Lue keskustelun säännöt.
Rydman ei karsinutkaan "rälssiä", vaan kohtaavaa ja akuuttia hoitotyötä
28.08.2026 |
Kehitysvammaisilta leikkaaminen on tyrmistyttävän kylmää politiikkaa, toimittaja Pekka Pohjolainen kirjoittaa:
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps.) on hengenheimolaisineen pitänyt jo kuukausia yllä mahtipontista uhoa ”järjestörälssin” karsimisesta.
Puheissa on maalailtu kuvia lihavista järjestöpomoista litkimässä kuohuviiniä veronmaksajien piikkiin ja pyörittelemässä hyödyttömiä ”humpuukiprojekteja”.
Seuraamukset alkavat näkyä. Kehitysvammaliitto ja Kehitysvammaisten tukiliitto tiedottivat alkuviikosta koko toimintansa olevan vaarassa budjettileikkausten vuoksi.
Vilkaistaanpa kuitenkin sitä todellisuutta, mitä Rydmanin viikatteen heilahtamisesta seuraa. Siinä kun menevät kertaheitolla viestintä, vaikuttamistyö, tutkimus ja ennen kaikkea työkirjoja ja kommunikointivälineitä tekevät yksiköt.
Mitäpä sanovat nyt ne Rydmanin fanaattisimmat opetuslapset, jotka luulivat hallituksen taistelevan jotain kuvitteellista herraeliittiä vastaan?
Oliko puhevammaisten lasten kommunikaatiosovellus Papunet se korruptoitunut politrukki, joka piti nylkeä? Oliko kehitysvammaisten uutislehti Selkosanomat se punavihreä mörkö, jonka tuhoaminen pelastaa Suomen talouden?
Ministeri ja virkamiehet selittävät kirkkain silmin, että ”kohtaavaa toimintaa tuetaan yhä” – samalla kun kansalaisille levitetään paksua sumuverhoa.
Jos järjestöltä viedään yleisavustus – eli rahat vuokriin, sähköön, tietoliikenteeseen ja pakollisiin työnantajamaksuihin – ei mitään kohtaamisia tapahdu. Seinät ja lattia myydään alta ja työntekijät irtisanotaan.
Ainahan toki voi väittää, että kyllä polkupyörällä voi hyvin ajaa ilman runkoakin, kunhan renkaissa on ilmaa.
Kehitysvammaliittoon sijoitetun euron on arvioitu tulevan yhteiskunnalle nelinkertaisesti takaisin ennaltaehkäisevänä hyötynä. Kun nämä ihmiset jätetään ilman tukea ja materiaaleja, lasku kaatuu veronmaksajien niskaan raskaina sote-palveluina.
Kuin polttaisi talon säästääkseen lämmityskuluista.
Hyväosaisimpia johdonmukaisesti paaponut hallitus ja sen kylmää ideologiaa tuuttaava Rydman eivät leikkaa miltään ”rälssiltä”. He leikkaavat niiltä, jotka eivät pysty puolustautumaan, eivätkä edes huutamaan vastaan.
Sen sijaan omaa puoluerälssiä pelastetaan kyllä menestyksellä, vaalit kun on tulossa. Sosiaalinen media näyttää olevan täynnä porukkaa, joka on niellyt Rydmanin halvan populismin sellaisenaan.
Kansalaisen, joka ei vieläkään tätä näe, sopisi kumminkin kysyä edes itseltään, onko vammaisten polkeminen todella sellainen suuri isänmaallinen teko, jota kannattaa mennä edes vinoilumielessä somessa peukuttamaan.
Pian istutaan taas hallituksen budjettiriihessä. Jos 50 miljoonan euron lisäleikkauksia ei sorvata kohtuullisemmiksi ja vammaisjärjestöjen elinedellytyksiä turvata, Orpon poppoo jättää historiaan luvun tyrmistyttävän kylmää politiikkaa, josta on turha hakea sen enempää järkeä kuin sydäntäkään.
Oppositiopuolue keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen huomautti tiistaina, että ”sentään joku inhimillisyys pitäisi olla”. Mutta jos ideologia tai muut syyt estävät tolkullisen poliittisen ajattelun, minkäpä sille voi.
Kaikissa hallituksissa tyhmyyksiä näkee, mutta julmuudessa aletaan jo liikkua aivan uudella tasolla.
https://www.suomenmaa.fi/uutiset/toimittajalta-ministeri-rydman-julisti…
Kommentit (621)
Ministeri Rydman on mies paikallaan. Pääministeriainesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järjestöjen syöttöporsaat käyttävät lähes koko budjettinsa pomojensa palkkoihin.
Hyvä yritys. Ei teitä enää kukaan usko. Ei Rydman muuten olisi kohdentanut leikkauksiaan kehitysvammaliiton juurityöhön, vaan sinne kuuluisiin "rälsseihin".
Katsopa Kehitysvammaliiton nettisivuja. Pelkkiä johtajia ja sihteereitä, ei yhtään hoitajaa.
Ei kai ne hoitajat siellä ole🙈
Miksu sitten väitetään et,tä järjestöt tekee kohtaavaa työtä. Sekö on kohtaavaa että järjestön johtaja kerjää ministeriltä lisää rahaa?
Kyllä. Kattojärjestön lobbari kohtaa poliitikon. Se on kohtaamista kauneimmillaan.
Järjestöjen hallituksissa olevista ihmisistä 2 prosentilla oli tutkimuksen mukaan poliittinen kytkös, kun asia selvitettiin. Mielipide ja "kummallisuuksien" taivastelu eivät oikein ole tiedon kanssa samalla viivalla vaikka moni perustaakin argumentointinsa niihin.
Mikä tutkimus tuo on? Laita lähde, niin katsotaan mitä siinä oikeasti tutkittiin ja mitä ‘poliittisella kytköksellä’ tarkoitetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nostetaan tuloeveroprossat Tanskan ja Saksan tasolle (34k/vuosi 22% nyt -> 32%) niin sen jälkeen voidaan laittaa tuonne. Korkeimmissa tuloluokissa veronkorotukset on jo tapissa ja aivovuoto Suomesta on ollut jo 10 vuotta käynnissä. Siksi matala R&D taso ja erittäin vähän innovaatioita kilpailijamaihin verrattuna.
Korkeimmissa tuloluokissa Suomen verotus on itse asiassa keveämpää kuin verrokkimaissa. Tanska, Saksa ja Ruotsi verottavat kaikki juuri pääomiaan ja yritysten nostamia osinkojaan kireämmin. Vain Suomessa maksat osingosta alempaa veroa, kun taas investoinnista kireämpää. Tämä ei luonnolisesti kannusta yrityksiä kasvamaan, vaan lähinnä jakamaan osinkoja.
En maksa. Tanskassa töissä ollessa maksoin 28% osinkotuloa ja matalampaa veroa tuloista (ylempi keskitulo R&D tehtävissä)
Voit verrata vaikka OECDN verotilastoja tuloveron osalta. Osinkoverot voit käydä vaikka kattomassa Tanskan veroviraston sivuilta.
https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/tuloverot/palkansaaja…
Tanskassa maksat pääomistasi 43,2% veroa, kun taas Suomessa 35%. Tanskassa maksat osinkoveroa n. 30-42%, Suomessa 25-28%. Tanskassa maksat yhteisöveroa 22%, Suomessa 18.
Kumman maan talous onkaan paremmassa jamassa?
Lopeta valehtelu ja käy katsomassa vaikka Tanskan veroviranomaisten sivulta. Vasemmiston ongelma on se etteivät tiedä mistä puhuvat.
Tää on kyllä hauska miten vasemmisto ottaa aina esimerkiksi tuon tanskan. Yhden ainoan maan jossa verotus on lähellä suomea ja talous paremmassa kunnossa. Ja itse asiassa Tanskassa pienituloiset maksavat reilusti enemmän veroa ja hyvätuloiset hieman vähemmän. Ja jos suomessa olisi yhtä hyvät palkat niin veroaste olisi huomattavasti korkeampi.
Täytyy varmaan ruveta aina luettelemaan ne kymmenet maat joissa talous paremmalla tolalla ja verotus kevyempää.
Lopeta tuo valheen suoltaminen. Tanskassa hyvätuloiset maksavat kireämpää marginaaliveroa n. 56%, kireämpää osinkoveroa: n. 42%, kireämpää pääomaveroa n. 43%, kireämpää yhteisöveroa n. 22%. Kokonaisveroaste Tanskassa 45%, Suomessa 42%.
Ja nimenomaan pieni- ja keskituloiset maksavat Tanskassa kevyempiä välillisiä veroja (kuten ruoan alv).
Kuuntelin uutisista tuon kehitysvammaliiton valitusta asiasta, ja ihmettelin mistä he käytännössä oikein valittavat. Ymmärtääkseni kehitysvammaliitto on nimenomaan kohtaavaa asiakastyötä tekevä järjestö, jota Rydmanin kriteeristö haluaa painottaa tukien saajissa. Eihän siihen ole missään vaiheessa esitetty mitään estettä, ettei kohtaavaa työtä tekevillä järjestöillä luonnollisesti olisi myös muita kustannuksia.
Tarkoitus kriteeristöllä on karsia avustusten saajista ne järjestöt jotka EIVÄT tee kohtaavaa työtä tai joilla on huomattava oma varallisuus. Rydman olisi halunnut karsia myös järjestöjä joiden toiminnan hyödyllisyydestä ei ole mitään näyttöä. Tarkoittaen ilmeisesti jotain identiteettipolitiikkaan liittyvää.
Kriteeristö on tarkoitettu avuksi järjestöille, jotta ne osaavat hakemuksessaan painottaa oikeita asioita. Yksi esimerkki oli se, että katsotaan eduksi, jos on yhdistymisneuvottelut käynnissä muun samaa asiaa hoitavan yhdistyksen kanssa.
Ja lopuksi vielä, varsinaisista avustuksista päätetään vielä erikseen ja päätöksenteko tehdään yhtä ministeriä laajemmalla pohjalla kuten ennenkin.
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja on huolissaan (suoja) työpaikastaan,
Kommentoija ei nähtävästi todellakaan ole huolissaan vammaisten suomalaisten avunannon lakkautumisesta.
Tämä se vasta kunnon "isänmaallisuutta" onkin! Veroalet kaikista varakkaimmille, muilta roposetkin pois!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on vapaa maa siinä suhteessa, että järjestöt saavat rahoittaa toimintaansa myös itse. 90% järjestöistä ei saa valtion tukia, joten on katteetonta väittää niiden poistamisen olevan uhka kansalaisyhteiskunnalle.
Ensin kiljutte että kaikki suomen järjestöt saavat rahoituksensa 100% valtiolta, sitten sanotte että leikkaukset toimintaan ovat mitättömiä koska "90% järjestöistä ei saa valtion tuki"?
Koittakaahan nyt päättää.
Se on juuri näin. Kun tästä järjestörahoituksesta keskustellaan, kannattaa ensin katsoa mittasuhteita.
Suomessa on noin 111 000 järjestöä. Sote-järjestöjä on tästä noin 8 800 eli vajaat 8 prosenttia. Toisin sanoen yli 90 prosenttia suomalaisista järjestöistä on muita kuin sote-järjestöjä, jotka eivät saa STEA-rahoitusta.
STEA-rahoitus kohdistuu sosiaali- ja terveysalan järjestöihin. Vuonna 2024 STEA-avustetussa toiminnassa oli 5 526 henkilötyövuotta ja noin 10,4 miljoonaa raportoitua kohtaamista. SOSTEn mukaan sote-järjestöjen vapaaehtoistyön kokonaispanos on lisäksi noin 21 000 henkilötyövuotta.
Samaan aikaan se yli 90 prosentin muu järjestökenttä pyörittää esimerkiksi urheiluseuroja, partiota, kulttuuri- ja taideyhdistyksiä, nuorisojärjestöjä, eläkeläisjärjestöjä, kyläyhdistyksiä ja tuhansia erilaisia harrastus- ja jäsenyhdistyksiä.
Otetaan esimerkiksi partio. Vuonna 2024 Suomessa oli 56 211 partiolaista ja noin 27 000 vapaaehtoista. Partiolippukunnat järjestivät noin 200 000 viikoittaista tapaamista, joihin osallistuttiin arviolta 1,255 miljoonaa kertaa. Lisäksi järjestettiin noin 37 000 muuta tapahtumaa, joihin osallistuttiin noin 200 000 kertaa, sekä 11 875 retkeä, leiriä, vaellusta ja purjehdusta.
Urheiluseurojen toiminta on vielä oma valtava kokonaisuutensa. LIITU 2024 -tutkimuksen mukaan 55 % 9–20-vuotiaista suomalaisista osallistui liikunta- tai urheiluseuratoimintaan. 9–15-vuotiaista osuus oli peräti 60 %. Tämä tarkoittaa satoja tuhansia lapsia ja nuoria, jotka osallistuvat harjoituksiin, peleihin, kilpailuihin ja muuhun seuratoimintaan.
Urheiluseurojen kaikista vuosittaisista kohtaamisista ei kuitenkaan ole olemassa yhtä valtakunnallista, STEA:n 10,4 miljoonan luvun kanssa suoraan vertailukelpoista tilastoa. Sellaista lukua ei pidä keksiä.
Pointti on silti selvä: Suomen järjestökenttä ei ole yhtä ja samaa toimintaa, eikä ”järjestöt” tarkoita automaattisesti STEA-rahoitettuja sote-järjestöjä.
Siksi kun puhutaan julkisen rahan käytöstä, on täysin perusteltua kysyä, mitä satojen miljoonien eurojen STEA-rahoituksella konkreettisesti saadaan aikaan, kuinka paljon siitä menee suoraan ihmisten auttamiseen ja kuinka paljon hallintoon, koordinointiin, suunnitteluun, viestintään ja muuhun toimintaan.
Kyse ei ole siitä, etteivätkö sote-järjestöt tekisi tärkeää työtä. Kyse on siitä, että julkisen rahan käytöstä pitää voida kysyä samaa kuin kaikesta muustakin verorahoituksesta:
Mitä rahalla saadaan ja onko vastine riittävä?
Vierailija kirjoitti:
Ministeri Rydman on mies paikallaan. Pääministeriainesta.
Taattua persuainesta ainakin on tuo lasten ahdistelija
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä esitetään, että rahoitusta ei tarvita vaan järjestöt voivat itse kustantaa toimintansa. Tai "käyttää omia varoja" tai "maksaa itse". Vammaistenko pitäisi siis itse jotenkin nämä tarvitsemansa ja toimintakykyä parantavat toiminnot kustantaa? Mistähän rahoista? Suomessa on järjestösektori hoitaa paljon palveluita, jotka yhteiskunnan kuuluisi järjestää, mutta ei se ratkaisu voi olla, että lopetetaan järjestöjen palvelut myös.
Jos palvelut ovat tarpeellisia ja valtion on ne kustannettava, niin ne pitäisi hankkia hankintalain mukaan. Järjestösektoriin piilottamalla tehdään hallinto täysin läpinäkymättömäksi ja avataan mahdollisuus korruptiolle.
Esimerkiksi jos mielestäsi tuo sanomalehti kehitysvammaisille on tarpeeksi hyödyllinen ja tarpeellinen valtion maksettavaksi niin se pitäisi kilpailuttaa kaikilla toimijoilla ja katsoa kuka tarjoaa kustannustehokkaimman vaihtoehdon, nyt hankinta on tehty sivuteitse upottamalla se läpinäkymättömäksi korruption ja huijauksen mahdollistavaksi tukirulijanssiksi.
Jos olet tätä mieltä mutta et ole valmis siirtämään järjestöiltä leikattuja tukia moninkertaisena julkisen sektorin hankintakustannuksiin, käytännössä haluat leikata tarpeellisia palveluita.
En saa ilmaista Hesaria kotiin joten sanomalehti ei voi olla mikään tarpeellinen palvelu.
Laittamalla nuo kaikki julkiseen ja avoimeen kilpailuun voidaan päättää mitkä on tarpeellisia sen mukaan mihin rahaa on. Jotenkin outo kuvitelma että kaikkea kivaa kaikille on millään tasolla realistinen tapa yhteiskunnan rakentamiseen.
Surkuhupaisaa, kuinka nämä samanlaiset kommentit toistuvat edelleen, kuin mitä eduskunnassa oli viiskyt-seitkytluvuilla, kun hyvinvointia haluttiin rakentaa. Tai siis osa halusi, osa ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja on huolissaan (suoja) työpaikastaan,
Kommentoija ei nähtävästi todellakaan ole huolissaan vammaisten suomalaisten avunannon lakkautumisesta.
Tämä se vasta kunnon "isänmaallisuutta" onkin! Veroalet kaikista varakkaimmille, muilta roposetkin pois!
Oikeisto ei ole isänmaallista koska ainoa mikä heillä ratkaisee on raha. Ja rahalla ei ole kotimaata
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelin uutisista tuon kehitysvammaliiton valitusta asiasta, ja ihmettelin mistä he käytännössä oikein valittavat. Ymmärtääkseni kehitysvammaliitto on nimenomaan kohtaavaa asiakastyötä tekevä järjestö, jota Rydmanin kriteeristö haluaa painottaa tukien saajissa. Eihän siihen ole missään vaiheessa esitetty mitään estettä, ettei kohtaavaa työtä tekevillä järjestöillä luonnollisesti olisi myös muita kustannuksia.
Tarkoitus kriteeristöllä on karsia avustusten saajista ne järjestöt jotka EIVÄT tee kohtaavaa työtä tai joilla on huomattava oma varallisuus. Rydman olisi halunnut karsia myös järjestöjä joiden toiminnan hyödyllisyydestä ei ole mitään näyttöä. Tarkoittaen ilmeisesti jotain identiteettipolitiikkaan liittyvää.
Kriteeristö on tarkoitettu avuksi järjestöille, jotta ne osaavat hakemuksessaan painottaa oikeita asioita. Yksi esimerkki oli se, että katsotaan eduksi, jos on yhdistymisneuvottelut käynnissä muun samaa asiaa hoitavan yhdistyksen kanssa.
Ja lopuksi vielä, varsinaisista avustuksista päätetään vielä erikseen ja päätöksenteko tehdään yhtä ministeriä laajemmalla pohjalla kuten ennenkin.
Kehitysvammaliiton tapauksessa kannattaa katsoa numeroita.
Kehitysvammaliitolla oli vuonna 2025 yhteensä 46 työntekijää, ja se sai STEA-avustusta noin 2,47 miljoonaa euroa.
Samaan aikaan liitto tekee kohtaavan työn lisäksi muun muassa vaikuttamista, tutkimusta, viestintää, koulutusta ja palvelujen kehittämistä.
Nyt uusissa STEA-kriteereissä kohtaavaa työtä nimenomaan painotetaan. Eli kohtaavaa työtä ei olla lopettamassa. Kysymys on siitä, pitääkö veronmaksajien STEA-rahoituksella jatkossa maksaa myös kaikki muu järjestön toiminta.
Tämä on täysin asiallinen kysymys.
Kun yhdellä järjestöllä on 46 työntekijää ja lähes 2,5 miljoonaa euroa STEA-rahoitusta vuodessa, on aivan kohtuullista kysyä:
Kuinka paljon tästä rahasta menee suoraan ihmisten kohtaamiseen ja auttamiseen – ja kuinka paljon hallintoon, vaikuttamiseen, tutkimukseen, viestintään, koulutukseen ja muuhun toimintaan?
Ei tässä tarvitse väittää, ettei Kehitysvammaliiton työ olisi tärkeää.
Julkista rahaa pitää vain pystyä arvioimaan samalla tavalla kuin kaikkea muutakin julkista rahaa: mitä sillä saadaan ja mikä on hinta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä esitetään, että rahoitusta ei tarvita vaan järjestöt voivat itse kustantaa toimintansa. Tai "käyttää omia varoja" tai "maksaa itse". Vammaistenko pitäisi siis itse jotenkin nämä tarvitsemansa ja toimintakykyä parantavat toiminnot kustantaa? Mistähän rahoista? Suomessa on järjestösektori hoitaa paljon palveluita, jotka yhteiskunnan kuuluisi järjestää, mutta ei se ratkaisu voi olla, että lopetetaan järjestöjen palvelut myös.
Jos palvelut ovat tarpeellisia ja valtion on ne kustannettava, niin ne pitäisi hankkia hankintalain mukaan. Järjestösektoriin piilottamalla tehdään hallinto täysin läpinäkymättömäksi ja avataan mahdollisuus korruptiolle.
Esimerkiksi jos mielestäsi tuo sanomalehti kehitysvammaisille on tarpeeksi hyödyllinen ja tarpeellinen valtion maksettavaksi niin se pitäisi kilpailuttaa kaikilla toimijoilla ja katsoa kuka tarjoaa kustannustehokkaimman vaihtoehdon, nyt hankinta on tehty sivuteitse upottamalla se läpinäkymättömäksi korruption ja huijauksen mahdollistavaksi tukirulijanssiksi.
Jos olet tätä mieltä mutta et ole valmis siirtämään järjestöiltä leikattuja tukia moninkertaisena julkisen sektorin hankintakustannuksiin, käytännössä haluat leikata tarpeellisia palveluita.
En saa ilmaista Hesaria kotiin joten sanomalehti ei voi olla mikään tarpeellinen palvelu.
Laittamalla nuo kaikki julkiseen ja avoimeen kilpailuun voidaan päättää mitkä on tarpeellisia sen mukaan mihin rahaa on. Jotenkin outo kuvitelma että kaikkea kivaa kaikille on millään tasolla realistinen tapa yhteiskunnan rakentamiseen.
Otatko vastuun jos vaikkapa lievästi kehitysvammainen tulkitsee väärin uutista, jossa kerrotaan Suomen taloustilanteesta. Kun Selkokieliset sanomat onkin sattuneesta syystä lopetettu, päättää tämä henkilö jättää äänestämättä, tai mikä pahempaa (sinun näkökulmastasi): äänestää vasemmistoa!!
Eikö yhtään kellot raksuta, että miksi näitä toimintoja kannattaa siis järjestää??
Otatko vastuun kaikista kavalluksesta ja rahojen väärinkäytöistä joita nykyinen systeemi mahdollistaa?
Eikö yhtään kellot raksuta miksi yleensä läpinäkyvyys ja vastuullisuus on demokratian avain rakenne?
Selkokieliset Sanomat pitää lopettaa tai tehdä kilpailutetulla tilauksella kaikilta toimijoilta (tulee halvemmaksi)
Linkkaisitko vähän lähteisiin, joiden mukaan tällaista väärinkäyttöä on tapahtunut laajamittaisesti? Väärinkäyttöä jossain määrin harjoitetaan ihan kaikkialla, jopa persuissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nostetaan tuloeveroprossat Tanskan ja Saksan tasolle (34k/vuosi 22% nyt -> 32%) niin sen jälkeen voidaan laittaa tuonne. Korkeimmissa tuloluokissa veronkorotukset on jo tapissa ja aivovuoto Suomesta on ollut jo 10 vuotta käynnissä. Siksi matala R&D taso ja erittäin vähän innovaatioita kilpailijamaihin verrattuna.
Korkeimmissa tuloluokissa Suomen verotus on itse asiassa keveämpää kuin verrokkimaissa. Tanska, Saksa ja Ruotsi verottavat kaikki juuri pääomiaan ja yritysten nostamia osinkojaan kireämmin. Vain Suomessa maksat osingosta alempaa veroa, kun taas investoinnista kireämpää. Tämä ei luonnolisesti kannusta yrityksiä kasvamaan, vaan lähinnä jakamaan osinkoja.
En maksa. Tanskassa töissä ollessa maksoin 28% osinkotuloa ja matalampaa veroa tuloista (ylempi keskitulo R&D tehtävissä)
Voit verrata vaikka OECDN verotilastoja tuloveron osalta. Osinkoverot voit käydä vaikka kattomassa Tanskan veroviraston sivuilta.
https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/tuloverot/palkansaaja…
Tanskassa maksat pääomistasi 43,2% veroa, kun taas Suomessa 35%. Tanskassa maksat osinkoveroa n. 30-42%, Suomessa 25-28%. Tanskassa maksat yhteisöveroa 22%, Suomessa 18.
Kumman maan talous onkaan paremmassa jamassa?
Lopeta valehtelu ja käy katsomassa vaikka Tanskan veroviranomaisten sivulta. Vasemmiston ongelma on se etteivät tiedä mistä puhuvat.
Tää on kyllä hauska miten vasemmisto ottaa aina esimerkiksi tuon tanskan. Yhden ainoan maan jossa verotus on lähellä suomea ja talous paremmassa kunnossa. Ja itse asiassa Tanskassa pienituloiset maksavat reilusti enemmän veroa ja hyvätuloiset hieman vähemmän. Ja jos suomessa olisi yhtä hyvät palkat niin veroaste olisi huomattavasti korkeampi.
Täytyy varmaan ruveta aina luettelemaan ne kymmenet maat joissa talous paremmalla tolalla ja verotus kevyempää.
On se jännä, miten oikeisto aina jäädessään kiinni valheesta yrittää mitätöidä faktat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nostetaan tuloeveroprossat Tanskan ja Saksan tasolle (34k/vuosi 22% nyt -> 32%) niin sen jälkeen voidaan laittaa tuonne. Korkeimmissa tuloluokissa veronkorotukset on jo tapissa ja aivovuoto Suomesta on ollut jo 10 vuotta käynnissä. Siksi matala R&D taso ja erittäin vähän innovaatioita kilpailijamaihin verrattuna.
Korkeimmissa tuloluokissa Suomen verotus on itse asiassa keveämpää kuin verrokkimaissa. Tanska, Saksa ja Ruotsi verottavat kaikki juuri pääomiaan ja yritysten nostamia osinkojaan kireämmin. Vain Suomessa maksat osingosta alempaa veroa, kun taas investoinnista kireämpää. Tämä ei luonnolisesti kannusta yrityksiä kasvamaan, vaan lähinnä jakamaan osinkoja.
En maksa. Tanskassa töissä ollessa maksoin 28% osinkotuloa ja matalampaa veroa tuloista (ylempi keskitulo R&D tehtävissä)
Voit verrata vaikka OECDN verotilastoja tuloveron osalta. Osinkoverot voit käydä vaikka kattomassa Tanskan veroviraston sivuilta.
https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/tuloverot/palkansaaja…
Tanskassa maksat pääomistasi 43,2% veroa, kun taas Suomessa 35%. Tanskassa maksat osinkoveroa n. 30-42%, Suomessa 25-28%. Tanskassa maksat yhteisöveroa 22%, Suomessa 18.
Kumman maan talous onkaan paremmassa jamassa?
Lopeta valehtelu ja käy katsomassa vaikka Tanskan veroviranomaisten sivulta. Vasemmiston ongelma on se etteivät tiedä mistä puhuvat.
Tää on kyllä hauska miten vasemmisto ottaa aina esimerkiksi tuon tanskan. Yhden ainoan maan jossa verotus on lähellä suomea ja talous paremmassa kunnossa. Ja itse asiassa Tanskassa pienituloiset maksavat reilusti enemmän veroa ja hyvätuloiset hieman vähemmän. Ja jos suomessa olisi yhtä hyvät palkat niin veroaste olisi huomattavasti korkeampi.
Täytyy varmaan ruveta aina luettelemaan ne kymmenet maat joissa talous paremmalla tolalla ja verotus kevyempää.
Lopeta tuo valheen suoltaminen. Tanskassa hyvätuloiset maksavat kireämpää marginaaliveroa n. 56%, kireämpää osinkoveroa: n. 42%, kireämpää pääomaveroa n. 43%, kireämpää yhteisöveroa n. 22%. Kokonaisveroaste Tanskassa 45%, Suomessa 42%.
Ja nimenomaan pieni- ja keskituloiset maksavat Tanskassa kevyempiä välillisiä veroja (kuten ruoan alv).
Jos Tanskaa halutaan käyttää verotuksen vertailumaana, kannattaa käyttää oikeita lukuja eikä valita vain itselle sopivia.
Tanskassa ylimmän tulotason marginaalivero on noin 56 %, pääomatulojen ylin veroaste noin 42 % ja yhteisövero 22 %. Suomen kokonaisveroaste on noin 42 % ja Tanskan noin 45 %.
Tanska ei siis ole mikään esimerkki ”kevyen verotuksen” maasta. Päinvastoin: Tanskan kokonaisveroaste on Suomea korkeampi ja erityisesti hyvätuloisten marginaaliverotus on erittäin kireää.
Tanskan ja Suomen verojärjestelmät ovat kuitenkin rakenteeltaan erilaiset, joten pelkkä ”Tanskassa verotetaan vähemmän” -väite ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa.
Jos Tanskaa käytetään Suomen talouspolitiikan mallina, silloin kannattaa ottaa vertailuun koko järjestelmä: verotus, tulotaso, työllisyys, julkiset menot, sosiaaliturva ja talouskasvu.
Tanskaa ei voi käyttää todisteena siitä, että korkea verotus automaattisesti tuhoaa talouden – eikä myöskään todisteena siitä, että Suomi voisi vain nostaa veroja ja saada Tanskan talouden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akuuttia ja kohtaavaa hoitotyötä tehdään julkisissa ja yksityisissä hoitolaitoksissa hyväksyttyjen ammattilaisten toimesta.
Ei vapaaehtoisyhdistyksissä valeasiantuntijoiden voimin.
Sote-järjestöissä tehdään erittäin kohtaavaa ja konkreettista työtä esimerkiksi pitkäaikaissairaiden tai kehitysvammaisten auttamiseksi, se tarkoittaa niin sosiaalista tukemista, neuvontaa kuin vuorovaikutuksenkin edistämistä.
Vapaaehtoiset tekevät. Palkalliset tuhlaavat leveään elämään eivätkä tiedä työnteosta mitään.
Kerrotko miksi Rydde leikkaa nyt niiltä vapaaehtoisilta, eikä palkallisilta?
Ai miten ilmaiseksi työtä tekevältä vapaaehtoiselta voi palkkiota pienentää, nyt on joku varsinainen taikuri kyseessä?
No se vapaaehtoisorganisointi kyllä maksaa. Vai meinaatko, että ammattilaistenkin tulis tehdä tätä työtä ilmaisksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nostetaan tuloeveroprossat Tanskan ja Saksan tasolle (34k/vuosi 22% nyt -> 32%) niin sen jälkeen voidaan laittaa tuonne. Korkeimmissa tuloluokissa veronkorotukset on jo tapissa ja aivovuoto Suomesta on ollut jo 10 vuotta käynnissä. Siksi matala R&D taso ja erittäin vähän innovaatioita kilpailijamaihin verrattuna.
Korkeimmissa tuloluokissa Suomen verotus on itse asiassa keveämpää kuin verrokkimaissa. Tanska, Saksa ja Ruotsi verottavat kaikki juuri pääomiaan ja yritysten nostamia osinkojaan kireämmin. Vain Suomessa maksat osingosta alempaa veroa, kun taas investoinnista kireämpää. Tämä ei luonnolisesti kannusta yrityksiä kasvamaan, vaan lähinnä jakamaan osinkoja.
En maksa. Tanskassa töissä ollessa maksoin 28% osinkotuloa ja matalampaa veroa tuloista (ylempi keskitulo R&D tehtävissä)
Voit verrata vaikka OECDN verotilastoja tuloveron osalta. Osinkoverot voit käydä vaikka kattomassa Tanskan veroviraston sivuilta.
https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/tuloverot/palkansaaja…
Tanskassa maksat pääomistasi 43,2% veroa, kun taas Suomessa 35%. Tanskassa maksat osinkoveroa n. 30-42%, Suomessa 25-28%. Tanskassa maksat yhteisöveroa 22%, Suomessa 18.
Kumman maan talous onkaan paremmassa jamassa?
Lopeta valehtelu ja käy katsomassa vaikka Tanskan veroviranomaisten sivulta. Vasemmiston ongelma on se etteivät tiedä mistä puhuvat.
Tää on kyllä hauska miten vasemmisto ottaa aina esimerkiksi tuon tanskan. Yhden ainoan maan jossa verotus on lähellä suomea ja talous paremmassa kunnossa. Ja itse asiassa Tanskassa pienituloiset maksavat reilusti enemmän veroa ja hyvätuloiset hieman vähemmän. Ja jos suomessa olisi yhtä hyvät palkat niin veroaste olisi huomattavasti korkeampi.
Täytyy varmaan ruveta aina luettelemaan ne kymmenet maat joissa talous paremmalla tolalla ja verotus kevyempää.
Lopeta tuo valheen suoltaminen. Tanskassa hyvätuloiset maksavat kireämpää marginaaliveroa n. 56%, kireämpää osinkoveroa: n. 42%, kireämpää pääomaveroa n. 43%, kireämpää yhteisöveroa n. 22%. Kokonaisveroaste Tanskassa 45%, Suomessa 42%.
Ja nimenomaan pieni- ja keskituloiset maksavat Tanskassa kevyempiä välillisiä veroja (kuten ruoan alv).
Jos Tanskaa halutaan käyttää verotuksen vertailumaana, kannattaa käyttää oikeita lukuja eikä valita vain itselle sopivia.
Tanskassa ylimmän tulotason marginaalivero on noin 56 %, pääomatulojen ylin veroaste noin 42 % ja yhteisövero 22 %. Suomen kokonaisveroaste on noin 42 % ja Tanskan noin 45 %.
Tanska ei siis ole mikään esimerkki ”kevyen verotuksen” maasta. Päinvastoin: Tanskan kokonaisveroaste on Suomea korkeampi ja erityisesti hyvätuloisten marginaaliverotus on erittäin kireää.
Tanskan ja Suomen verojärjestelmät ovat kuitenkin rakenteeltaan erilaiset, joten pelkkä ”Tanskassa verotetaan vähemmän” -väite ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa.
Jos Tanskaa käytetään Suomen talouspolitiikan mallina, silloin kannattaa ottaa vertailuun koko järjestelmä: verotus, tulotaso, työllisyys, julkiset menot, sosiaaliturva ja talouskasvu.
Tanskaa ei voi käyttää todisteena siitä, että korkea verotus automaattisesti tuhoaa talouden – eikä myöskään todisteena siitä, että Suomi voisi vain nostaa veroja ja saada Tanskan talouden.
Jos Tanska kelpaa esimerkiksi Suomen talouspolitiikasta puhuttaessa, verrataan koko pakettia:
Verotus: Tanska 45 % BKT:stä – Suomi 42 %
Palkkataso: Tanskassa selvästi Suomea korkeampi
Työllisyys: Tanskassa selvästi Suomea parempi
Julkiset menot: Tanskassa noin 50 % BKT:stä – Suomessa noin 57 %
Sosiaaliturva: molemmissa laaja, mutta Tanskassa etuuksien vastineeksi korostuu työnhaku ja aktiivisuus
Talouskasvu: Tanska on viime vuosina kasvanut Suomea nopeammin.
Eli Tanska ei ole mikään ”matalan verotuksen maa”. Se verottaa paljon, mutta samalla palkkataso, työllisyys ja talouden suorituskyky ovat Suomea paremmalla tasolla.
Jos Tanskaa halutaan käyttää mallina, katsotaan koko mallia – ei poimita vain yhtä lukua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järjestöjen syöttöporsaat käyttävät lähes koko budjettinsa pomojensa palkkoihin.
Hyvä yritys. Ei teitä enää kukaan usko. Ei Rydman muuten olisi kohdentanut leikkauksiaan kehitysvammaliiton juurityöhön, vaan sinne kuuluisiin "rälsseihin".
Katsopa Kehitysvammaliiton nettisivuja. Pelkkiä johtajia ja sihteereitä, ei yhtään hoitajaa.
Ei kai ne hoitajat siellä ole🙈
Miksu sitten väitetään et,tä järjestöt tekee kohtaavaa työtä. Sekö on kohtaavaa että järjestön johtaja kerjää ministeriltä lisää rahaa?
Kyllä. Kattojärjestön lobbari kohtaa poliitikon. Se on kohtaamista kauneimmillaan.
Järjestöjen hallituksissa olevista ihmisistä 2 prosentilla oli tutkimuksen mukaan poliittinen kytkös, kun asia selvitettiin. Mielipide ja "kummallisuuksien" taivastelu eivät oikein ole tiedon kanssa samalla viivalla vaikka moni perustaakin argumentointinsa niihin.
Mikä tutkimus tuo on? Laita lähde, niin katsotaan mitä siinä oikeasti tutkittiin ja mitä ‘poliittisella kytköksellä’ tarkoitetaan.
"Tutkijat (mm. väitöskirjatutkija Ulla Koivunen) selvittivät 199 suurimman STEA-avustuksia saavan sote-järjestön hallintorakenteita. Aineisto kerättiin kaikkiaan 1 605 hallituksen jäsenestä.Poliitikkojen vähäinen määrä: Tutkituista hallituksen jäsenistä nykyisiä tai entisiä valtakunnanpoliitikkoja oli vain reilut kaksi prosenttia."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelin uutisista tuon kehitysvammaliiton valitusta asiasta, ja ihmettelin mistä he käytännössä oikein valittavat. Ymmärtääkseni kehitysvammaliitto on nimenomaan kohtaavaa asiakastyötä tekevä järjestö, jota Rydmanin kriteeristö haluaa painottaa tukien saajissa. Eihän siihen ole missään vaiheessa esitetty mitään estettä, ettei kohtaavaa työtä tekevillä järjestöillä luonnollisesti olisi myös muita kustannuksia.
Tarkoitus kriteeristöllä on karsia avustusten saajista ne järjestöt jotka EIVÄT tee kohtaavaa työtä tai joilla on huomattava oma varallisuus. Rydman olisi halunnut karsia myös järjestöjä joiden toiminnan hyödyllisyydestä ei ole mitään näyttöä. Tarkoittaen ilmeisesti jotain identiteettipolitiikkaan liittyvää.
Kriteeristö on tarkoitettu avuksi järjestöille, jotta ne osaavat hakemuksessaan painottaa oikeita asioita. Yksi esimerkki oli se, että katsotaan eduksi, jos on yhdistymisneuvottelut käynnissä muun samaa asiaa hoitavan yhdistyksen kanssa.
Ja lopuksi vielä, varsinaisista avustuksista päätetään vielä erikseen ja päätöksenteko tehdään yhtä ministeriä laajemmalla pohjalla kuten ennenkin.
Kehitysvammaliiton tapauksessa kannattaa katsoa numeroita.
Kehitysvammaliitolla oli vuonna 2025 yhteensä 46 työntekijää, ja se sai STEA-avustusta noin 2,47 miljoonaa euroa.
Samaan aikaan liitto tekee kohtaavan työn lisäksi muun muassa vaikuttamista, tutkimusta, viestintää, koulutusta ja palvelujen kehittämistä.
Nyt uusissa STEA-kriteereissä kohtaavaa työtä nimenomaan painotetaan. Eli kohtaavaa työtä ei olla lopettamassa. Kysymys on siitä, pitääkö veronmaksajien STEA-rahoituksella jatkossa maksaa myös kaikki muu järjestön toiminta.
Tämä on täysin asiallinen kysymys.
Kun yhdellä järjestöllä on 46 työntekijää ja lähes 2,5 miljoonaa euroa STEA-rahoitusta vuodessa, on aivan kohtuullista kysyä:
Kuinka paljon tästä rahasta menee suoraan ihmisten kohtaamiseen ja auttamiseen – ja kuinka paljon hallintoon, vaikuttamiseen, tutkimukseen, viestintään, koulutukseen ja muuhun toimintaan?
Ei tässä tarvitse väittää, ettei Kehitysvammaliiton työ olisi tärkeää.
Julkista rahaa pitää vain pystyä arvioimaan samalla tavalla kuin kaikkea muutakin julkista rahaa: mitä sillä saadaan ja mikä on hinta?
"Kehitysvammaliiton henkilöstökulut ovat noin 2,46 miljoonaa euroa vuodessa, josta varsinaisten puhtaiden palkkakulujen osuus on noin 2,1 miljoonaa euroa.Liitossa työskentelee tällä hetkellä 46 työntekijää. Organisaation koosta ja kuluista voi poimia seuraavat keskeiset tiedot:Keskipalkka: Työntekijöiden keskimääräinen kuukausipalkka on noin 3 000 euroa. Summa sisältää hajontaa johdon ja asiantuntijoiden välillä."
Tämä on siis julkista tietoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on vapaa maa siinä suhteessa, että järjestöt saavat rahoittaa toimintaansa myös itse. 90% järjestöistä ei saa valtion tukia, joten on katteetonta väittää niiden poistamisen olevan uhka kansalaisyhteiskunnalle.
Ensin kiljutte että kaikki suomen järjestöt saavat rahoituksensa 100% valtiolta, sitten sanotte että leikkaukset toimintaan ovat mitättömiä koska "90% järjestöistä ei saa valtion tuki"?
Koittakaahan nyt päättää.
Se on juuri näin. Kun tästä järjestörahoituksesta keskustellaan, kannattaa ensin katsoa mittasuhteita.
Suomessa on noin 111 000 järjestöä. Sote-järjestöjä on tästä noin 8 800 eli vajaat 8 prosenttia. Toisin sanoen yli 90 prosenttia suomalaisista järjestöistä on muita kuin sote-järjestöjä, jotka eivät saa STEA-rahoitusta.
STEA-rahoitus kohdistuu sosiaali- ja terveysalan järjestöihin. Vuonna 2024 STEA-avustetussa toiminnassa oli 5 526 henkilötyövuotta ja noin 10,4 miljoonaa raportoitua kohtaamista. SOSTEn mukaan sote-järjestöjen vapaaehtoistyön kokonaispanos on lisäksi noin 21 000 henkilötyövuotta.
Samaan aikaan se yli 90 prosentin muu järjestökenttä pyörittää esimerkiksi urheiluseuroja, partiota, kulttuuri- ja taideyhdistyksiä, nuorisojärjestöjä, eläkeläisjärjestöjä, kyläyhdistyksiä ja tuhansia erilaisia harrastus- ja jäsenyhdistyksiä.
Otetaan esimerkiksi partio. Vuonna 2024 Suomessa oli 56 211 partiolaista ja noin 27 000 vapaaehtoista. Partiolippukunnat järjestivät noin 200 000 viikoittaista tapaamista, joihin osallistuttiin arviolta 1,255 miljoonaa kertaa. Lisäksi järjestettiin noin 37 000 muuta tapahtumaa, joihin osallistuttiin noin 200 000 kertaa, sekä 11 875 retkeä, leiriä, vaellusta ja purjehdusta.
Urheiluseurojen toiminta on vielä oma valtava kokonaisuutensa. LIITU 2024 -tutkimuksen mukaan 55 % 9–20-vuotiaista suomalaisista osallistui liikunta- tai urheiluseuratoimintaan. 9–15-vuotiaista osuus oli peräti 60 %. Tämä tarkoittaa satoja tuhansia lapsia ja nuoria, jotka osallistuvat harjoituksiin, peleihin, kilpailuihin ja muuhun seuratoimintaan.
Urheiluseurojen kaikista vuosittaisista kohtaamisista ei kuitenkaan ole olemassa yhtä valtakunnallista, STEA:n 10,4 miljoonan luvun kanssa suoraan vertailukelpoista tilastoa. Sellaista lukua ei pidä keksiä.
Pointti on silti selvä: Suomen järjestökenttä ei ole yhtä ja samaa toimintaa, eikä ”järjestöt” tarkoita automaattisesti STEA-rahoitettuja sote-järjestöjä.
Siksi kun puhutaan julkisen rahan käytöstä, on täysin perusteltua kysyä, mitä satojen miljoonien eurojen STEA-rahoituksella konkreettisesti saadaan aikaan, kuinka paljon siitä menee suoraan ihmisten auttamiseen ja kuinka paljon hallintoon, koordinointiin, suunnitteluun, viestintään ja muuhun toimintaan.
Kyse ei ole siitä, etteivätkö sote-järjestöt tekisi tärkeää työtä. Kyse on siitä, että julkisen rahan käytöstä pitää voida kysyä samaa kuin kaikesta muustakin verorahoituksesta:
Mitä rahalla saadaan ja onko vastine riittävä?
Kysyä saa ja tutkia aina, mutta miksi etenkin Rydman nyt on mennyt hutkimaan ennen tutkimista? Eikös meille kaikille opetettu pienenä että sakset kädessä leikkiessä voi tulla isokin haaveri...
Aloittaja on huolissaan (suoja) työpaikastaan,