Lue keskustelun säännöt.
Älkää opiskelko korkeakoulututkintoa ulkomailla
24.08.2026 |
Ei työllisty suomessa, ei saa käyttää suomenkielistä tutintonimikettä ja voi maksaa paljon.
Kommentit (102)
Suomen nobelistien määrä kertonee jotakin Suomen tieteiden tasosta. Ei se nyt tietenkään amis-poikien tasosta kerro. Luulisi niiden nyt kelpaavankin suomalaiseen konepajaan parhaiten, jos ei tartte myydä mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
niin että esim Havardiin pääsee ne Suomessa hylätyt vai? Maailmalla on huippuyliopistoja joihin suomalaisia hakeutuu, ja jotka tavoittelevat jotain, mihin Suomessa ei ole mahdollisuuksia
Vähän riippuu. Iso osa suomalaisista menee esimerkiksi Viroon tai Saksaan lääkikseen, koska ei Suomessa päässyt sisään. Sitten on toki tämä huippuyliopistoporukka erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Miyähän paskaa tämäkin taas on? Suomeen lappaa parijonossa intialaisia insinöörejä ja MITn papereilla pääsee mihin tahansa Suomen pörssiyhtiöön duuniin.
Ovat lähes mustia, ilmeisesti eri asia. Tuovat myös vaimonsa ja äitinsä maahan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
niin että esim Havardiin pääsee ne Suomessa hylätyt vai? Maailmalla on huippuyliopistoja joihin suomalaisia hakeutuu, ja jotka tavoittelevat jotain, mihin Suomessa ei ole mahdollisuuksia
Vähän riippuu. Iso osa suomalaisista menee esimerkiksi Viroon tai Saksaan lääkikseen, koska ei Suomessa päässyt sisään. Sitten on toki tämä huippuyliopistoporukka erikseen.
Suomessa sisään pääsee lähinnä kaiken ulkoa opiskelevat kympin tytöt, jotka jäävät päättymättömälle mammalomalle heti, kun mammaraha näyttää kohtuulliselta.
Ei todellakaan kannata, voi tulla paska pesti. Onkohan Tuupovaarassa tai Rautavaaralla korkeakoulua. Niissä ehkä uskaltaisi käydä.
Wikipedia.
"Alexander Stubb on opiskellut useassa eri korkeakoulussa ulkomailla. [1, 2]
Furman University (Etelä-Carolina, Yhdysvallat): Kandidaatin tutkinto (Bachelor of Arts) valtio-opissa vuonna 1993.
Sorbonnen yliopisto (Pariisi, Ranska): Ranskan kielen ja kulttuurin diplomitutkinto vuonna 1994.
College of Europe (Brugge, Belgia): Maisterintutkinto (Master of Arts) EU-hallinnossa ja -asioissa vuonna 1995.
London School of Economics (Lontoo, Iso-Britannia): Filosofian tohtorin tutkinto (Ph.D.) kansainvälisistä suhteista vuonna 1999.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on paljon lääkäreitä töissä, joilla tutkinto tehty ulkomailla. Suomeen tullessa joutuu pari tenttiä tekemään, jolla osaaminen varmistetaan.
No ei kyllä ihan parilla tentillä selviä. Riippuu tietysti maasta.
No tämä. Voi olla systeemissä eroja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskelin jo. Lukukausimaksutta. Ylempi tutkinto Suomessa, ja siten samat pätevyydet kun muillakin.
Suomalaiset tutkinnot ja suomalaisten osaamisen maine on alkaneet olla este työllistymiselle ulkomailla. Aivan suoraan sanoivat, että ei teillä ole mitään merkittäviä yrityksiä koko maassa eikä tule innovaatioita. Kirpaisi, mutta muutaman kuukauden asiaa mietittyäni, totesin, että näinhän se on.
Meistä on tulossa Bulgaria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja oman kokemuksien mukaan ulkomailta yliopistotutkintonsa ostaneet eivät ole läheskään yhtä päteviä kuin oikeassa suomalaisessa yliopistossa opiskelleet. Onko opetus ulkomailla huonompaa vain ulkomaille lähtevä opiskelija-aines...?
Suomalaiset yliopistot ovat huonoja, paria lukuunottamatta sysipaskoja. Tästä syystä maksoin lapsilleni opiskelut kunnon yliopistoissa, kuten Oxford. No eivät todellakaan halunneet tulla takaisin Suomeen töihin surkealla palkalla, kun tienaavat parikymppisinä toimitusjohtajapalkkaa Lontoossa.
Totta. Ystäväni lähti rapakon taakse opiskelemaan tutkinnon, jota meillä ei ollut. Ei työllistynyt, piti opiskella vastaava täällä, eikä saanut edes hyväksilukuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Just näin. Harva suomalainen työnantaja arvostaa ulkomailla opiskeltua tutkintoa. Ainakin omassa ystäväpiirissä moni on joutunut opiskelemaan toisen suomenkielisen tutkinnon, jotta työllistyy Suomeen.
Ei ne työnantajat täällä arvosta mitään tutkintoja ei edes kotimaisia. Ainoa mitä arvostavat on mahdollisimman halpa työvoima rahdattuna mieluusti ulkomailta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just näin. Harva suomalainen työnantaja arvostaa ulkomailla opiskeltua tutkintoa. Ainakin omassa ystäväpiirissä moni on joutunut opiskelemaan toisen suomenkielisen tutkinnon, jotta työllistyy Suomeen.
Aivan. Järjetöntä ajanhaaskausta. Itse opiskelin kandidaatin tutkinnon amkssa ja maisterin tutkinnon englannissa. Sillä ei tee mitään suomessa ja opiskelu maksoi noin 3000 puntaa. Ap
3000 puntaa on todella vähän opiskelusta.
Samaa katselin. Ettei vaan olisi joku polytechnic kyseessä. Ne vastaavat Suomen amk:ita eivätkä yliopistoja.
Kaikki polytechnic -oppilaitokset muuttuivat Englannissa tavallisiksi yliopistoiksi vuonna 1992...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan, jolla on ulkomainen tutkinto, edes haluaisi jäädä Suomeen töihin?
Suomessa on ihan hyviä, jopa ainutlaatuisia työpaikkoja (esim. Supercell, Oura, Arctia, Wärtsilä jne.). Moni Suomesta ulkomaille lähtenyt haluaa palata kotimaahan esim. perustamaan perheen tai jäähdyttelemään keski-iässä. Myös olosuhteet voivat muuttua, esim. työnantaja tekee konkurssin eikä vastaavaa työtä löydy ulkomailta. Lääkärikoulutusta ei ole Suomessa edelleenkään riittävästi kysyntään nähden. Reilu 10 vuotta sitten uusista eläinlääkäreistä yli 40 % oli hankkinut tutkintonsa muualta (esim. Viro). Stubbinkin tutkinto on ulkomailta, mutta niin vain Suomeen tuli sen suorittamisen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just näin. Harva suomalainen työnantaja arvostaa ulkomailla opiskeltua tutkintoa. Ainakin omassa ystäväpiirissä moni on joutunut opiskelemaan toisen suomenkielisen tutkinnon, jotta työllistyy Suomeen.
Aivan. Järjetöntä ajanhaaskausta. Itse opiskelin kandidaatin tutkinnon amkssa ja maisterin tutkinnon englannissa. Sillä ei tee mitään suomessa ja opiskelu maksoi noin 3000 puntaa. Ap
3000 puntaa on todella vähän opiskelusta.
Ollut varmaan EU-jäsen vielä ja pieni lukukausimaksu.
Tuosta täytyy olla kauan aikaa. Ennen Brexitiä lukukausimaksut kunnon yliopistossa olivat noin kymppitonnin +- Bachelors -tasolla. Näissä oli vaihtelua koulutuksesta riippuen. Nyt lukukausimaksut alkanevat kolmosella. Maisteriohjelmat olivat, ja yhä ovat, monta kertaa kalliimpia, helposti 45K, mutta näissäkin on paljon eroja yliopistojen ja koulutusohjelmien välillä.
Ei kukaan järkevä nuori, joka on opiskellut hyvässä yliopistossa jotain hyödyllistä, kuten stem, finance tai laki, tule Suomeen töihin rupupalkalla kun voi jäädä maailmalle moninkertaisella ansiotasolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just näin. Harva suomalainen työnantaja arvostaa ulkomailla opiskeltua tutkintoa. Ainakin omassa ystäväpiirissä moni on joutunut opiskelemaan toisen suomenkielisen tutkinnon, jotta työllistyy Suomeen.
Aivan. Järjetöntä ajanhaaskausta. Itse opiskelin kandidaatin tutkinnon amkssa ja maisterin tutkinnon englannissa. Sillä ei tee mitään suomessa ja opiskelu maksoi noin 3000 puntaa. Ap
No jo on ollu halpaa asua ja elää englannissa tutkinnon suorittamisen ajan,.
Siis lukukausimaksu, se itse opiskelumaksu. Siihen ei ehkä sisältynyt jaettu asunto. Ap
3000 on todella vähän. Koska opiskelit siellä?
Vierailija kirjoitti:
Miyähän paskaa tämäkin taas on? Suomeen lappaa parijonossa intialaisia insinöörejä ja MITn papereilla pääsee mihin tahansa Suomen pörssiyhtiöön duuniin.
Ehkä tekninen ala voi olla poikkeus. Jos suomalaisella olisi sama tutkinto kuin intialaisella insinöörillä ulkomailta pääsisikö samoihin töihin suomeen kuin intialainen? En tiedä tuosta mitn työllistymismahdollisuuksista. Millä mitn tutkinnolla pääsee pörssiyhtiöön töihin? Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just näin. Harva suomalainen työnantaja arvostaa ulkomailla opiskeltua tutkintoa. Ainakin omassa ystäväpiirissä moni on joutunut opiskelemaan toisen suomenkielisen tutkinnon, jotta työllistyy Suomeen.
Aivan. Järjetöntä ajanhaaskausta. Itse opiskelin kandidaatin tutkinnon amkssa ja maisterin tutkinnon englannissa. Sillä ei tee mitään suomessa ja opiskelu maksoi noin 3000 puntaa. Ap
No jo on ollu halpaa asua ja elää englannissa tutkinnon suorittamisen ajan,.
Siis lukukausimaksu, se itse opiskelumaksu. Siihen ei ehkä sisältynyt jaettu asunto. Ap
3000 on todella vähän. Koska opiskelit siellä?
2007. Ap
Tiedän varmuudella, että taas kerran melkoinen joukko suomalaisnuoria suuntaa Tallinnaan opiskelemaan pk-seudulta. Uskovat taatusti ainakin itse tulevaisuuteensa.
Tallinna on nykyään suosittu vaihtoehto pk-seudun opinahjoille. Virossa suomalaiset haluttua työvoimaa myös?