Noloa, mutta kaduttaa vähän perheen perustaminen
Rakastan puolisoa ja lapsia tottakai, mut vanhemmiten olen alkanut oppia oikeasti mistä pidän ja mistä en. Oikeasti haluaisin vain olla rauhassa ja tehdä omia asioita suurimman osan ajasta. Työ vie jo ison osan, sitten on perhe ja muut velvollisuudet. Ehkä sitten eläkkeellä saa olla rauhassa.
Kommentit (9)
Minä tiesin tämän. Tiesin aina, että vapaus ja yksinäisyys on mulle tärkeämpää kuin lisääntyminen tällä planeetalla. On ollut rankkaakin, mutta tähän päätökseen olen tyytyväinen
N57
Siltä se tuntuu ja ymmärrän. Nyt kun lapset ovat aikuisia ja ollaan kahdestaan, niin aika hiljaista on. En missään nimessä kadu perheen perustamista. Mukava kun käyvät - mutta muutaman päivän jälkeen perävalot on ihan kiva näky.
Aila aikaa kutakin. Reilusti enempi on plussaa kuin miinusta. Lapsenlapsia odotellessa 🤗
Itse haluaisin perheen mutta todennäköisesti en sellaista saa. Mistään muusta on vaikea löytää syvää tarkoitusta tässä elämässä.
Sopii toivoa että lapsesi hylkäävät sinut mahdollisimman pian, niin että saat olla rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Kytkintä voi aina nostaa.
Niin voi. Lapset kyllä pärjäävät ilman toista vanhempaansa. Helppoa.
Vierailija kirjoitti:
Siltä se tuntuu ja ymmärrän. Nyt kun lapset ovat aikuisia ja ollaan kahdestaan, niin aika hiljaista on. En missään nimessä kadu perheen perustamista. Mukava kun käyvät - mutta muutaman päivän jälkeen perävalot on ihan kiva näky.
Aila aikaa kutakin. Reilusti enempi on plussaa kuin miinusta. Lapsenlapsia odotellessa 🤗
Et sinä ansaitse lapsenlapsia, eikä niitä muutenkaan sinulle tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Minä tiesin tämän. Tiesin aina, että vapaus ja yksinäisyys on mulle tärkeämpää kuin lisääntyminen tällä planeetalla. On ollut rankkaakin, mutta tähän päätökseen olen tyytyväinen
N57
Sinun tilanteesi on aivan erilainen kuin sillä joka katuu omien lastensa olemassaoloa.
Ymmärrän, moni työssäkäyvä perheellinen on kovin väsynyt. Kaikessa on puolensa, perhe tuo paljon hyvää, mutta myös varjopuolia.
Itselläni ei ole lapsia ja usein mietin mistä kaikesta jään paitsi. Sitten toisaalta en jaksaisi työpäivän jälkeen mitään enkä ketään, niin varmaan parempi näin. Kun ei töistäkään pois pääse. On kuluja ja irtisanoutumisesta seuraisi karenssi..