Ilman ystävää
Onko kenelläkään niin, että aikuisiällä ei ole löytänyt enää oikeaa läheistä ystävää? Tuntuu, että kaikilla muilla on joku läheinen ystävä. Mulla on perhe, on työkavereita, tuttavia. Mutta ei ketään kuka soittaisi, laittaisi viestiä tai kysyisi jonnekin. Ei ole siitä kiinni, ettenkö olisi yrittänyt tutustua ihmisiin. Ei vain ole löytynyt ketään, kuka haluaisi ystävystyä. Ehkä olen liian introvertti. Ikää jo kohta 50, niin helpommaksi se ei ainakaan mene.
Kommentit (9)
Ap, minulla ei ole enää perhettä, työkavereitakaan, pari tuttavaa. Mutta ei ketään, jonka kanssa voisi olla vapaasti ja puhua rehellisesti, syvällisemmin.
Olen jo eläkkeellä, joten ehtii miettimään monia asioita, mitkä voisivat olla toisin.
Löysin frendiestä ja olen 47v. Todells hyvä ystävä on. Tuuri kävi, sillä olen muitakin frendien kautta tavannut eikä ole samalla aaltopituudella oltu.
Vierailija kirjoitti:
Ap, minulla ei ole enää perhettä, työkavereitakaan, pari tuttavaa. Mutta ei ketään, jonka kanssa voisi olla vapaasti ja puhua rehellisesti, syvällisemmin.
Olen jo eläkkeellä, joten ehtii miettimään monia asioita, mitkä voisivat olla toisin.
Ei minullakaan, mutta työelämässä olen vielä.
toivon sinulle kaikkea hyvää
Olen itsekin netin kautta muutaman tavannut. Kivoja ihmisiä, mutta ei kaikkien kanssa tunnu siltä, että ystävyydeksi asti syvenisi.
Olen omaishoitaja muistisairaalle omaiselleni ja kärsin yksinäisyydestä koska omaisesti ei sekavuuden takia enää ole puhekaveriksi.
Nykyisin kukaan ei soita kenellekään. Sosiaalinen elämä on somessa. Kavereiden välinen yhteydenpito kuitataan somepostauksilla, joita sitten kaverit tykkäävät. Ei siinä tapahdu mitään oikeaa sosiaalista vuorovaikutusta, mutta se kuluttaa sosiaalisia voimavaroja, jonka seurauksena ei jakseta pitää henkilökohtaisesti yhteyttä keneenkään.
Itse olen luopunut somesta, ja vuorovaikutus niiden ihmisten kanssa, joita tapaan livenä, on muuttunut huomattavasti parempaan suuntaan.
Niin käy kun sairastuu ja/tai köyhtyy, eikä perittävääkään ole tai viinaryyppyjä tarjolla. Avuntarve myös tehokas tapa päästä ystävistä.
Ei minulla ole juurikaan kavereita edes somessa. Useimmat on jotain entisiä opiskelu-/työkavereita, joiden kanssa ei ole missään tekemisissä. Lisäksi kärsin sosiaalisesta ahdistuksesta, sekin hankaloittaa ihmissuhteita. Vaikka teen sosiaalista työtä.
Sama täällä. Ei kukaan kaipaa ystäviä. Toisaalta ehkä en ole tehnyt tarpeeksi, että ystävyys syntyisi, mutta eipä kukaan muukaan ole minua lähestynyt.