalle nelinkertaisesti takaisin ennaltaehkäisevänä hyötynä. Kun nämä ihmiset jätetään ilman tukea ja materiaaleja, lasku kaatuu veronmaksajien niskaan raskaina sote-palveluina.
Kuin polttaisi talon säästääkseen lämmityskuluista.
Hyväosaisimpia johdonmukaisesti paaponut hallitus ja sen kylmää ideologiaa tuuttaava Rydman eivät leikkaa miltään ”rälssiltä”. He leikkaavat niiltä, jotka eivät pysty puolustautumaan, eivätkä edes huutamaan vastaan.
Sen sijaan omaa puoluerälssiä pelastetaan kyllä menestyksellä, vaalit kun on tulossa. Sosiaalinen media näyttää olevan täynnä porukkaa, joka on niellyt Rydmanin halvan populismin sellaisenaan.
Kansalaisen, joka ei vieläkään tätä näe, sopisi kumminkin kysyä edes itseltään, onko vammaisten polkeminen todella sellainen suuri isänmaallinen teko, jota kannattaa mennä edes vinoilumielessä somessa peukuttamaan.
Pian istutaan taas hallituksen budjettiriihessä. Jos 50 miljoonan euron lisäleikkauksia ei sorvata kohtuullisemmiksi ja vammaisjärjestöjen elinedellytyksiä turvata, Orpon poppoo jättää historiaan luvun tyrmistyttävän kylmää politiikkaa, josta on turha hakea sen enempää järkeä kuin sydäntäkään.
Oppositiopuolue keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen huomautti tiistaina, että ”sentään joku inhimillisyys pitäisi olla”. Mutta jos ideologia tai muut syyt estävät tolkullisen poliittisen ajattelun, minkäpä sille voi.
Kaikissa hallituksissa tyhmyyksiä näkee, mutta julmuudessa aletaan jo liikkua aivan uudella tasolla.
https://www.suomenmaa.fi/uutiset/toimittajalta-ministeri-rydman-julisti…
Kommentit (621)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä esitetään, että rahoitusta ei tarvita vaan järjestöt voivat itse kustantaa toimintansa. Tai "käyttää omia varoja" tai "maksaa itse". Vammaistenko pitäisi siis itse jotenkin nämä tarvitsemansa ja toimintakykyä parantavat toiminnot kustantaa? Mistähän rahoista? Suomessa on järjestösektori hoitaa paljon palveluita, jotka yhteiskunnan kuuluisi järjestää, mutta ei se ratkaisu voi olla, että lopetetaan järjestöjen palvelut myös.
Jos palvelut ovat tarpeellisia ja valtion on ne kustannettava, niin ne pitäisi hankkia hankintalain mukaan. Järjestösektoriin piilottamalla tehdään hallinto täysin läpinäkymättömäksi ja avataan mahdollisuus korruptiolle.
Esimerkiksi jos mielestäsi tuo sanomalehti kehitysvammaisille on tarpeeksi hyödyllinen ja tarpeellinen valtion maksettavaksi niin se pitäisi kilpailuttaa kaikilla toimijoilla ja katsoa kuka tarjoaa kustannustehokkaimman vaihtoehdon, nyt hankinta on tehty sivuteitse upottamalla se läpinäkymättömäksi korruption ja huijauksen mahdollistavaksi tukirulijanssiksi.
Jos olet tätä mieltä mutta et ole valmis siirtämään järjestöiltä leikattuja tukia moninkertaisena julkisen sektorin hankintakustannuksiin, käytännössä haluat leikata tarpeellisia palveluita.
En saa ilmaista Hesaria kotiin joten sanomalehti ei voi olla mikään tarpeellinen palvelu.
Laittamalla nuo kaikki julkiseen ja avoimeen kilpailuun voidaan päättää mitkä on tarpeellisia sen mukaan mihin rahaa on. Jotenkin outo kuvitelma että kaikkea kivaa kaikille on millään tasolla realistinen tapa yhteiskunnan rakentamiseen.
Otatko vastuun jos vaikkapa lievästi kehitysvammainen tulkitsee väärin uutista, jossa kerrotaan Suomen taloustilanteesta. Kun Selkokieliset sanomat onkin sattuneesta syystä lopetettu, päättää tämä henkilö jättää äänestämättä, tai mikä pahempaa (sinun näkökulmastasi): äänestää vasemmistoa!!
Eikö yhtään kellot raksuta, että miksi näitä toimintoja kannattaa siis järjestää??
Otatko vastuun kaikista kavalluksesta ja rahojen väärinkäytöistä joita nykyinen systeemi mahdollistaa?
Eikö yhtään kellot raksuta miksi yleensä läpinäkyvyys ja vastuullisuus on demokratian avain rakenne?
Selkokieliset Sanomat pitää lopettaa tai tehdä kilpailutetulla tilauksella kaikilta toimijoilta (tulee halvemmaksi)
Kehitysvammaliiton Selkokeskuksen ainut työ ei ole julkaista Selkosanomia. Sen tehtävät ovat:
julkaisee Selkosanomat-uutislehteä ja sen ruotsinkielistä sisarlehteä Lätta bladetia
toteuttaa tiedotushankkeita
myöntää julkaisuille selkotunnuksia
järjestää selkokielen koulutuksia
tuottaa selkokielen tekstipalveluita
kehittää selkokieltä sekä edistää selkokieleen liittyvää tutkimusta
toimii alan yhteistyö- ja tiedotuskanavana.
Ketkä ovat niitä muita toimijoita, jotka mm kehittävät selkokieltä ja kouluttavat sen käyttöön?
Mutta ei tämän toiminnan todellakaan pitäisi olla epävarmojen avustusten varassa, vaan pitäisi kuulua yhteiskunnan hoidettavaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelin uutisista tuon kehitysvammaliiton valitusta asiasta, ja ihmettelin mistä he käytännössä oikein valittavat. Ymmärtääkseni kehitysvammaliitto on nimenomaan kohtaavaa asiakastyötä tekevä järjestö, jota Rydmanin kriteeristö haluaa painottaa tukien saajissa. Eihän siihen ole missään vaiheessa esitetty mitään estettä, ettei kohtaavaa työtä tekevillä järjestöillä luonnollisesti olisi myös muita kustannuksia.
Tarkoitus kriteeristöllä on karsia avustusten saajista ne järjestöt jotka EIVÄT tee kohtaavaa työtä tai joilla on huomattava oma varallisuus. Rydman olisi halunnut karsia myös järjestöjä joiden toiminnan hyödyllisyydestä ei ole mitään näyttöä. Tarkoittaen ilmeisesti jotain identiteettipolitiikkaan liittyvää.
Kriteeristö on tarkoitettu avuksi järjestöille, jotta ne osaavat hakemuksessaan painottaa oikeita asioita. Yksi esimerkki oli se, että katsotaan eduksi, jos on yhdistymisneuvottelut käynnissä muun samaa asiaa hoitavan yhdistyksen kanssa.
Ja lopuksi vielä, varsinaisista avustuksista päätetään vielä erikseen ja päätöksenteko tehdään yhtä ministeriä laajemmalla pohjalla kuten ennenkin.
Kehitysvammaliiton tapauksessa kannattaa katsoa numeroita.
Kehitysvammaliitolla oli vuonna 2025 yhteensä 46 työntekijää, ja se sai STEA-avustusta noin 2,47 miljoonaa euroa.
Samaan aikaan liitto tekee kohtaavan työn lisäksi muun muassa vaikuttamista, tutkimusta, viestintää, koulutusta ja palvelujen kehittämistä.
Nyt uusissa STEA-kriteereissä kohtaavaa työtä nimenomaan painotetaan. Eli kohtaavaa työtä ei olla lopettamassa. Kysymys on siitä, pitääkö veronmaksajien STEA-rahoituksella jatkossa maksaa myös kaikki muu järjestön toiminta.
Tämä on täysin asiallinen kysymys.
Kun yhdellä järjestöllä on 46 työntekijää ja lähes 2,5 miljoonaa euroa STEA-rahoitusta vuodessa, on aivan kohtuullista kysyä:
Kuinka paljon tästä rahasta menee suoraan ihmisten kohtaamiseen ja auttamiseen – ja kuinka paljon hallintoon, vaikuttamiseen, tutkimukseen, viestintään, koulutukseen ja muuhun toimintaan?
Ei tässä tarvitse väittää, ettei Kehitysvammaliiton työ olisi tärkeää.
Julkista rahaa pitää vain pystyä arvioimaan samalla tavalla kuin kaikkea muutakin julkista rahaa: mitä sillä saadaan ja mikä on hinta?
Kun ne kriteerit ovat pielessä siinä, että vain se kohtaava työ katsotaan tärkeäksi. Ei ymmärretä, että ilman sitä hallintoa , vaikuttamista ja tutkimusta, kehittämistä ja viestintää ei ole sitä kohtaavaa työtäkään.
Esim. Kehitysvammaliiton vaihtoehtoisten kommunikoinnin eteen tekemät asiat (esim Papunet) eivät suoraan ole sitä kohtaavaa työtä. Mutta ne hyödyttävät hyvin suurta joukkoa niitä käyttäviä vammaisia, opettajia ja muita vammaisten kanssa toimivia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelin uutisista tuon kehitysvammaliiton valitusta asiasta, ja ihmettelin mistä he käytännössä oikein valittavat. Ymmärtääkseni kehitysvammaliitto on nimenomaan kohtaavaa asiakastyötä tekevä järjestö, jota Rydmanin kriteeristö haluaa painottaa tukien saajissa. Eihän siihen ole missään vaiheessa esitetty mitään estettä, ettei kohtaavaa työtä tekevillä järjestöillä luonnollisesti olisi myös muita kustannuksia.
Tarkoitus kriteeristöllä on karsia avustusten saajista ne järjestöt jotka EIVÄT tee kohtaavaa työtä tai joilla on huomattava oma varallisuus. Rydman olisi halunnut karsia myös järjestöjä joiden toiminnan hyödyllisyydestä ei ole mitään näyttöä. Tarkoittaen ilmeisesti jotain identiteettipolitiikkaan liittyvää.
Kriteeristö on tarkoitettu avuksi järjestöille, jotta ne osaavat hakemuksessaan painottaa oikeita asioita. Yksi esimerkki oli se, että katsotaan eduksi, jos on yhdistymisneuvottelut käynnissä muun samaa asiaa hoitavan yhdistyksen kanssa.
Ja lopuksi vielä, varsinaisista avustuksista päätetään vielä erikseen ja päätöksenteko tehdään yhtä ministeriä laajemmalla pohjalla kuten ennenkin.
Kehitysvammaliiton tapauksessa kannattaa katsoa numeroita.
Kehitysvammaliitolla oli vuonna 2025 yhteensä 46 työntekijää, ja se sai STEA-avustusta noin 2,47 miljoonaa euroa.
Samaan aikaan liitto tekee kohtaavan työn lisäksi muun muassa vaikuttamista, tutkimusta, viestintää, koulutusta ja palvelujen kehittämistä.
Nyt uusissa STEA-kriteereissä kohtaavaa työtä nimenomaan painotetaan. Eli kohtaavaa työtä ei olla lopettamassa. Kysymys on siitä, pitääkö veronmaksajien STEA-rahoituksella jatkossa maksaa myös kaikki muu järjestön toiminta.
Tämä on täysin asiallinen kysymys.
Kun yhdellä järjestöllä on 46 työntekijää ja lähes 2,5 miljoonaa euroa STEA-rahoitusta vuodessa, on aivan kohtuullista kysyä:
Kuinka paljon tästä rahasta menee suoraan ihmisten kohtaamiseen ja auttamiseen – ja kuinka paljon hallintoon, vaikuttamiseen, tutkimukseen, viestintään, koulutukseen ja muuhun toimintaan?
Ei tässä tarvitse väittää, ettei Kehitysvammaliiton työ olisi tärkeää.
Julkista rahaa pitää vain pystyä arvioimaan samalla tavalla kuin kaikkea muutakin julkista rahaa: mitä sillä saadaan ja mikä on hinta?
Kun ne kriteerit ovat pielessä siinä, että vain se kohtaava työ katsotaan tärkeäksi. Ei ymmärretä, että ilman sitä hallintoa , vaikuttamista ja tutkimusta, kehittämistä ja viestintää ei ole sitä kohtaavaa työtäkään.
Esim. Kehitysvammaliiton vaihtoehtoisten kommunikoinnin eteen tekemät asiat (esim Papunet) eivät suoraan ole sitä kohtaavaa työtä. Mutta ne hyödyttävät hyvin suurta joukkoa niitä käyttäviä vammaisia, opettajia ja muita vammaisten kanssa toimivia.
Siis väitätkö ettei kehitysvammaliitto tee kohtaavaa työtä???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelin uutisista tuon kehitysvammaliiton valitusta asiasta, ja ihmettelin mistä he käytännössä oikein valittavat. Ymmärtääkseni kehitysvammaliitto on nimenomaan kohtaavaa asiakastyötä tekevä järjestö, jota Rydmanin kriteeristö haluaa painottaa tukien saajissa. Eihän siihen ole missään vaiheessa esitetty mitään estettä, ettei kohtaavaa työtä tekevillä järjestöillä luonnollisesti olisi myös muita kustannuksia.
Tarkoitus kriteeristöllä on karsia avustusten saajista ne järjestöt jotka EIVÄT tee kohtaavaa työtä tai joilla on huomattava oma varallisuus. Rydman olisi halunnut karsia myös järjestöjä joiden toiminnan hyödyllisyydestä ei ole mitään näyttöä. Tarkoittaen ilmeisesti jotain identiteettipolitiikkaan liittyvää.
Kriteeristö on tarkoitettu avuksi järjestöille, jotta ne osaavat hakemuksessaan painottaa oikeita asioita. Yksi esimerkki oli se, että katsotaan eduksi, jos on yhdistymisneuvottelut käynnissä muun samaa asiaa hoitavan yhdistyksen kanssa.
Ja lopuksi vielä, varsinaisista avustuksista päätetään vielä erikseen ja päätöksenteko tehdään yhtä ministeriä laajemmalla pohjalla kuten ennenkin.
Kehitysvammaliiton tapauksessa kannattaa katsoa numeroita.
Kehitysvammaliitolla oli vuonna 2025 yhteensä 46 työntekijää, ja se sai STEA-avustusta noin 2,47 miljoonaa euroa.
Samaan aikaan liitto tekee kohtaavan työn lisäksi muun muassa vaikuttamista, tutkimusta, viestintää, koulutusta ja palvelujen kehittämistä.
Nyt uusissa STEA-kriteereissä kohtaavaa työtä nimenomaan painotetaan. Eli kohtaavaa työtä ei olla lopettamassa. Kysymys on siitä, pitääkö veronmaksajien STEA-rahoituksella jatkossa maksaa myös kaikki muu järjestön toiminta.
Tämä on täysin asiallinen kysymys.
Kun yhdellä järjestöllä on 46 työntekijää ja lähes 2,5 miljoonaa euroa STEA-rahoitusta vuodessa, on aivan kohtuullista kysyä:
Kuinka paljon tästä rahasta menee suoraan ihmisten kohtaamiseen ja auttamiseen – ja kuinka paljon hallintoon, vaikuttamiseen, tutkimukseen, viestintään, koulutukseen ja muuhun toimintaan?
Ei tässä tarvitse väittää, ettei Kehitysvammaliiton työ olisi tärkeää.
Julkista rahaa pitää vain pystyä arvioimaan samalla tavalla kuin kaikkea muutakin julkista rahaa: mitä sillä saadaan ja mikä on hinta?
Kun ne kriteerit ovat pielessä siinä, että vain se kohtaava työ katsotaan tärkeäksi. Ei ymmärretä, että ilman sitä hallintoa , vaikuttamista ja tutkimusta, kehittämistä ja viestintää ei ole sitä kohtaavaa työtäkään.
Esim. Kehitysvammaliiton vaihtoehtoisten kommunikoinnin eteen tekemät asiat (esim Papunet) eivät suoraan ole sitä kohtaavaa työtä. Mutta ne hyödyttävät hyvin suurta joukkoa niitä käyttäviä vammaisia, opettajia ja muita vammaisten kanssa toimivia.
Siis väitätkö ettei kehitysvammaliitto tee kohtaavaa työtä???
En sanonut niin, vaan että kaikki sen työ ei ole suoraan kohtaavaa. Esim juuri tuo Papunet tai Selkokeskuksen työ. Ja kuitenkin ne ovat yhtä tärkeitä ja nimenomaan ne ovat nyt vaarassa. Toki se kohtaava työkin, jos koko liiton toiminta lakkaa, kun yleisavustus, jolla maksetaan palkat, toimitilat, ohjelmisto viedään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelin uutisista tuon kehitysvammaliiton valitusta asiasta, ja ihmettelin mistä he käytännössä oikein valittavat. Ymmärtääkseni kehitysvammaliitto on nimenomaan kohtaavaa asiakastyötä tekevä järjestö, jota Rydmanin kriteeristö haluaa painottaa tukien saajissa. Eihän siihen ole missään vaiheessa esitetty mitään estettä, ettei kohtaavaa työtä tekevillä järjestöillä luonnollisesti olisi myös muita kustannuksia.
Tarkoitus kriteeristöllä on karsia avustusten saajista ne järjestöt jotka EIVÄT tee kohtaavaa työtä tai joilla on huomattava oma varallisuus. Rydman olisi halunnut karsia myös järjestöjä joiden toiminnan hyödyllisyydestä ei ole mitään näyttöä. Tarkoittaen ilmeisesti jotain identiteettipolitiikkaan liittyvää.
Kriteeristö on tarkoitettu avuksi järjestöille, jotta ne osaavat hakemuksessaan painottaa oikeita asioita. Yksi esimerkki oli se, että katsotaan eduksi, jos on yhdistymisneuvottelut käynnissä muun samaa asiaa hoitavan yhdistyksen kanssa.
Ja lopuksi vielä, varsinaisista avustuksista päätetään vielä erikseen ja päätöksenteko tehdään yhtä ministeriä laajemmalla pohjalla kuten ennenkin.
Kehitysvammaliiton tapauksessa kannattaa katsoa numeroita.
Kehitysvammaliitolla oli vuonna 2025 yhteensä 46 työntekijää, ja se sai STEA-avustusta noin 2,47 miljoonaa euroa.
Samaan aikaan liitto tekee kohtaavan työn lisäksi muun muassa vaikuttamista, tutkimusta, viestintää, koulutusta ja palvelujen kehittämistä.
Nyt uusissa STEA-kriteereissä kohtaavaa työtä nimenomaan painotetaan. Eli kohtaavaa työtä ei olla lopettamassa. Kysymys on siitä, pitääkö veronmaksajien STEA-rahoituksella jatkossa maksaa myös kaikki muu järjestön toiminta.
Tämä on täysin asiallinen kysymys.
Kun yhdellä järjestöllä on 46 työntekijää ja lähes 2,5 miljoonaa euroa STEA-rahoitusta vuodessa, on aivan kohtuullista kysyä:
Kuinka paljon tästä rahasta menee suoraan ihmisten kohtaamiseen ja auttamiseen – ja kuinka paljon hallintoon, vaikuttamiseen, tutkimukseen, viestintään, koulutukseen ja muuhun toimintaan?
Ei tässä tarvitse väittää, ettei Kehitysvammaliiton työ olisi tärkeää.
Julkista rahaa pitää vain pystyä arvioimaan samalla tavalla kuin kaikkea muutakin julkista rahaa: mitä sillä saadaan ja mikä on hinta?
Kun ne kriteerit ovat pielessä siinä, että vain se kohtaava työ katsotaan tärkeäksi. Ei ymmärretä, että ilman sitä hallintoa , vaikuttamista ja tutkimusta, kehittämistä ja viestintää ei ole sitä kohtaavaa työtäkään.
Esim. Kehitysvammaliiton vaihtoehtoisten kommunikoinnin eteen tekemät asiat (esim Papunet) eivät suoraan ole sitä kohtaavaa työtä. Mutta ne hyödyttävät hyvin suurta joukkoa niitä käyttäviä vammaisia, opettajia ja muita vammaisten kanssa toimivia.
Siis väitätkö ettei kehitysvammaliitto tee kohtaavaa työtä???
Vapaaehtoistyötä saa tehdä jokainen työssäkäyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kymppitonnin kuussa tienaava "rälssi" oli vain täky persaukisille äänestäjille. Viis siitä, että ministeri itse tienaa vielä enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelin uutisista tuon kehitysvammaliiton valitusta asiasta, ja ihmettelin mistä he käytännössä oikein valittavat. Ymmärtääkseni kehitysvammaliitto on nimenomaan kohtaavaa asiakastyötä tekevä järjestö, jota Rydmanin kriteeristö haluaa painottaa tukien saajissa. Eihän siihen ole missään vaiheessa esitetty mitään estettä, ettei kohtaavaa työtä tekevillä järjestöillä luonnollisesti olisi myös muita kustannuksia.
Tarkoitus kriteeristöllä on karsia avustusten saajista ne järjestöt jotka EIVÄT tee kohtaavaa työtä tai joilla on huomattava oma varallisuus. Rydman olisi halunnut karsia myös järjestöjä joiden toiminnan hyödyllisyydestä ei ole mitään näyttöä. Tarkoittaen ilmeisesti jotain identiteettipolitiikkaan liittyvää.
Kriteeristö on tarkoitettu avuksi järjestöille, jotta ne osaavat hakemuksessaan painottaa oikeita asioita. Yksi esimerkki oli se, että katsotaan eduksi, jos on yhdistymisneuvottelut käynnissä muun samaa asiaa hoitavan yhdistyksen kanssa.
Ja lopuksi vielä, varsinaisista avustuksista päätetään vielä erikseen ja päätöksenteko tehdään yhtä ministeriä laajemmalla pohjalla kuten ennenkin.
Kehitysvammaliiton tapauksessa kannattaa katsoa numeroita.
Kehitysvammaliitolla oli vuonna 2025 yhteensä 46 työntekijää, ja se sai STEA-avustusta noin 2,47 miljoonaa euroa.
Samaan aikaan liitto tekee kohtaavan työn lisäksi muun muassa vaikuttamista, tutkimusta, viestintää, koulutusta ja palvelujen kehittämistä.
Nyt uusissa STEA-kriteereissä kohtaavaa työtä nimenomaan painotetaan. Eli kohtaavaa työtä ei olla lopettamassa. Kysymys on siitä, pitääkö veronmaksajien STEA-rahoituksella jatkossa maksaa myös kaikki muu järjestön toiminta.
Tämä on täysin asiallinen kysymys.
Kun yhdellä järjestöllä on 46 työntekijää ja lähes 2,5 miljoonaa euroa STEA-rahoitusta vuodessa, on aivan kohtuullista kysyä:
Kuinka paljon tästä rahasta menee suoraan ihmisten kohtaamiseen ja auttamiseen – ja kuinka paljon hallintoon, vaikuttamiseen, tutkimukseen, viestintään, koulutukseen ja muuhun toimintaan?
Ei tässä tarvitse väittää, ettei Kehitysvammaliiton työ olisi tärkeää.
Julkista rahaa pitää vain pystyä arvioimaan samalla tavalla kuin kaikkea muutakin julkista rahaa: mitä sillä saadaan ja mikä on hinta?
Kun ne kriteerit ovat pielessä siinä, että vain se kohtaava työ katsotaan tärkeäksi. Ei ymmärretä, että ilman sitä hallintoa , vaikuttamista ja tutkimusta, kehittämistä ja viestintää ei ole sitä kohtaavaa työtäkään.
Esim. Kehitysvammaliiton vaihtoehtoisten kommunikoinnin eteen tekemät asiat (esim Papunet) eivät suoraan ole sitä kohtaavaa työtä. Mutta ne hyödyttävät hyvin suurta joukkoa niitä käyttäviä vammaisia, opettajia ja muita vammaisten kanssa toimivia.
Siis väitätkö ettei kehitysvammaliitto tee kohtaavaa työtä???
En sanonut niin, vaan että kaikki sen työ ei ole suoraan kohtaavaa. Esim juuri tuo Papunet tai Selkokeskuksen työ. Ja kuitenkin ne ovat yhtä tärkeitä ja nimenomaan ne ovat nyt vaarassa. Toki se kohtaava työkin, jos koko liiton toiminta lakkaa, kun yleisavustus, jolla maksetaan palkat, toimitilat, ohjelmisto viedään.
Kriteereissähän oli maininta että avustusta halutaan karsittavan järjestöiltä jotka EIVÄT tee kohtaavaa työtä. Siis EIVÄT, OLLENKAAN.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän kukaan ole kiistämässä etteikö Kehitysvammaliitto tekisi tärkeää ja hyödyllistä työtä. Kysymys on rahasta. Rahat ei riitä ja pakko on supistaa rahanjakoa. Kaikkeen kivaan ei pystytä, lainarahaa on jo jaettu suruttomasti liian pitkään. Meidän lapsemme joutuvat maksamaan meidän tekemät velat! Haloo!
Miksi ihmiset ei osaa priorisoida?
Veikkaan että näillä puolestaloukkaantujilla on oma lehmä ojassa, heidän etunsa on uhattuna, ei niinkään vammaisten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelin uutisista tuon kehitysvammaliiton valitusta asiasta, ja ihmettelin mistä he käytännössä oikein valittavat. Ymmärtääkseni kehitysvammaliitto on nimenomaan kohtaavaa asiakastyötä tekevä järjestö, jota Rydmanin kriteeristö haluaa painottaa tukien saajissa. Eihän siihen ole missään vaiheessa esitetty mitään estettä, ettei kohtaavaa työtä tekevillä järjestöillä luonnollisesti olisi myös muita kustannuksia.
Tarkoitus kriteeristöllä on karsia avustusten saajista ne järjestöt jotka EIVÄT tee kohtaavaa työtä tai joilla on huomattava oma varallisuus. Rydman olisi halunnut karsia myös järjestöjä joiden toiminnan hyödyllisyydestä ei ole mitään näyttöä. Tarkoittaen ilmeisesti jotain identiteettipolitiikkaan liittyvää.
Kriteeristö on tarkoitettu avuksi järjestöille, jotta ne osaavat hakemuksessaan painottaa oikeita asioita. Yksi esimerkki oli se, että katsotaan eduksi, jos on yhdistymisneuvottelut käynnissä muun samaa asiaa hoitavan yhdistyksen kanssa.
Ja lopuksi vielä, varsinaisista avustuksista päätetään vielä erikseen ja päätöksenteko tehdään yhtä ministeriä laajemmalla pohjalla kuten ennenkin.
Kehitysvammaliiton tapauksessa kannattaa katsoa numeroita.
Kehitysvammaliitolla oli vuonna 2025 yhteensä 46 työntekijää, ja se sai STEA-avustusta noin 2,47 miljoonaa euroa.
Samaan aikaan liitto tekee kohtaavan työn lisäksi muun muassa vaikuttamista, tutkimusta, viestintää, koulutusta ja palvelujen kehittämistä.
Nyt uusissa STEA-kriteereissä kohtaavaa työtä nimenomaan painotetaan. Eli kohtaavaa työtä ei olla lopettamassa. Kysymys on siitä, pitääkö veronmaksajien STEA-rahoituksella jatkossa maksaa myös kaikki muu järjestön toiminta.
Tämä on täysin asiallinen kysymys.
Kun yhdellä järjestöllä on 46 työntekijää ja lähes 2,5 miljoonaa euroa STEA-rahoitusta vuodessa, on aivan kohtuullista kysyä:
Kuinka paljon tästä rahasta menee suoraan ihmisten kohtaamiseen ja auttamiseen – ja kuinka paljon hallintoon, vaikuttamiseen, tutkimukseen, viestintään, koulutukseen ja muuhun toimintaan?
Ei tässä tarvitse väittää, ettei Kehitysvammaliiton työ olisi tärkeää.
Julkista rahaa pitää vain pystyä arvioimaan samalla tavalla kuin kaikkea muutakin julkista rahaa: mitä sillä saadaan ja mikä on hinta?
Kun ne kriteerit ovat pielessä siinä, että vain se kohtaava työ katsotaan tärkeäksi. Ei ymmärretä, että ilman sitä hallintoa , vaikuttamista ja tutkimusta, kehittämistä ja viestintää ei ole sitä kohtaavaa työtäkään.
Esim. Kehitysvammaliiton vaihtoehtoisten kommunikoinnin eteen tekemät asiat (esim Papunet) eivät suoraan ole sitä kohtaavaa työtä. Mutta ne hyödyttävät hyvin suurta joukkoa niitä käyttäviä vammaisia, opettajia ja muita vammaisten kanssa toimivia.
Siis väitätkö ettei kehitysvammaliitto tee kohtaavaa työtä???
En sanonut niin, vaan että kaikki sen työ ei ole suoraan kohtaavaa. Esim juuri tuo Papunet tai Selkokeskuksen työ. Ja kuitenkin ne ovat yhtä tärkeitä ja nimenomaan ne ovat nyt vaarassa. Toki se kohtaava työkin, jos koko liiton toiminta lakkaa, kun yleisavustus, jolla maksetaan palkat, toimitilat, ohjelmisto viedään.
Kriteereissähän oli maininta että avustusta halutaan karsittavan järjestöiltä jotka EIVÄT tee kohtaavaa työtä. Siis EIVÄT, OLLENKAAN.
Lue tuosta:
https://www.kehitysvammaliitto.fi/kehitysvammaliiton-toiminta-vaarassa-…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelin uutisista tuon kehitysvammaliiton valitusta asiasta, ja ihmettelin mistä he käytännössä oikein valittavat. Ymmärtääkseni kehitysvammaliitto on nimenomaan kohtaavaa asiakastyötä tekevä järjestö, jota Rydmanin kriteeristö haluaa painottaa tukien saajissa. Eihän siihen ole missään vaiheessa esitetty mitään estettä, ettei kohtaavaa työtä tekevillä järjestöillä luonnollisesti olisi myös muita kustannuksia.
Tarkoitus kriteeristöllä on karsia avustusten saajista ne järjestöt jotka EIVÄT tee kohtaavaa työtä tai joilla on huomattava oma varallisuus. Rydman olisi halunnut karsia myös järjestöjä joiden toiminnan hyödyllisyydestä ei ole mitään näyttöä. Tarkoittaen ilmeisesti jotain identiteettipolitiikkaan liittyvää.
Kriteeristö on tarkoitettu avuksi järjestöille, jotta ne osaavat hakemuksessaan painottaa oikeita asioita. Yksi esimerkki oli se, että katsotaan eduksi, jos on yhdistymisneuvottelut käynnissä muun samaa asiaa hoitavan yhdistyksen kanssa.
Ja lopuksi vielä, varsinaisista avustuksista päätetään vielä erikseen ja päätöksenteko tehdään yhtä ministeriä laajemmalla pohjalla kuten ennenkin.
Kehitysvammaliiton tapauksessa kannattaa katsoa numeroita.
Kehitysvammaliitolla oli vuonna 2025 yhteensä 46 työntekijää, ja se sai STEA-avustusta noin 2,47 miljoonaa euroa.
Samaan aikaan liitto tekee kohtaavan työn lisäksi muun muassa vaikuttamista, tutkimusta, viestintää, koulutusta ja palvelujen kehittämistä.
Nyt uusissa STEA-kriteereissä kohtaavaa työtä nimenomaan painotetaan. Eli kohtaavaa työtä ei olla lopettamassa. Kysymys on siitä, pitääkö veronmaksajien STEA-rahoituksella jatkossa maksaa myös kaikki muu järjestön toiminta.
Tämä on täysin asiallinen kysymys.
Kun yhdellä järjestöllä on 46 työntekijää ja lähes 2,5 miljoonaa euroa STEA-rahoitusta vuodessa, on aivan kohtuullista kysyä:
Kuinka paljon tästä rahasta menee suoraan ihmisten kohtaamiseen ja auttamiseen – ja kuinka paljon hallintoon, vaikuttamiseen, tutkimukseen, viestintään, koulutukseen ja muuhun toimintaan?
Ei tässä tarvitse väittää, ettei Kehitysvammaliiton työ olisi tärkeää.
Julkista rahaa pitää vain pystyä arvioimaan samalla tavalla kuin kaikkea muutakin julkista rahaa: mitä sillä saadaan ja mikä on hinta?
Kun ne kriteerit ovat pielessä siinä, että vain se kohtaava työ katsotaan tärkeäksi. Ei ymmärretä, että ilman sitä hallintoa , vaikuttamista ja tutkimusta, kehittämistä ja viestintää ei ole sitä kohtaavaa työtäkään.
Esim. Kehitysvammaliiton vaihtoehtoisten kommunikoinnin eteen tekemät asiat (esim Papunet) eivät suoraan ole sitä kohtaavaa työtä. Mutta ne hyödyttävät hyvin suurta joukkoa niitä käyttäviä vammaisia, opettajia ja muita vammaisten kanssa toimivia.
Siis väitätkö ettei kehitysvammaliitto tee kohtaavaa työtä???
Kehitysvammaliitto tekee myös kohtaavaa työtä. Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eihän kukaan ole kiistämässä etteikö Kehitysvammaliitto tekisi tärkeää ja hyödyllistä työtä. Kysymys on rahasta. Rahat ei riitä ja pakko on supistaa rahanjakoa. Kaikkeen kivaan ei pystytä, lainarahaa on jo jaettu suruttomasti liian pitkään. Meidän lapsemme joutuvat maksamaan meidän tekemät velat! Haloo!
Miksi ihmiset ei osaa priorisoida?
Veikkaan että näillä puolestaloukkaantujilla on oma lehmä ojassa, heidän etunsa on uhattuna, ei niinkään vammaisten.
Totta kai on oma lehmä ojassa: se oma kehitysvammainen lapsi. Jonka etua ei kohta enää kukaan puolusta, kun järjestöiltä viedään rahat.
Ja kyllä mekin osataan priorisoida, mutta ilmeisesti meidän listamme on kovin eri näköinen kuin sinun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelin uutisista tuon kehitysvammaliiton valitusta asiasta, ja ihmettelin mistä he käytännössä oikein valittavat. Ymmärtääkseni kehitysvammaliitto on nimenomaan kohtaavaa asiakastyötä tekevä järjestö, jota Rydmanin kriteeristö haluaa painottaa tukien saajissa. Eihän siihen ole missään vaiheessa esitetty mitään estettä, ettei kohtaavaa työtä tekevillä järjestöillä luonnollisesti olisi myös muita kustannuksia.
Tarkoitus kriteeristöllä on karsia avustusten saajista ne järjestöt jotka EIVÄT tee kohtaavaa työtä tai joilla on huomattava oma varallisuus. Rydman olisi halunnut karsia myös järjestöjä joiden toiminnan hyödyllisyydestä ei ole mitään näyttöä. Tarkoittaen ilmeisesti jotain identiteettipolitiikkaan liittyvää.
Kriteeristö on tarkoitettu avuksi järjestöille, jotta ne osaavat hakemuksessaan painottaa oikeita asioita. Yksi esimerkki oli se, että katsotaan eduksi, jos on yhdistymisneuvottelut käynnissä muun samaa asiaa hoitavan yhdistyksen kanssa.
Ja lopuksi vielä, varsinaisista avustuksista päätetään vielä erikseen ja päätöksenteko tehdään yhtä ministeriä laajemmalla pohjalla kuten ennenkin.
Kehitysvammaliiton tapauksessa kannattaa katsoa numeroita.
Kehitysvammaliitolla oli vuonna 2025 yhteensä 46 työntekijää, ja se sai STEA-avustusta noin 2,47 miljoonaa euroa.
Samaan aikaan liitto tekee kohtaavan työn lisäksi muun muassa vaikuttamista, tutkimusta, viestintää, koulutusta ja palvelujen kehittämistä.
Nyt uusissa STEA-kriteereissä kohtaavaa työtä nimenomaan painotetaan. Eli kohtaavaa työtä ei olla lopettamassa. Kysymys on siitä, pitääkö veronmaksajien STEA-rahoituksella jatkossa maksaa myös kaikki muu järjestön toiminta.
Tämä on täysin asiallinen kysymys.
Kun yhdellä järjestöllä on 46 työntekijää ja lähes 2,5 miljoonaa euroa STEA-rahoitusta vuodessa, on aivan kohtuullista kysyä:
Kuinka paljon tästä rahasta menee suoraan ihmisten kohtaamiseen ja auttamiseen – ja kuinka paljon hallintoon, vaikuttamiseen, tutkimukseen, viestintään, koulutukseen ja muuhun toimintaan?
Ei tässä tarvitse väittää, ettei Kehitysvammaliiton työ olisi tärkeää.
Julkista rahaa pitää vain pystyä arvioimaan samalla tavalla kuin kaikkea muutakin julkista rahaa: mitä sillä saadaan ja mikä on hinta?
Kun ne kriteerit ovat pielessä siinä, että vain se kohtaava työ katsotaan tärkeäksi. Ei ymmärretä, että ilman sitä hallintoa , vaikuttamista ja tutkimusta, kehittämistä ja viestintää ei ole sitä kohtaavaa työtäkään.
Esim. Kehitysvammaliiton vaihtoehtoisten kommunikoinnin eteen tekemät asiat (esim Papunet) eivät suoraan ole sitä kohtaavaa työtä. Mutta ne hyödyttävät hyvin suurta joukkoa niitä käyttäviä vammaisia, opettajia ja muita vammaisten kanssa toimivia.
Siis väitätkö ettei kehitysvammaliitto tee kohtaavaa työtä???
Kehitysvammaliitto tekee myös kohtaavaa työtä. Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää?
Jos raha liikkuu niin parempi että ne hoidetaan sote-järjestelmän kautta eikä minkään hähmäisen verkoston kautta. Jos taas ei liiku, kyse on vapaaehtoistyöstä, joka on edelleen sallittua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rydman tekee tarpeellista työtä ja leikkaa nämä rälssin luomat korruptiokasvaimet kuten selkokielet pois. Selkokieli on loukkaus kieltämme kohtaan.
Rydman on pedofiili.
Rydmanin tekemät leikkaukset ovat todellinen asia. Sinä viittaa Sanoma-konsernin omistaman lehden levittämiin todentamattomiin väitteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä esitetään, että rahoitusta ei tarvita vaan järjestöt voivat itse kustantaa toimintansa. Tai "käyttää omia varoja" tai "maksaa itse". Vammaistenko pitäisi siis itse jotenkin nämä tarvitsemansa ja toimintakykyä parantavat toiminnot kustantaa? Mistähän rahoista? Suomessa on järjestösektori hoitaa paljon palveluita, jotka yhteiskunnan kuuluisi järjestää, mutta ei se ratkaisu voi olla, että lopetetaan järjestöjen palvelut myös.
Jos palvelut ovat tarpeellisia ja valtion on ne kustannettava, niin ne pitäisi hankkia hankintalain mukaan. Järjestösektoriin piilottamalla tehdään hallinto täysin läpinäkymättömäksi ja avataan mahdollisuus korruptiolle.
Esimerkiksi jos mielestäsi tuo sanomalehti kehitysvammaisille on tarpeeksi hyödyllinen ja tarpeellinen valtion maksettavaksi niin se pitäisi kilpailuttaa kaikilla toimijoilla ja katsoa kuka tarjoaa kustannustehokkaimman vaihtoehdon, nyt hankinta on tehty sivuteitse upottamalla se läpinäkymättömäksi korruption ja huijauksen mahdollistavaksi tukirulijanssiksi.
Jos olet tätä mieltä mutta et ole valmis siirtämään järjestöiltä leikattuja tukia moninkertaisena julkisen sektorin hankintakustannuksiin, käytännössä haluat leikata tarpeellisia palveluita.
En saa ilmaista Hesaria kotiin joten sanomalehti ei voi olla mikään tarpeellinen palvelu.
Laittamalla nuo kaikki julkiseen ja avoimeen kilpailuun voidaan päättää mitkä on tarpeellisia sen mukaan mihin rahaa on. Jotenkin outo kuvitelma että kaikkea kivaa kaikille on millään tasolla realistinen tapa yhteiskunnan rakentamiseen.
Otatko vastuun jos vaikkapa lievästi kehitysvammainen tulkitsee väärin uutista, jossa kerrotaan Suomen taloustilanteesta. Kun Selkokieliset sanomat onkin sattuneesta syystä lopetettu, päättää tämä henkilö jättää äänestämättä, tai mikä pahempaa (sinun näkökulmastasi): äänestää vasemmistoa!!
Eikö yhtään kellot raksuta, että miksi näitä toimintoja kannattaa siis järjestää??
Otatko vastuun kaikista kavalluksesta ja rahojen väärinkäytöistä joita nykyinen systeemi mahdollistaa?
Eikö yhtään kellot raksuta miksi yleensä läpinäkyvyys ja vastuullisuus on demokratian avain rakenne?
Selkokieliset Sanomat pitää lopettaa tai tehdä kilpailutetulla tilauksella kaikilta toimijoilta (tulee halvemmaksi)
Kehitysvammaliiton Selkokeskuksen ainut työ ei ole julkaista Selkosanomia. Sen tehtävät ovat:
julkaisee Selkosanomat-uutislehteä ja sen ruotsinkielistä sisarlehteä Lätta bladetia
toteuttaa tiedotushankkeita
myöntää julkaisuille selkotunnuksia
järjestää selkokielen koulutuksia
tuottaa selkokielen tekstipalveluita
kehittää selkokieltä sekä edistää selkokieleen liittyvää tutkimusta
toimii alan yhteistyö- ja tiedotuskanavana.
Ketkä ovat niitä muita toimijoita, jotka mm kehittävät selkokieltä ja kouluttavat sen käyttöön?
Mutta ei tämän toiminnan todellakaan pitäisi olla epävarmojen avustusten varassa, vaan pitäisi kuulua yhteiskunnan hoidettavaksi.
Kaikkein koomisinta on että Selkosanomat on kaikenlisäksi maksullinen lehti (ja kallis, ottaen huomioon että se on copypastattua YLEn selkosuomen uutista)
Kaikki muut toimet ovat nimenomaan puhdasta rälssitoimintaa. Epämääräisesti sanailtua diipadaapaa. Selkokieltä on kehittänyt jo YLE vuodesta suo ja kuokka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelin uutisista tuon kehitysvammaliiton valitusta asiasta, ja ihmettelin mistä he käytännössä oikein valittavat. Ymmärtääkseni kehitysvammaliitto on nimenomaan kohtaavaa asiakastyötä tekevä järjestö, jota Rydmanin kriteeristö haluaa painottaa tukien saajissa. Eihän siihen ole missään vaiheessa esitetty mitään estettä, ettei kohtaavaa työtä tekevillä järjestöillä luonnollisesti olisi myös muita kustannuksia.
Tarkoitus kriteeristöllä on karsia avustusten saajista ne järjestöt jotka EIVÄT tee kohtaavaa työtä tai joilla on huomattava oma varallisuus. Rydman olisi halunnut karsia myös järjestöjä joiden toiminnan hyödyllisyydestä ei ole mitään näyttöä. Tarkoittaen ilmeisesti jotain identiteettipolitiikkaan liittyvää.
Kriteeristö on tarkoitettu avuksi järjestöille, jotta ne osaavat hakemuksessaan painottaa oikeita asioita. Yksi esimerkki oli se, että katsotaan eduksi, jos on yhdistymisneuvottelut käynnissä muun samaa asiaa hoitavan yhdistyksen kanssa.
Ja lopuksi vielä, varsinaisista avustuksista päätetään vielä erikseen ja päätöksenteko tehdään yhtä ministeriä laajemmalla pohjalla kuten ennenkin.
Kehitysvammaliiton tapauksessa kannattaa katsoa numeroita.
Kehitysvammaliitolla oli vuonna 2025 yhteensä 46 työntekijää, ja se sai STEA-avustusta noin 2,47 miljoonaa euroa.
Samaan aikaan liitto tekee kohtaavan työn lisäksi muun muassa vaikuttamista, tutkimusta, viestintää, koulutusta ja palvelujen kehittämistä.
Nyt uusissa STEA-kriteereissä kohtaavaa työtä nimenomaan painotetaan. Eli kohtaavaa työtä ei olla lopettamassa. Kysymys on siitä, pitääkö veronmaksajien STEA-rahoituksella jatkossa maksaa myös kaikki muu järjestön toiminta.
Tämä on täysin asiallinen kysymys.
Kun yhdellä järjestöllä on 46 työntekijää ja lähes 2,5 miljoonaa euroa STEA-rahoitusta vuodessa, on aivan kohtuullista kysyä:
Kuinka paljon tästä rahasta menee suoraan ihmisten kohtaamiseen ja auttamiseen – ja kuinka paljon hallintoon, vaikuttamiseen, tutkimukseen, viestintään, koulutukseen ja muuhun toimintaan?
Ei tässä tarvitse väittää, ettei Kehitysvammaliiton työ olisi tärkeää.
Julkista rahaa pitää vain pystyä arvioimaan samalla tavalla kuin kaikkea muutakin julkista rahaa: mitä sillä saadaan ja mikä on hinta?
Kun ne kriteerit ovat pielessä siinä, että vain se kohtaava työ katsotaan tärkeäksi. Ei ymmärretä, että ilman sitä hallintoa , vaikuttamista ja tutkimusta, kehittämistä ja viestintää ei ole sitä kohtaavaa työtäkään.
Esim. Kehitysvammaliiton vaihtoehtoisten kommunikoinnin eteen tekemät asiat (esim Papunet) eivät suoraan ole sitä kohtaavaa työtä. Mutta ne hyödyttävät hyvin suurta joukkoa niitä käyttäviä vammaisia, opettajia ja muita vammaisten kanssa toimivia.
Siis väitätkö ettei kehitysvammaliitto tee kohtaavaa työtä???
En sanonut niin, vaan että kaikki sen työ ei ole suoraan kohtaavaa. Esim juuri tuo Papunet tai Selkokeskuksen työ. Ja kuitenkin ne ovat yhtä tärkeitä ja nimenomaan ne ovat nyt vaarassa. Toki se kohtaava työkin, jos koko liiton toiminta lakkaa, kun yleisavustus, jolla maksetaan palkat, toimitilat, ohjelmisto viedään.
Kriteereissähän oli maininta että avustusta halutaan karsittavan järjestöiltä jotka EIVÄT tee kohtaavaa työtä. Siis EIVÄT, OLLENKAAN.
No selitäpä miten tässä sitten kävi näin? Että sen työn joutuu lopettamaan nimenomaan se KOHTAAVA toiminta?? Eikös ministerin pitäisi aina huolehtia ettei näin pääse käymään? Minusta kyllä vaikuttaa että Rydman häijysti halusikin kriteerit nimenomaan kohtaavan työn karsimiseen...
Vierailija kirjoitti:
Selkokieli on syöpää. Hyvä, että joku leikkaa tämän rälssikasvaimen hiiteen.
Tämä on sitä Orwellin aikonaan mainostamaa uuskieltä. Köyhät, vammaiset ja avuntarvitsijat ovatkin yhtäkkiä "rälssiä" ja "hillotolapalla eläjiä", yhdellä sanalla muutetaan koko todellisuus päinvastaiseksi. Jengi hurraa, eikä tajua itse kuuluvansa juuri siihen rahvaaseen, jolta poliittinen eliitti haluaa leikata pään irti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä esitetään, että rahoitusta ei tarvita vaan järjestöt voivat itse kustantaa toimintansa. Tai "käyttää omia varoja" tai "maksaa itse". Vammaistenko pitäisi siis itse jotenkin nämä tarvitsemansa ja toimintakykyä parantavat toiminnot kustantaa? Mistähän rahoista? Suomessa on järjestösektori hoitaa paljon palveluita, jotka yhteiskunnan kuuluisi järjestää, mutta ei se ratkaisu voi olla, että lopetetaan järjestöjen palvelut myös.
Jos palvelut ovat tarpeellisia ja valtion on ne kustannettava, niin ne pitäisi hankkia hankintalain mukaan. Järjestösektoriin piilottamalla tehdään hallinto täysin läpinäkymättömäksi ja avataan mahdollisuus korruptiolle.
Esimerkiksi jos mielestäsi tuo sanomalehti kehitysvammaisille on tarpeeksi hyödyllinen ja tarpeellinen valtion maksettavaksi niin se pitäisi kilpailuttaa kaikilla toimijoilla ja katsoa kuka tarjoaa kustannustehokkaimman vaihtoehdon, nyt hankinta on tehty sivuteitse upottamalla se läpinäkymättömäksi korruption ja huijauksen mahdollistavaksi tukirulijanssiksi.
Jos olet tätä mieltä mutta et ole valmis siirtämään järjestöiltä leikattuja tukia moninkertaisena julkisen sektorin hankintakustannuksiin, käytännössä haluat leikata tarpeellisia palveluita.
En saa ilmaista Hesaria kotiin joten sanomalehti ei voi olla mikään tarpeellinen palvelu.
Laittamalla nuo kaikki julkiseen ja avoimeen kilpailuun voidaan päättää mitkä on tarpeellisia sen mukaan mihin rahaa on. Jotenkin outo kuvitelma että kaikkea kivaa kaikille on millään tasolla realistinen tapa yhteiskunnan rakentamiseen.
Otatko vastuun jos vaikkapa lievästi kehitysvammainen tulkitsee väärin uutista, jossa kerrotaan Suomen taloustilanteesta. Kun Selkokieliset sanomat onkin sattuneesta syystä lopetettu, päättää tämä henkilö jättää äänestämättä, tai mikä pahempaa (sinun näkökulmastasi): äänestää vasemmistoa!!
Eikö yhtään kellot raksuta, että miksi näitä toimintoja kannattaa siis järjestää??
Otatko vastuun kaikista kavalluksesta ja rahojen väärinkäytöistä joita nykyinen systeemi mahdollistaa?
Eikö yhtään kellot raksuta miksi yleensä läpinäkyvyys ja vastuullisuus on demokratian avain rakenne?
Selkokieliset Sanomat pitää lopettaa tai tehdä kilpailutetulla tilauksella kaikilta toimijoilta (tulee halvemmaksi)
Kehitysvammaliiton Selkokeskuksen ainut työ ei ole julkaista Selkosanomia. Sen tehtävät ovat:
julkaisee Selkosanomat-uutislehteä ja sen ruotsinkielistä sisarlehteä Lätta bladetia
toteuttaa tiedotushankkeita
myöntää julkaisuille selkotunnuksia
järjestää selkokielen koulutuksia
tuottaa selkokielen tekstipalveluita
kehittää selkokieltä sekä edistää selkokieleen liittyvää tutkimusta
toimii alan yhteistyö- ja tiedotuskanavana.
Ketkä ovat niitä muita toimijoita, jotka mm kehittävät selkokieltä ja kouluttavat sen käyttöön?
Mutta ei tämän toiminnan todellakaan pitäisi olla epävarmojen avustusten varassa, vaan pitäisi kuulua yhteiskunnan hoidettavaksi.
Kaikkein koomisinta on että Selkosanomat on kaikenlisäksi maksullinen lehti (ja kallis, ottaen huomioon että se on copypastattua YLEn selkosuomen uutista)
Kaikki muut toimet ovat nimenomaan puhdasta rälssitoimintaa. Epämääräisesti sanailtua diipadaapaa. Selkokieltä on kehittänyt jo YLE vuodesta suo ja kuokka.
En tiedä oletko noin totaalisen tietämätön vai pelkkä valehtelija. Surullisinta on, että osa täälläkin uskoo sanomasi.
Rydman on jotenkin sairas, jäljittelee Trummia Lippis päässä.?