Mihin kotona asuva muistisairas vanhus tarvitsee rahaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä äidin tulot ja menot vastaavassa tilanteessa. Tulot, eläke, hoitotuki, asumistuki. Säännölliset menot; vuokra, sähkö, puhelin + turvaranneke,  ruoka, kotihoidon maksut, lääkäri, tk, labra ja kuljetukset niihin, lääkkeet, ruoka, hygieniatarvikkeet, ulkopuolinen siivoja. Jalkahoitaja ja kampaaja kävivät joka toinen kk. Lisäksi vaatteita ostettiin tarpeen mukaan. Käytettiin joskus teatterissa ja konserteissa.  Hoidettiin itse ruokaostokset ja myöhemmin tehtiin ruoat valmiiksi ja kotihoito lämmitti ne. Hoitotukea haettiin sen mukaan mitä kotihoidon kartoitus palavereissa suositeltiin 

Oikeestiko vuokralla asuvalla asumistukea saavalla eläkeläisrllä riittää rahsa jalkahoitoon, kampaajaan, siivoojaan, konsertteihin, teattereihin jne kotihoidon maksujen jälkeen?

Kuule iäkäs usein sairas ihminen ei pysty välttämättä leikkaamaan omia varpaankynsiään, jos on joku sairaus, se on vaikeaa, eli pakko on käydä jalkahoitajalla. Harva pystyy leikkaamaan omat hiuksensa, joten kampaajaa tarvitaan. Samoin ilman siivojaa ei pärjää moni, ei sitä pysty enää lattioita tai ikkunoita pesemään. 

Jotakin virikkeitä ja sosiaalista menoa pitää iäkkäilläkin olla, joten konsertit, teatterit ja sellaiset ovat suosittuja, usein niistä saa eläkeläisalennuksen, ja monet vammaisjärjestöt tai eläkeläisjärjestöt organisoivat edullisesti teatterikäyntejä tai muuta ryhmilleen. 

Lienet jonkin sortin sadisti ja egoisti itse, koska et tajua, että ihmisenarvoiseen elämään kuuluu kaikkiea tätä. 

Olispa ihanaa näin  työttömänäkin että olisi varaa elää ihmisarvoista elämää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sehän riippuu täysin siitä, mitä hän omilla rahoillaan maksaa. Käykö kalliissa kahviloissa, pelaamassa bingoa, ostaa kaupasta herkkuja ym. tavaraa ... Kun sinä olet jonkun läheisen edunvalvoja, niin kai sinä tiedät hänen tapansa. Jos hänellä on tapana antaa aina kyläileville lapsenlapsille karkkirahaa, pidä huoli siitä, että sitä tarkoitusta varten on riittävästi sopivia kolikoita.

Ja tietenkin siitä, mihin hänellä on varaa.

Pyydä kaikki mahdolliset maksut laskulle, jonka sinä maksat. Apteekki, kela- ja sotetaksi, kampaaja, jalkojenhoito ym. laskulle, ja mielellään myös ruoka ja vaatteet. Helpottaa kovasti vuositiliä, kun ei tarvitse käsitellä kuitteja.

Kerroin aloituksessa, ettei käy enää missään. Ei ole ennen muistisairauttakaan käynyt kahviloissa tai bingossa. Lapsenlapset on 30v ja työelämässä

Hyvä, että olet selvillä mikä on hänen oma tyyli elää ja ehkä siten myös tahto? 

Huomauttaisin kuitenkin, että vaikka lapsenlapsi olisi minkä ikäinen ja tilanne mikä meidän muiden mielestä, niin vanhuksen omaa tahtoa pitää kunnioittaa. Jos se on yhtään realistinen. Lapsi on aina lapsi. Ja varmaan lapsenlapsi voi olla tavallaan vielä enemmän. Nyt kun omat lapset on aikuisia (20-25v) niin sen jotenkin ajattelee eri tavalla. Muistan, kun omat isovanhemmat oli lahjoista ihan, että älä nyt, älä mulle osta, osta itsellesi mieluummin jotain. Ja vähän ihmettelin. Nyt voin hyvin kuvitella, että sanoisin noin, viisikymppisenä. :D Saati sitten 90v. Eikä todellakaan pidä ketään vanhusta pitää nälässä tai olla ostamatta mitään "turhaa" perintöä kerryttääkseen, mutta ne pienet asiat. Herkkutarjoilut lapsille, rahamuistamiset varojen mukaan (isommatkin summat ku joku kynppi) yms. jos ne on vanhukselle tärkeitä. Silloin se on ihan ok, ihan sama minkä ikäisiä ovat tai ovatko työelämässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sehän riippuu täysin siitä, mitä hän omilla rahoillaan maksaa. Käykö kalliissa kahviloissa, pelaamassa bingoa, ostaa kaupasta herkkuja ym. tavaraa ... Kun sinä olet jonkun läheisen edunvalvoja, niin kai sinä tiedät hänen tapansa. Jos hänellä on tapana antaa aina kyläileville lapsenlapsille karkkirahaa, pidä huoli siitä, että sitä tarkoitusta varten on riittävästi sopivia kolikoita.

Ja tietenkin siitä, mihin hänellä on varaa.

Pyydä kaikki mahdolliset maksut laskulle, jonka sinä maksat. Apteekki, kela- ja sotetaksi, kampaaja, jalkojenhoito ym. laskulle, ja mielellään myös ruoka ja vaatteet. Helpottaa kovasti vuositiliä, kun ei tarvitse käsitellä kuitteja.

Kerroin aloituksessa, ettei käy enää missään. Ei ole ennen muistisairauttakaan käynyt kahviloissa tai bingossa. Lapsenlapset on 30v ja työelämässä

Hyvä, että olet selvillä mikä on hänen oma tyyli elää ja ehkä siten myös tahto? 

Huomauttaisin kuitenkin, että vaikka lapsenlapsi olisi minkä ikäinen ja tilanne mikä meidän muiden mielestä, niin vanhuksen omaa tahtoa pitää kunnioittaa. Jos se on yhtään realistinen. Lapsi on aina lapsi. Ja varmaan lapsenlapsi voi olla tavallaan vielä enemmän. Nyt kun omat lapset on aikuisia (20-25v) niin sen jotenkin ajattelee eri tavalla. Muistan, kun omat isovanhemmat oli lahjoista ihan, että älä nyt, älä mulle osta, osta itsellesi mieluummin jotain. Ja vähän ihmettelin. Nyt voin hyvin kuvitella, että sanoisin noin, viisikymppisenä. :D Saati sitten 90v. Eikä todellakaan pidä ketään vanhusta pitää nälässä tai olla ostamatta mitään "turhaa" perintöä kerryttääkseen, mutta ne pienet asiat. Herkkutarjoilut lapsille, rahamuistamiset varojen mukaan (isommatkin summat ku joku kynppi) yms. jos ne on vanhukselle tärkeitä. Silloin se on ihan ok, ihan sama minkä ikäisiä ovat tai ovatko työelämässä.

Just näin, ja vanhuksen helliminen. Jos ei tiedä, koittaa ottaa selvää mistä pitää. Virikkeet ovat parasta kuntoutusta. Pyydä hoivatyöntekijöihin ammattilaisilta apua, jos et itse osaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sehän riippuu täysin siitä, mitä hän omilla rahoillaan maksaa. Käykö kalliissa kahviloissa, pelaamassa bingoa, ostaa kaupasta herkkuja ym. tavaraa ... Kun sinä olet jonkun läheisen edunvalvoja, niin kai sinä tiedät hänen tapansa. Jos hänellä on tapana antaa aina kyläileville lapsenlapsille karkkirahaa, pidä huoli siitä, että sitä tarkoitusta varten on riittävästi sopivia kolikoita.

Ja tietenkin siitä, mihin hänellä on varaa.

Pyydä kaikki mahdolliset maksut laskulle, jonka sinä maksat. Apteekki, kela- ja sotetaksi, kampaaja, jalkojenhoito ym. laskulle, ja mielellään myös ruoka ja vaatteet. Helpottaa kovasti vuositiliä, kun ei tarvitse käsitellä kuitteja.

Kerroin aloituksessa, ettei käy enää missään. Ei ole ennen muistisairauttakaan käynyt kahviloissa tai bingossa. Lapsenlapset on 30v ja työelämässä

Hyvä, että olet selvillä mikä on hänen oma tyyli elää ja ehkä siten myös tahto? 

Huomauttaisin kuitenkin, että vaikka lapsenlapsi olisi minkä ikäinen ja tilanne mikä meidän muiden mielestä, niin vanhuksen omaa tahtoa pitää kunnioittaa. Jos se on yhtään realistinen. Lapsi on aina lapsi. Ja varmaan lapsenlapsi voi olla tavallaan vielä enemmän. Nyt kun omat lapset on aikuisia (20-25v) niin sen jotenkin ajattelee eri tavalla. Muistan, kun omat isovanhemmat oli lahjoista ihan, että älä nyt, älä mulle osta, osta itsellesi mieluummin jotain. Ja vähän ihmettelin. Nyt voin hyvin kuvitella, että sanoisin noin, viisikymppisenä. :D Saati sitten 90v. Eikä todellakaan pidä ketään vanhusta pitää nälässä tai olla ostamatta mitään "turhaa" perintöä kerryttääkseen, mutta ne pienet asiat. Herkkutarjoilut lapsille, rahamuistamiset varojen mukaan (isommatkin summat ku joku kynppi) yms. jos ne on vanhukselle tärkeitä. Silloin se on ihan ok, ihan sama minkä ikäisiä ovat tai ovatko työelämässä.

Just näin, ja vanhuksen helliminen. Jos ei tiedä, koittaa ottaa selvää mistä pitää. Virikkeet ovat parasta kuntoutusta. Pyydä hoivatyöntekijöihin ammattilaisilta apua, jos et itse osaa.

Miksi ja mihin sitä muistisairasta pitää kuntouttaa?

Kiitos neuvoista, mutta hoidan vain raha-asiat. En ole alkamassa omaishoitajaksi. Ja asun kaukana.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Kiitos neuvoista, mutta hoidan vain raha-asiat. En ole alkamassa omaishoitajaksi. Ja asun kaukana.

Ap

Raha-asioissa on hyvä ottaa huomioon nämä vinkit. Antaa hoitohenkilökunnalle mahdollisuuksia käyttää rahaa vanhuksen hyvinvointiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos neuvoista, mutta hoidan vain raha-asiat. En ole alkamassa omaishoitajaksi. Ja asun kaukana.

Ap

Raha-asioissa on hyvä ottaa huomioon nämä vinkit. Antaa hoitohenkilökunnalle mahdollisuuksia käyttää rahaa vanhuksen hyvinvointiin.

En kyllä edunvalvojan asemassa välttämättä luottaisi rahoja hoitohenkilökunnan käytettäväksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos neuvoista, mutta hoidan vain raha-asiat. En ole alkamassa omaishoitajaksi. Ja asun kaukana.

Ap

Raha-asioissa on hyvä ottaa huomioon nämä vinkit. Antaa hoitohenkilökunnalle mahdollisuuksia käyttää rahaa vanhuksen hyvinvointiin.

En kyllä edunvalvojan asemassa välttämättä luottaisi rahoja hoitohenkilökunnan käytettäväksi.

Edunvalvoja hoitaa maksut tietysti. Hoitohenkilökunta kertoo mihin sitä voisi käyttää.

Olen läheiseni edunvalvoja. Muistisairas, yksinasuva. Hoidan vastikkeen, sähkön, veden, puhelinlaskun, lehden, kotihoidon johon kuuluu 1xvko suihkutus ja lääkkeiden anto, siivous johon kuuluu pyykit 2x kk, lääkkeet, ruuat tilaan hälle kotiinkuljetuksella. Lisäksi parturi, vaatteita tarvittaessa, hammashoito, ylim lääkärikäynnit. Uusittava on myös joskus mm. TV, puhelin, partakone yms.. lamppuja, paristoja, liinavaatetta. Käteistä hänelle varaan noin 150-200€/kk. Käy välillä lähikiskalta jotain ostamassa. Tuon käteinen jaetaan noin 3 osaan. Ei kaikkea kerralla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos neuvoista, mutta hoidan vain raha-asiat. En ole alkamassa omaishoitajaksi. Ja asun kaukana.

Ap

Raha-asioissa on hyvä ottaa huomioon nämä vinkit. Antaa hoitohenkilökunnalle mahdollisuuksia käyttää rahaa vanhuksen hyvinvointiin.

En kyllä edunvalvojan asemassa välttämättä luottaisi rahoja hoitohenkilökunnan käytettäväksi.

Edunvalvoja hoitaa maksut tietysti. Hoitohenkilökunta kertoo mihin sitä voisi käyttää.

Ei siltikään... Eikä se hoitohenkilökunta edes silloin käytä sitä rahaa.

Jotkut tuntuvat nyt jumiutuvan siihen, mihin tarvitaan käteistä rahaa. Käsittääkseni ap:n kysymys ei koskenut pelkästään käteistä, vaan sitä, mihin kaikkiin kustannuksiin pitäisi varautua - maksetaan ne sitten laskulla tai käteisellä.

Vierailija kirjoitti:

Jotkut tuntuvat nyt jumiutuvan siihen, mihin tarvitaan käteistä rahaa. Käsittääkseni ap:n kysymys ei koskenut pelkästään käteistä, vaan sitä, mihin kaikkiin kustannuksiin pitäisi varautua - maksetaan ne sitten laskulla tai käteisellä.

Ihan kaikkeen mitä normaaliin elämään kuuluu.

Ja jos tuo ei ole selvillä niin ehkä kannattaa uudelleen miettiä onko oikea henkilö edunvalvojaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos neuvoista, mutta hoidan vain raha-asiat. En ole alkamassa omaishoitajaksi. Ja asun kaukana.

Ap

Raha-asioissa on hyvä ottaa huomioon nämä vinkit. Antaa hoitohenkilökunnalle mahdollisuuksia käyttää rahaa vanhuksen hyvinvointiin.

En kyllä edunvalvojan asemassa välttämättä luottaisi rahoja hoitohenkilökunnan käytettäväksi.

Edunvalvoja hoitaa maksut tietysti. Hoitohenkilökunta kertoo mihin sitä voisi käyttää.

Jaa että kotihoito keksii mihin sitä voisi käyttää??

Edunvalvojana aloittajan kuuluu myös huolehtia valvottavansa jalkojen hoidosta. Eli varaa jalkahoitajan säännöllisesti.

Joskus tullut kotoa palvelutaloon vanhuksia, joilla aivan hirveässä kunnossa jalat ja varpaidenkynnet. Jopa biin ettei kenkiä ole  juuri hoidettava pystynyt käyttämään!

Sekä hoidattaa mahdolliset sienet ym jalkasairaudet. Jotka vanhuksilla yleisiä

Kampaajakäynnit, jalkahoito, vaatehuolto, ruokahuolto, ulkoilu, terveydenhuolto sisältäen hammashoidot. Jne.

Kuuluu valvoa että edunvalvottava saa kaikki tähänkin asti tarvitsemansa ja käyttämänsä palvelut!

Vaatteet! Monella kotona asuvalla olevalla vanhuksella vaatteet ovat peräisin ajalta jolloin kävi töissä. Kotona saisi olla ehjät, sopivat ja mukavat vaatteet. T: kp hoitaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sehän riippuu täysin siitä, mitä hän omilla rahoillaan maksaa. Käykö kalliissa kahviloissa, pelaamassa bingoa, ostaa kaupasta herkkuja ym. tavaraa ... Kun sinä olet jonkun läheisen edunvalvoja, niin kai sinä tiedät hänen tapansa. Jos hänellä on tapana antaa aina kyläileville lapsenlapsille karkkirahaa, pidä huoli siitä, että sitä tarkoitusta varten on riittävästi sopivia kolikoita.

Ja tietenkin siitä, mihin hänellä on varaa.

Pyydä kaikki mahdolliset maksut laskulle, jonka sinä maksat. Apteekki, kela- ja sotetaksi, kampaaja, jalkojenhoito ym. laskulle, ja mielellään myös ruoka ja vaatteet. Helpottaa kovasti vuositiliä, kun ei tarvitse käsitellä kuitteja.

Kerroin aloituksessa, ettei käy enää missään. Ei ole ennen muistisairauttakaan käynyt kahviloissa tai bingossa. Lapsenlapset on 30v ja työelämässä

Hyvä, että olet selvillä mikä on hänen oma tyyli elää ja ehkä siten myös tahto? 

Huomauttaisin kuitenkin, että vaikka lapsenlapsi olisi minkä ikäinen ja tilanne mikä meidän muiden mielestä, niin vanhuksen omaa tahtoa pitää kunnioittaa. Jos se on yhtään realistinen. Lapsi on aina lapsi. Ja varmaan lapsenlapsi voi olla tavallaan vielä enemmän. Nyt kun omat lapset on aikuisia (20-25v) niin sen jotenkin ajattelee eri tavalla. Muistan, kun omat isovanhemmat oli lahjoista ihan, että älä nyt, älä mulle osta, osta itsellesi mieluummin jotain. Ja vähän ihmettelin. Nyt voin hyvin kuvitella, että sanoisin noin, viisikymppisenä. :D Saati sitten 90v. Eikä todellakaan pidä ketään vanhusta pitää nälässä tai olla ostamatta mitään "turhaa" perintöä kerryttääkseen, mutta ne pienet asiat. Herkkutarjoilut lapsille, rahamuistamiset varojen mukaan (isommatkin summat ku joku kynppi) yms. jos ne on vanhukselle tärkeitä. Silloin se on ihan ok, ihan sama minkä ikäisiä ovat tai ovatko työelämässä.

Just näin, ja vanhuksen helliminen. Jos ei tiedä, koittaa ottaa selvää mistä pitää. Virikkeet ovat parasta kuntoutusta. Pyydä hoivatyöntekijöihin ammattilaisilta apua, jos et itse osaa.

Miksi ja mihin sitä muistisairasta pitää kuntouttaa?

Oletpa tyhmä!

Usein omaiset myös kysyvät kun tuovat vanhustaan palvelutaloon" mihin hän vaatteita tarvitsee"!!

Vierailija kirjoitti:

Edunvalvojana aloittajan kuuluu myös huolehtia valvottavansa jalkojen hoidosta. Eli varaa jalkahoitajan säännöllisesti.

Joskus tullut kotoa palvelutaloon vanhuksia, joilla aivan hirveässä kunnossa jalat ja varpaidenkynnet. Jopa biin ettei kenkiä ole  juuri hoidettava pystynyt käyttämään!

 

Sekä hoidattaa mahdolliset sienet ym jalkasairaudet. Jotka vanhuksilla yleisiä

Hyvin pienellä osalla heistä edes on edunvalvojaa.

Samaan, mihin muutkin ihmiset:ASUMISEEN !!!!!! Vuokraan, ruokaan.........kaikkeen ! Eivät hekään saa asua ilmaiseksi missään ! Vai saavatko ? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sehän riippuu täysin siitä, mitä hän omilla rahoillaan maksaa. Käykö kalliissa kahviloissa, pelaamassa bingoa, ostaa kaupasta herkkuja ym. tavaraa ... Kun sinä olet jonkun läheisen edunvalvoja, niin kai sinä tiedät hänen tapansa. Jos hänellä on tapana antaa aina kyläileville lapsenlapsille karkkirahaa, pidä huoli siitä, että sitä tarkoitusta varten on riittävästi sopivia kolikoita.

Ja tietenkin siitä, mihin hänellä on varaa.

Pyydä kaikki mahdolliset maksut laskulle, jonka sinä maksat. Apteekki, kela- ja sotetaksi, kampaaja, jalkojenhoito ym. laskulle, ja mielellään myös ruoka ja vaatteet. Helpottaa kovasti vuositiliä, kun ei tarvitse käsitellä kuitteja.

Kerroin aloituksessa, ettei käy enää missään. Ei ole ennen muistisairauttakaan käynyt kahviloissa tai bingossa. Lapsenlapset on 30v ja työelämässä

Hyvä, että olet selvillä mikä on hänen oma tyyli elää ja ehkä siten myös tahto? 

Huomauttaisin kuitenkin, että vaikka lapsenlapsi olisi minkä ikäinen ja tilanne mikä meidän muiden mielestä, niin vanhuksen omaa tahtoa pitää kunnioittaa. Jos se on yhtään realistinen. Lapsi on aina lapsi. Ja varmaan lapsenlapsi voi olla tavallaan vielä enemmän. Nyt kun omat lapset on aikuisia (20-25v) niin sen jotenkin ajattelee eri tavalla. Muistan, kun omat isovanhemmat oli lahjoista ihan, että älä nyt, älä mulle osta, osta itsellesi mieluummin jotain. Ja vähän ihmettelin. Nyt voin hyvin kuvitella, että sanoisin noin, viisikymppisenä. :D Saati sitten 90v. Eikä todellakaan pidä ketään vanhusta pitää nälässä tai olla ostamatta mitään "turhaa" perintöä kerryttääkseen, mutta ne pienet asiat. Herkkutarjoilut lapsille, rahamuistamiset varojen mukaan (isommatkin summat ku joku kynppi) yms. jos ne on vanhukselle tärkeitä. Silloin se on ihan ok, ihan sama minkä ikäisiä ovat tai ovatko työelämässä.

Just näin, ja vanhuksen helliminen. Jos ei tiedä, koittaa ottaa selvää mistä pitää. Virikkeet ovat parasta kuntoutusta. Pyydä hoivatyöntekijöihin ammattilaisilta apua, jos et itse osaa.

Miksi ja mihin sitä muistisairasta pitää kuntouttaa?

Oletpa tyhmä!

Usein omaiset myös kysyvät kun tuovat vanhustaan palvelutaloon" mihin hän vaatteita tarvitsee"!!

Et kuitenkaan osaa vastata kysymykseen? Miksi vanhusta pitää kuntouttaa? Voiko ketään kuntouttaa jos siihen itsellä ei ole mitään motivaatiota?