Lue keskustelun säännöt.
akuankka nykyään
22.08.2026 |
mun poika oppi lukemaan akuankasta 90-luvulla ja sai kiitosta värikkäästä kielitaidosta, onko edelleen sama homma, kannattaako lapsenlapselle tilata aku?
Kommentit (11)
Vierailija kirjoitti:
Aku Ankka on ihanan woke!😘
No ei ole vaan vähän liiankin konservatiivinen. Ei siellä ole mitään samaistumoskohdetta nykytytöille. Ainoa järkevä naishahmo on mummo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kannata. Hae mieluummin jotain vanhoja akuja. Olen lukenut akuja tällä vuosikymmenellä jossakin vastaanottoaulassa odotellessa. Ei ole entisellään.
Se sivistyksen määrä, mitä Ankoista saa, on niin mitätön, että suosittelen kyllä kunnon kirjoja ja Ankkaa vain viihteenä ja ajankuluna.
Vanhat akut on hyviä tarinoiltaan ja kieleltään. Uudet taas, ei maksa vaivaa tutustua...
Onhan Akkarikin jossakin määrin muuttunut, mutta mielestäni 2020-luku näkyy ihan hyvän maun mukaisesti tarinoissa: ankanpoikien koulukaveri Riku on pyörätuolissa, vähäpuheinen, tikkaria syövä Joppe on saanut lisää persoonaa ja Akun naapuriin on muuttanut taitavaksi puusepäksi paljastunut yksinhuoltajaäiti. Myös digitaalisuus (harmillisesti) näkyy tarinoissa. Mitään ei alleviivata tai korosteta, erilaisuus ilmenee juuri siten kuin on tarkoitettukin: tarinan saumattomana osana, ei ihmettelyn kohteena.
Nautin itsekin eniten vanhoista Rosa- ja Barks-klassikoista, niitäkin on toisinaan mukana.
Isäni tilasi minulle Akkarin, kun synnyin. Isää ei enää ole, mutta lehti tulee yhä, 33 vuoden jälkeenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
2000-luvulla tehdyt on kaikki paskaa. Klassikko lehti ainoa tilaamisen arvoinen. Pitää myös huomata uusintapainoksissa sensuuri.
Voit ostaa lehtipisteestä pokkarin ja katsoa miltä näyttää. Tuskin pokkari ja lehti kovin paljoa toisistaan eroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onhan Akkarikin jossakin määrin muuttunut, mutta mielestäni 2020-luku näkyy ihan hyvän maun mukaisesti tarinoissa: ankanpoikien koulukaveri Riku on pyörätuolissa, vähäpuheinen, tikkaria syövä Joppe on saanut lisää persoonaa ja Akun naapuriin on muuttanut taitavaksi puusepäksi paljastunut yksinhuoltajaäiti. Myös digitaalisuus (harmillisesti) näkyy tarinoissa. Mitään ei alleviivata tai korosteta, erilaisuus ilmenee juuri siten kuin on tarkoitettukin: tarinan saumattomana osana, ei ihmettelyn kohteena.
Nautin itsekin eniten vanhoista Rosa- ja Barks-klassikoista, niitäkin on toisinaan mukana.
Isäni tilasi minulle Akkarin, kun synnyin. Isää ei enää ole, mutta lehti tulee yhä, 33 vuoden jälkeenkin.
Toisaalta nykylapsille on loogisempaa etsiä tietoa Kääklellä kuin plarata sudenpentujen käsikirjaa.
Voithan tilata Aku Ankka Klassikkoa. Meille se tuli kevääseen asti kun oli hyvä tarjous. Ilmestyy kerran kuussa. Odotan taas tarjousta sähköpostiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aku Ankan taskukirjat 90-00 luvuilta. Hae jostain kirpparilta 👍
Aku Ankka on ihanan woke!😘