Miten voisin unohtaa eroajatukset ja rauhoittua, rakastua uudelleen mieheen?

jälleen malliesimerkki naisesta, joka tietää mitä tahtoo. olisi hyvä olla mielen lujuutta edes hitusen, niin pärjäisi elämässä katkeroitumatta.

Vierailija kirjoitti:

Tunteita ei voi pakottaa. On täysin normaalia, että epärehellisyys tappaa rakkauden. Sinun olisi nyt parasta ihan oikeasti erota ja alkaa keskittyä omaan elämääsi. Menee elämä hukkaan tuollaisessa suhteessa kituuttamisessa. Ei se mies siitä tule muuttumaan. 

Tämä. Mene eteenpäin, Ap. E

Vierailija kirjoitti:

Pitäis saada "vähän" enemmän tietoo tilanteesta. Muuten vaikee vastata.

Ei. En hae mitään muuta neuvoa kuin otsikon kysymykseen. ap

En tiedä mitä vastauksia odotit saavasi, mutta tuntuu että poimit niistä vain ne mitkä haluat kuulla. Mitä pelkäät? 

Vierailija kirjoitti:

jälleen malliesimerkki naisesta, joka tietää mitä tahtoo. olisi hyvä olla mielen lujuutta edes hitusen, niin pärjäisi elämässä katkeroitumatta.

Siitä katkeruudesta juuri eroon haluan. ap

Mun exä oli samnalainen, yritin ja yritin luottaa vaikka tiesin todellisuuden, joku vanha trauma esti mua lähtemästä (läheisriippuvaisuus tms, menetyksen pelko). Kannattaa lähtee oikeesti jos siltä tuntuu, yleensä se tunne ei synny tyhjästä vaan just pidemmän ajan alitajunnan "palapelin kokoamisesta". Ja sitten saatat olla katkerana. Itse oon ainakin vieläkin enkä enää edes tiedäoonko enemmän itelleni kun olin niin tyhmä ja käskyteltävissä vai sille kun kohteli mua niin

Vierailija kirjoitti:

En tiedä mitä vastauksia odotit saavasi, mutta tuntuu että poimit niistä vain ne mitkä haluat kuulla. Mitä pelkäät? 

Jos joku kysyy mustikkapiirakkareseptejä niin pitääkö vastata jokaiseen viestiin jossa kerrotaan omenasosereseptejä? Ei. ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä mitä vastauksia odotit saavasi, mutta tuntuu että poimit niistä vain ne mitkä haluat kuulla. Mitä pelkäät? 

Jos joku kysyy mustikkapiirakkareseptejä niin pitääkö vastata jokaiseen viestiin jossa kerrotaan omenasosereseptejä? Ei. ap

Ok. Et halua kuulla että pilaantuneista mustikoista on vaikea tehdä hyvää piirakkaa. Oikeasti olen pahoillani puolestasi, sinulla varmaan on syysi miksi ajattelet ettei parempaa voisi olla. Olet jo monta vuotta eroa pohtinut. Tsemppiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä mitä vastauksia odotit saavasi, mutta tuntuu että poimit niistä vain ne mitkä haluat kuulla. Mitä pelkäät? 

Jos joku kysyy mustikkapiirakkareseptejä niin pitääkö vastata jokaiseen viestiin jossa kerrotaan omenasosereseptejä? Ei. ap

Ok. Et halua kuulla että pilaantuneista mustikoista on vaikea tehdä hyvää piirakkaa. Oikeasti olen pahoillani puolestasi, sinulla varmaan on syysi miksi ajattelet ettei parempaa voisi olla. Olet jo monta vuotta eroa pohtinut. Tsemppiä. 

Ja sinä kuvittelet että muut haluaa kuunnella vttuiluasi. Ei halua. ap

Johtuuko se vaan ulkopuolisuudesta vai onko ihmiset todella niin mustavalkoisia, että heti ensimmäisenä moni tarjoaa tilanteeseen ratkaisuksi eron. Siis ihan suorilteen lyhyen alustuksen perusteella osataan sanoa, että kyllä nyt on erottava. Tokikaan en lukenut ensimmäistä sivua pidemmälle muiden vastauksia. Ehkä edes joku on sitä mieltä, että parisuhteen, varsinkin pitkän parisuhteen eteen kannattaisi ehkä yrittää tehdä töitä ja sitä kai ketjun aloittaja haluaakin, kun asiaa kysyy.

En ainakaan ensimmäiseltä sivulta löytänyt vastausta siihen, että kuinka paljon olet jakanut ajatuksiasi puolisollesi, ap. Jos miehen toiminta on se, mikä eniten nyppii, hän on varmaankin tietoinen siitä, mitä se aiheuttaa sinussa. Onko hän valmis korjaamaan asioita? Tai näkeekö hän edes mitään ongelmaa teidän suhteessanne? Paljon on tullut vastaan juttuja, joissa ero tulee toiselle puolelle ihan yllätyksenä, mutta vain siksi, että asioista ei ole koskaan puhuttu ja toinen osapuoli on ainoastaan päänsä sisällä pyöritellyt asioita, toivonut muutosta, muttei koskaan kommunikoinut, että suhteessa on ongelma, joka täytyy ratkaista.

Vierailija kirjoitti:

Johtuuko se vaan ulkopuolisuudesta vai onko ihmiset todella niin mustavalkoisia, että heti ensimmäisenä moni tarjoaa tilanteeseen ratkaisuksi eron. Siis ihan suorilteen lyhyen alustuksen perusteella osataan sanoa, että kyllä nyt on erottava. Tokikaan en lukenut ensimmäistä sivua pidemmälle muiden vastauksia. Ehkä edes joku on sitä mieltä, että parisuhteen, varsinkin pitkän parisuhteen eteen kannattaisi ehkä yrittää tehdä töitä ja sitä kai ketjun aloittaja haluaakin, kun asiaa kysyy.

 

En ainakaan ensimmäiseltä sivulta löytänyt vastausta siihen, että kuinka paljon olet jakanut ajatuksiasi puolisollesi, ap. Jos miehen toiminta on se, mikä eniten nyppii, hän on varmaankin tietoinen siitä, mitä se aiheuttaa sinussa. Onko hän valmis korjaamaan asioita? Tai näkeekö hän edes mitään ongelmaa teidän suhteessanne? Paljon on tullut vastaan juttuja, joissa ero tulee toiselle puolelle ihan yllätyksenä, mutta vain siksi, että asioista ei ole koskaan puhuttu ja toinen osapuoli on ainoastaan päänsä sisällä pyöritellyt asioita, toivonut muutosta, muttei koskaan kommunikoinut, että suhteessa on ongelma, joka täytyy ratkaista.

Kiitos. On puhuttu paljon ja on myöntänyt joka kerta tehneensä väärin. On ehkä myös muuttunut ja haluaa jatkaa liittoa. Samoin minä. Välillä kuitenkin katkeruus tai jopa viha iskee ja siitä haluan eroon. Terapiassa ollaan käyty aiemmin mutta tämä hyvä terapeutti siirtyi muualle. Siksi se ei nyt enää vaihtoehto. Pitää saada itse naksautettua aivonsa oikein. Toiveeni on päästä takaisin normiarkeen ilman että asiaa miettii niin paljon. ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Johtuuko se vaan ulkopuolisuudesta vai onko ihmiset todella niin mustavalkoisia, että heti ensimmäisenä moni tarjoaa tilanteeseen ratkaisuksi eron. Siis ihan suorilteen lyhyen alustuksen perusteella osataan sanoa, että kyllä nyt on erottava. Tokikaan en lukenut ensimmäistä sivua pidemmälle muiden vastauksia. Ehkä edes joku on sitä mieltä, että parisuhteen, varsinkin pitkän parisuhteen eteen kannattaisi ehkä yrittää tehdä töitä ja sitä kai ketjun aloittaja haluaakin, kun asiaa kysyy.

 

En ainakaan ensimmäiseltä sivulta löytänyt vastausta siihen, että kuinka paljon olet jakanut ajatuksiasi puolisollesi, ap. Jos miehen toiminta on se, mikä eniten nyppii, hän on varmaankin tietoinen siitä, mitä se aiheuttaa sinussa. Onko hän valmis korjaamaan asioita? Tai näkeekö hän edes mitään ongelmaa teidän suhteessanne? Paljon on tullut vastaan juttuja, joissa ero tulee toiselle puolelle ihan yllätyksenä, mutta vain siksi, että asioista ei ole koskaan puhuttu ja toinen osapuoli on ainoastaan päänsä sisällä pyöritellyt asioita, toivonut muutosta, muttei koskaan kommunikoinut, että suhteessa on ongelma, joka täytyy ratkaista.

Kiitos. On puhuttu paljon ja on myöntänyt joka kerta tehneensä väärin. On ehkä myös muuttunut ja haluaa jatkaa liittoa. Samoin minä. Välillä kuitenkin katkeruus tai jopa viha iskee ja siitä haluan eroon. Terapiassa ollaan käyty aiemmin mutta tämä hyvä terapeutti siirtyi muualle. Siksi se ei nyt enää vaihtoehto. Pitää saada itse naksautettua aivonsa oikein. Toiveeni on päästä takaisin normiarkeen ilman että asiaa miettii niin paljon. ap

"Naksautettua aivonsa oikein"? Mä niin toivon, että tää on trollaus eikä kukaan oikea henkisen väkivallan uhri, joka yrittää naksauttaa aivonsa rakastumaan väkivallan tekijään. 

Teillä on ap sairas kahden ihmisen kultti. Mies on kulttijohtaja ja sinä olet hullu kulttilainen.

Sulla tulee menemään ikuisuus irrota tosta aivopesusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Johtuuko se vaan ulkopuolisuudesta vai onko ihmiset todella niin mustavalkoisia, että heti ensimmäisenä moni tarjoaa tilanteeseen ratkaisuksi eron. Siis ihan suorilteen lyhyen alustuksen perusteella osataan sanoa, että kyllä nyt on erottava. Tokikaan en lukenut ensimmäistä sivua pidemmälle muiden vastauksia. Ehkä edes joku on sitä mieltä, että parisuhteen, varsinkin pitkän parisuhteen eteen kannattaisi ehkä yrittää tehdä töitä ja sitä kai ketjun aloittaja haluaakin, kun asiaa kysyy.

 

En ainakaan ensimmäiseltä sivulta löytänyt vastausta siihen, että kuinka paljon olet jakanut ajatuksiasi puolisollesi, ap. Jos miehen toiminta on se, mikä eniten nyppii, hän on varmaankin tietoinen siitä, mitä se aiheuttaa sinussa. Onko hän valmis korjaamaan asioita? Tai näkeekö hän edes mitään ongelmaa teidän suhteessanne? Paljon on tullut vastaan juttuja, joissa ero tulee toiselle puolelle ihan yllätyksenä, mutta vain siksi, että asioista ei ole koskaan puhuttu ja toinen osapuoli on ainoastaan päänsä sisällä pyöritellyt asioita, toivonut muutosta, muttei koskaan kommunikoinut, että suhteessa on ongelma, joka täytyy ratkaista.

Kiitos. On puhuttu paljon ja on myöntänyt joka kerta tehneensä väärin. On ehkä myös muuttunut ja haluaa jatkaa liittoa. Samoin minä. Välillä kuitenkin katkeruus tai jopa viha iskee ja siitä haluan eroon. Terapiassa ollaan käyty aiemmin mutta tämä hyvä terapeutti siirtyi muualle. Siksi se ei nyt enää vaihtoehto. Pitää saada itse naksautettua aivonsa oikein. Toiveeni on päästä takaisin normiarkeen ilman että asiaa miettii niin paljon. ap

Siinä tapauksessa minä näin ei-parisuhdeterapeuttina ehdottottaisin, että jatkatte keskustelemista, mutta myös tekisitte paljon asioita yhdessä ja nimenomaan sellaisia asioita, joista joko molemmat pidätte tai ainakin vaihdellen niin, että molempien toiveet tulevat jotenkin kuulluiksi. Oli se sitten elokuvissa tai ravintoloissa käyntiä, kotisohvalla sylikkäin olemista, matkustelua, marjametsässä käymistä tai mitä vaan. Ja sitten ennen tekemistä molemmat muistuttavat itselleen, että tästä tekemisestä ei valiteta, eikä kommentoida negatiivisesti asiaa, jonka tarkoitus on korjata parisuhdetta, herättää positiivisia tunteita ja luoda uudelleen katkenneita yhteyksiä teidän välillenne. Ennen kuin tätä voi lähteä toteuttamaan, molempien pitäisi olla samalla sivulla siitä, että nyt tarvitsee tehdä jotain ja siihen pitää ihan oikeasti käyttää aikaa ja panostaa, jotta tilanne ei luisu lopulta eroon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Johtuuko se vaan ulkopuolisuudesta vai onko ihmiset todella niin mustavalkoisia, että heti ensimmäisenä moni tarjoaa tilanteeseen ratkaisuksi eron. Siis ihan suorilteen lyhyen alustuksen perusteella osataan sanoa, että kyllä nyt on erottava. Tokikaan en lukenut ensimmäistä sivua pidemmälle muiden vastauksia. Ehkä edes joku on sitä mieltä, että parisuhteen, varsinkin pitkän parisuhteen eteen kannattaisi ehkä yrittää tehdä töitä ja sitä kai ketjun aloittaja haluaakin, kun asiaa kysyy.

 

En ainakaan ensimmäiseltä sivulta löytänyt vastausta siihen, että kuinka paljon olet jakanut ajatuksiasi puolisollesi, ap. Jos miehen toiminta on se, mikä eniten nyppii, hän on varmaankin tietoinen siitä, mitä se aiheuttaa sinussa. Onko hän valmis korjaamaan asioita? Tai näkeekö hän edes mitään ongelmaa teidän suhteessanne? Paljon on tullut vastaan juttuja, joissa ero tulee toiselle puolelle ihan yllätyksenä, mutta vain siksi, että asioista ei ole koskaan puhuttu ja toinen osapuoli on ainoastaan päänsä sisällä pyöritellyt asioita, toivonut muutosta, muttei koskaan kommunikoinut, että suhteessa on ongelma, joka täytyy ratkaista.

Kiitos. On puhuttu paljon ja on myöntänyt joka kerta tehneensä väärin. On ehkä myös muuttunut ja haluaa jatkaa liittoa. Samoin minä. Välillä kuitenkin katkeruus tai jopa viha iskee ja siitä haluan eroon. Terapiassa ollaan käyty aiemmin mutta tämä hyvä terapeutti siirtyi muualle. Siksi se ei nyt enää vaihtoehto. Pitää saada itse naksautettua aivonsa oikein. Toiveeni on päästä takaisin normiarkeen ilman että asiaa miettii niin paljon. ap

Siinä tapauksessa minä näin ei-parisuhdeterapeuttina ehdottottaisin, että jatkatte keskustelemista, mutta myös tekisitte paljon asioita yhdessä ja nimenomaan sellaisia asioita, joista joko molemmat pidätte tai ainakin vaihdellen niin, että molempien toiveet tulevat jotenkin kuulluiksi. Oli se sitten elokuvissa tai ravintoloissa käyntiä, kotisohvalla sylikkäin olemista, matkustelua, marjametsässä käymistä tai mitä vaan. Ja sitten ennen tekemistä molemmat muistuttavat itselleen, että tästä tekemisestä ei valiteta, eikä kommentoida negatiivisesti asiaa, jonka tarkoitus on korjata parisuhdetta, herättää positiivisia tunteita ja luoda uudelleen katkenneita yhteyksiä teidän välillenne. Ennen kuin tätä voi lähteä toteuttamaan, molempien pitäisi olla samalla sivulla siitä, että nyt tarvitsee tehdä jotain ja siihen pitää ihan oikeasti käyttää aikaa ja panostaa, jotta tilanne ei luisu lopulta eroon.

Tuollaisia asioita teemmekin ja aivan molempien omasta halusta. Nyt ollaan viikonlopuksi lähdössä muualle ja sitä odotetaan, syksylle myös lomareissu tulossa. Arjessa tehdään asioita yhdessä mahdollisimman paljon. Mitään valittamista tai riitelyä meillä ei juurikaan ole onneksi. ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten on epärehellinen? Et kertonut. 

Voiko olla jotenkin positiivisella tavalla epärehellinen? 

Hah hah, "positiivisella tavalla rehellinen!"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

jälleen malliesimerkki naisesta, joka tietää mitä tahtoo. olisi hyvä olla mielen lujuutta edes hitusen, niin pärjäisi elämässä katkeroitumatta.

Siitä katkeruudesta juuri eroon haluan. ap

Ei ihmiset noin vaan katkeroidu ilman syytä. Yleensä se on normaali ja oikeutettu reaktio pitkäaikaiseen huonoon kohteluun tai vääryyteen, ei vain hölmö tunne josta täytyy tuntea syyllisyyttä ja päästä nopesti eroon (pääseekö siitä edes ikinä?). Aloituksen perusteella sinulla on monia syitä negatiivisiin tunteisiisi, älä syytä itseäsi niistä.