Muistatko vielä ajan kun oli puhelinkopit?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan toki. Opiskeluaikana soitettiin kerran viikkoon kotiin puhelinkopista.  Oli puhelinluettelot , joissa kaikkien numerot.

Nythän tuo olisi lainvastaista julkaista luetteloa jossa näkyisi kaikkien puhelinnumerot ja osoitteet.

Se sama lista on nykyisin netissä :-DDD Jos olet itse antannut luvan julkaista tietosi siellä, niin sieltä voi kuka tahansa selailla

Muista toki. Kun piti soittaa johonkin niin toivoi että puhelin oli toimiva kopissa, oli välillä sellasta arpapeliä. 

Ja Forumissa oli se paikka, missä monta puhelinpaikkaa vierekkäin. Eivät olleet koppeja. Joskus oli tunkua ja piti odotella siinä takana. Kuulit mitä toinen puhui väkisinkin 

Jossain vaiheessa puhelimet toimi korteilla, johon oli ladattu saldoa. 

Vierailija kirjoitti:

Muistan toki nämä lasiseinäiset pisuaarit mutta en muista soittaneeni sellaisesta koskaan mihinkään.

Todennäköisesti olen, en vain keksi miksi ja milloin. Kotona oli puhelin joten puhelut hoidettiin sillä

Minä soitin Englannista Suomeen puhelinkopista vuonna 1975 ollessani kielikurssilla reverse charge callin että äiti lähetä lisää rahaa.

Ja kollegani soitti Helsingin keskustassa minulle kotitaloni vastapäisestä puhelinkopista vielä vuonna 2002, kun hänellä ei ollut matkapuhelinta eikä meillä ovikoodia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin muistatko? Kai nyt suurin osa suomalaisista muistaa jos minäkin 35-vuotiaana muistan että lapsuudessa niitä vielä oli.

Mä olen 36 vuotias eikä mun lapsuudessa ollut puhelinkoppeja missään missä olisin itse liikkunut, joten en ole koskaan nähnyt käytössä olevaa puhelinkoppia. 

Aika varhainen dementia sinulla kun olet ollut 10v silloin kun puhelinkoppeja alettiin vasta laajemmin poistaa käytöstä 1990-luvun lopussa. Lopullisesti ne hävisivät vasta 2007.

Tai sitten et todellakaan poistunut kotipihalta mihinkään ennen yläastetta

Tein pientä kyselytutkimusta kun exäni ihmetteli että miten on mahdollista etten ole nähnyt puhenlinkoppia. Ei niitä vaan ollut meidän kulmilla, eikä kukaan samanikäisistä kavereistanikaan ollut puhelinkoppia nähnyt. Asuinalueellaani oli lähinnä omakotitaloja ja metsää. Lähin kauppa 4 km päässsä siellä oletettavasti oli puhelinkoppi, mutta en sitä koskaan nähnyt. 

Vierailija kirjoitti:

Ja Forumissa oli se paikka, missä monta puhelinpaikkaa vierekkäin. Eivät olleet koppeja. Joskus oli tunkua ja piti odotella siinä takana. Kuulit mitä toinen puhui väkisinkin 

Jossain vaiheessa puhelimet toimi korteilla, johon oli ladattu saldoa. 

Nykyään samat tyypit jotka lankapuhelinaikaan kauhistelivat sitä kun joku voi kuulla puhelun pitelevät kännykkää suun edessä kuin näkkileipää söisivät ja hölöttävät kaiuttimen volymi tapissa pukamaleikkauksensa yksityiskohtia kadulla, kahviloissa, busseissa ja junissa.

Kyllä muistan. Tarkkaan piti suunnitella mitä sanoo ja kuinka asian voi tiivistää, jotta raha riittää. Aina ei ollut varakolikoita lompakossa.

Joskus ani harvoin sattui niin, että pystyi puhumaan vaikka kuinka pitkään ilman kolikoiden lisäämistä. Kerrankin kaverin kanssa puhuttiin tunti, kukaan ei sinä aikana tullut jonottamaan puhelinkopille. 

Kyllä. Soitin sillä kotiin merkkipuhelun että nyt passais tulla hakeen autolla paikasta x. Tiesivät puhelun katkeamisesta ennen kuin ehtivät vastaamaan että se olin minä. Kolikkoakaan ei tarvittu tähän niksiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan toki. Opiskeluaikana soitettiin kerran viikkoon kotiin puhelinkopista.  Oli puhelinluettelot , joissa kaikkien numerot.

Nythän tuo olisi lainvastaista julkaista luetteloa jossa näkyisi kaikkien puhelinnumerot ja osoitteet.

Ei sinne pakko ollut ilmoittaa tietojaan, sai salaiseksi jos halusi.

Otetaanpa hieman faktojakin näiden höpinöiden sekaan.

Puhelinkoppien käyttö laski samassa suhteessa kuin kännykät yleistyivät lähes eksponentiaalisesti 1990-luvun loppupuoliskolla mutta ei niitä koppeja ruvettu välittömästi poistamaan.

Vuonna 1996 40% kotitalouksista omisti ainakin yhden kännykän ja 1999 lukema oli jo 80% mutta ei siis vielä lähelläkään sataa.

Paino sanalla yhden. Ei tuo tarkoittanut sitä että kaikilla perheenjäsenillä olisi vielä ollut kännykkää ja köyhän opiskelijan tms. taloudessa ei sellaista ollut välttämättä lainkaan vaikka ikä ei olisikaan ollut esteenä kuten vanhuksilla. Lopullisesti ne poistuivat vasta 2007.

Jokainen suomalainen joka on syntynyt ennen vuotta 1995 on taatusti nähnyt puhelinkoppeja sellaisessa lapsuudessaan josta on jo muistoja mutta ei ole välttämättä koskaan sellaisesta soittanut tai noteerannut muuten niiden olemassaoloa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Soitin sillä kotiin merkkipuhelun että nyt passais tulla hakeen autolla paikasta x. Tiesivät puhelun katkeamisesta ennen kuin ehtivät vastaamaan että se olin minä. Kolikkoakaan ei tarvittu tähän niksiin.

Noita kilareita soiteltiin lankapuhelimestakin ja kahta kauheammin ensimmäisistä kännyköistä kun numero jäi ruutuun mistä tiesi kuka soitti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin muistatko? Kai nyt suurin osa suomalaisista muistaa jos minäkin 35-vuotiaana muistan että lapsuudessa niitä vielä oli.

Mä olen 36 vuotias eikä mun lapsuudessa ollut puhelinkoppeja missään missä olisin itse liikkunut, joten en ole koskaan nähnyt käytössä olevaa puhelinkoppia. 

Aika varhainen dementia sinulla kun olet ollut 10v silloin kun puhelinkoppeja alettiin vasta laajemmin poistaa käytöstä 1990-luvun lopussa. Lopullisesti ne hävisivät vasta 2007.

Tai sitten et todellakaan poistunut kotipihalta mihinkään ennen yläastetta

Tein pientä kyselytutkimusta kun exäni ihmetteli että miten on mahdollista etten ole nähnyt puhenlinkoppia. Ei niitä vaan ollut meidän kulmilla, eikä kukaan samanikäisistä kavereistanikaan ollut puhelinkoppia nähnyt. Asuinalueellaani oli lähinnä omakotitaloja ja metsää. Lähin kauppa 4 km päässsä siellä oletettavasti oli puhelinkoppi, mutta en sitä koskaan nähnyt. 

Todennäköisesti et kiinnittänyt huomiota asiaan, koska et tarvinnut puhelinkoppia.