Lue keskustelun säännöt.
Lukio vai amis – entä jos kumpikin päätyy lopulta samaan luentosaliin?
17.08.2026 |
”Lukio vastaan amis – kumpi oikeasti valmistaa elämään?”
Tätä keskustelua jaksetaan taas edelleen käydä kuin kyse olisi kahdesta eri ihmisarvoluokasta. Lukio nähdään helposti ”fiksujen” valintana ja ammattikoulu paikkana niille, joille koulunkäynti ei muka maistu. Todellisuudessa kumpikin ajatus on aika laiska.
Lukion valitseminen ei tee kenestäkään automaattisesti älykkäämpää. Eikä ammattikoulu tee kenestäkään tyhmempää. Mutta jos puhutaan opiskelun vaativuudesta, on aivan turha teeskennellä, etteikö lukiossa olisi enemmän teoreettista opiskelua, kirjoittamista, lukemista ja kokeisiin valmistautumista. Sitä ei tarvitse hävetä eikä toisaalta käyttää toisten yläpuolelle nostamiseen.
Ja samaan aikaan joku voi käydä amiksen, hankkia ammatin, mennä töihin, jatkaa korkeakouluun ja lopulta valmistua vaikka maisteriksi tai tohtoriksi. Reitti on erilainen, ei automaattisesti huonompi.
Provosoivinta tässä keskustelussa onkin ehkä se, että osa ihmisistä tarvitsee koulutuksensa ympärille statusta. ”Minä kävin lukion” ei kuitenkaan ole mikään älykkyystodistus. Eikä ”minä kävin amiksen” ole mikään tyhmyystodistus.
Jos taas väittää, että kaikki koulutusreitit ovat täysin samanlaisia, sekään ei pidä paikkaansa. Ne vaativat erilaisia asioita ja valmistavat erilaisiin lähtökohtiin. Lukiossa ei opita tekemään sähköasennuksia, eikä sähköasentajan koulutuksella opetella samalla tavalla esimerkiksi pitkän matematiikan sisältöjä.
Lopulta on kuitenkin hyvä muistaa, että nämä polut eivät määritä sitä, mihin ihminen elämässään päätyy. Ammattikoulun kautta voi jatkaa korkeakouluun ja päätyä vaikka maisteriksi. Lukion jälkeen voi puolestaan päättääkin mennä ammatilliseen koulutukseen ja valmistua vaikka kokiksi.
Ja mikä ehkä unohtuu kaikkein useimmin: ihmiset, jotka ovat valinneet toisella asteella täysin erilaiset polut, voivat muutaman vuoden päästä istua aivan samassa luentosalissa opiskelemassa samaa tutkintoa.
Toinen tuli sinne lukiosta, toinen amiksesta. Lopputulos voi silti olla sama.
Eli ehkä kannattaa lopettaa se jatkuva kilpailu siitä, kumpi on ”parempi”. Koulutuspolku kertoo siitä, minkä reitin ihminen on valinnut, ei siitä, kuinka arvokas, älykäs tai kyvykäs hän on.
Kommentit (36)
Paljon kai tuo arvostus ja asenne tuli lähipiiriltä. - Itse en uskalla edes ajatella mihin olisin joutunut tai päätynyt, jos olisin kuunnellut vain omaa luvalla sanoen asennevammaista opinto-ohjaajaani.
Vuosituhannen alussa hän antoi vahvasti ymmärtää, että lukioon hakevat ja pyrkivät kansakuntamme parhaimmsito ja suurimmat toivot. Kun taas ammattikouluun päätyisivät tai ajautusivat ne, jotka eivät lukioon pääsisisi tai mahdollsiesti syrjäytyisi jo ennen ensimmäsitkään ammattikoulupäivän alkamista ja suuri osa jo sen aikana.
Omasta mielestäni mentiin kyllä "vähän" metsään siinä, että oppivelvollisuus aikaa pidennettiin. Se oli omiaan laskemaan yleisesti opiskelun arvostusta kun sekä nuori että vanhemmat tietävät, että hyvin todennäköisesti et jää luokalle vaikka keskiarvo olsi lähempänä 6 tai sen alle kuin sen, jonka vuoksi sinut siirretään luokalta toiseen kunnes luko tai ammattikoulu on käyty.
Vaikka heikko opintomenestys voi johtua monestakin syystä, niin kärjistäen on kaksi mahdollsiuutta, joko nuori sulkeutuu ja eristäytyy kaikista muista yrittäen vetäytyä omaan kuoreensa ja voimme vain arvailla mitä häne päässää ja mielessään liikkuu. Tai sitten hän häiriköi ja mellastaa ja yrittää saada itselleen huomiota ja tulla nähdyksi ei toivotuilla tavoilla mm. kiusamalla ja häitisemällä muita; koska luultavast häni tietää (tai alitajuisesti tiedotaa), että opiselukautta hän ei tulisi, ainakaan helposti ja (mahd.) ilman työtä hän ei tule arvostusta ja huomiota saamaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan sama kunhan pääset tekemään sitä mitä haluat, ja on motivaatiota opiskella täysillä joka päivä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amiksesta voi päätyä yliopistoon, mutta käytännössä en tunne yhtään tällaista
En minäkään. On todella hyvä ettei koulutusjärjestelmässä ole mitään pussinperiä, mutta käytännössä amikseen meneminen peruskoulun jälkeen on huono valinta. Siinä menettää lukion tarjoaman yleissivistyksen ja joutuu viettämään teini-iän kriittiset vuodet kognitiivisesti vähemmän kyvykkään aineksen kanssa.
Aika suppea ja pieni elinpiiri, jos omien tuttujen perusteella tehdään johtopäätös koko suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. Se, ettet itse tunne yhtäkään amiksesta yliopistoon päätynyttä, ei tarkoita etteikö heitä olisi. Se kertoo lähinnä siitä, millaisissa piireissä itse liikut. Ja mitä ihmettä lukiossa on sitten jäänyt päähän suomalaisesta koulutusjärjestelmästä, jos tämäkin on epäselvää? Amiksesta voi jatkaa korkeakouluun siinä missä lukiostakin. Suomen politiikassakin on ihmisiä, jotka ovat kulkeneet ammatillisen koulutuksen kautta korkeakouluun. Mutta ehkä politiikkaa seuraavatkin vain amikset, jos ”fiksu” lukiolainen ei tätä tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy kyllä myöntää, että olen yllättynyt siitä, kuinka heikkoja perusteluja ja argumentteja täällä tulee vastaan nimenomaan lukion käyneiltä tai niitä puolustavilta. Luulisi, että keskustelussa koulutuspoluista olisi edes faktat hallussa.
Jos parhaat perustelut amista vastaan ovat ”et pääse teoreettiseen fysiikkaan” tai ”amismatikalla voi olla vaikeaa”, niin aika heikoilla jäillä tässä keskustelussa ollaan.
T. Amis ja ylpeästi. Viimeinen vuosi maisteriopintoja menossa.Kuinka moni niistä sun maisterikavereista on amistaustaisia?
Meidän vuosikurssilla on useampi amis kauppatietä lukemassa.
Siellä jonkun amiskersan amisäiti taas yrittää puolustella, kuinka fiksu ja filmaattinen on. Tirsk.
Mitä taas tulee otsikon kysymykseen "Lukio vai amis – entä jos kumpikin päätyy lopulta samaan luentosaliin?", tällaista ei tapahdu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amiksesta voi päätyä yliopistoon, mutta käytännössä en tunne yhtään tällaista
Kokeileppa idiootti googletta esim ”amiksesta yliopistoon” ”amiksesta tohtori”
”Tai lukihäiriöisestä lähihoitajasta tuli hammaslääkäri”
Juu, yksittäisiä sankaritarinoita löytyy kyllä, mutta harvassa ovat
Yksittäisiä sankaritarinoita? Ei tässä ole kyse mistään muutamasta poikkeusyksilöstä, vaan siitä, että ammatillisesta koulutuksesta on ihan järjestelmällisesti mahdollista jatkaa korkeakouluun ja yliopistoon. Se, ettet itse tunne tällaisia ihmisiä, ei tee heistä yksittäisiä poikkeuksia.
Jos väität, että amiksesta yliopistoon päätyvät ovat vain harvinaisia ”sankaritarinoita”, olisi ehkä hyvä ensin tutustua siihen, miten suomalainen koulutusjärjestelmä oikeasti toimii. Omien tuttujen määrä ei ole tilasto.
Amis on vähälahjaisille tarkoitettu säilömislaitos, koska jossainhan niiden on oltava oppivelvollisuus loppuun. Sisäänpääsyvaatimus: pulssi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voitaisiinhan me kaksoistutkintolaiset kerskailla sillä, kuinka on sekä ammatti että lukio käytynä.
Vierailija kirjoitti:
Amiksesta voi päätyä yliopistoon, mutta käytännössä en tunne yhtään tällaista
Esim. lääkikseen päässeistä on arviolta 98% lukioreittiä tulleita. Se pari prosenttia VOI ehkä olla amiksesta valmistuneita, jotka siitä huol8matta ovat päässeet lääkikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puolisoni paras ystävä (ja bestman häissämme) on käynyt amiksen ja sen jälkeen opiskellut diplomi-insinööriksi. On tehnyt töitä jo pitkään DI:nä koulutustaan vastaavissa tehtävissä.
Vierailija kirjoitti:
Amiksesta voi päätyä yliopistoon, mutta käytännössä en tunne yhtään tällaista
Piste blogspot poste fi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Amis on vähälahjaisille tarkoitettu säilömislaitos, koska jossainhan niiden on oltava oppivelvollisuus loppuun. Sisäänpääsyvaatimus: pulssi.
Aika laiskaa yleistämistä. Ammatilliseen koulutukseen menee myös nuoria, joilla on korkea keskiarvo ja jotka tekevät siellä hyvää jälkeä , eikä ammatillinen koulutus automaattisesti tarkoita huonoa koulumenestystä.
Ja ihan samalla logiikalla lukioonkin mennään monenlaisilla keskiarvoilla. Lukio ei muutu eliittikouluksi sillä, että joku menee sinne 9:n keskiarvolla, kun toinen pääsee sisään kuuden tai seitsemän keskiarvolla. Kouluvalinta ei tee ihmisestä älykästä tai tyhmää.
Vierailija kirjoitti:
Amis. On paljon tuottoisampaa hankkia opiskelurahoja vaikka ammattiasentajana kuin lukion jälkeen kaupan kassalla, puhelinmyyjänä tai muussa sellaisessa, jossa ei vaadita koulutusta. Näin varsinkin siinä tapauksessa, että ei saa heti ensimmäisenä vuonna mieleistään opiskelupaikkaa ja tulee välivuosia.
Lukio on niille nuorille, jotka eivät osaa päättää, eikä päättämättömyys ole osoitus fiksuudesta.
Opiskelurahoista ei kauheasti ole hyötyä, jos ei pääse opiskelemaan. Amikseen joutumalla menettää kokonaan todistusvalintakiintiön. Joo toki valintakokeenkin kautta voi päästä, mutta nekin tuppaavat pohjautumaan lukion oppimäärään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Amiksessa ei ole mitään muuta ongelmaa kuin yleissivistävien opintojen vähyys. Erityisesti luonnontieteet jäävät katveeseen eikä kielten, edes äidinkielen, opetusta ole läheskään riittävästi.
Vierailija kirjoitti:
Voitaisiinhan me kaksoistutkintolaiset kerskailla sillä, kuinka on sekä ammatti että lukio käytynä.
Kukaan ylioppilaaksi kirjoittanut ei kuvittele sen olevan mikään ammatti vaan se mahdollistaa suoran reitin jatko-opintoihin yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Jos on ollut lukiossa kiinnostunut esimerkiksi historiasta tai fysiikasta, niin silloinhan se yliopisto on luontevin valinta. Monet hakevat yliopistoon juuri sen tähden että he ovat kiinnostuneita tietystä oppiaineista eivätkä he välttämättä ensisijaisesti ajattele sitä tulevaa tilinauhaa tai millainen auto heillä pitäisi olla.
Amis. On paljon tuottoisampaa hankkia opiskelurahoja vaikka ammattiasentajana kuin lukion jälkeen kaupan kassalla, puhelinmyyjänä tai muussa sellaisessa, jossa ei vaadita koulutusta. Näin varsinkin siinä tapauksessa, että ei saa heti ensimmäisenä vuonna mieleistään opiskelupaikkaa ja tulee välivuosia.
Lukio on niille nuorille, jotka eivät osaa päättää, eikä päättämättömyys ole osoitus fiksuudesta.