Lue keskustelun säännöt.
Lukio vai amis – entä jos kumpikin päätyy lopulta samaan luentosaliin?
17.08.2026 |
”Lukio vastaan amis – kumpi oikeasti valmistaa elämään?”
Tätä keskustelua jaksetaan taas edelleen käydä kuin kyse olisi kahdesta eri ihmisarvoluokasta. Lukio nähdään helposti ”fiksujen” valintana ja ammattikoulu paikkana niille, joille koulunkäynti ei muka maistu. Todellisuudessa kumpikin ajatus on aika laiska.
Lukion valitseminen ei tee kenestäkään automaattisesti älykkäämpää. Eikä ammattikoulu tee kenestäkään tyhmempää. Mutta jos puhutaan opiskelun vaativuudesta, on aivan turha teeskennellä, etteikö lukiossa olisi enemmän teoreettista opiskelua, kirjoittamista, lukemista ja kokeisiin valmistautumista. Sitä ei tarvitse hävetä eikä toisaalta käyttää toisten yläpuolelle nostamiseen.
Ja samaan aikaan joku voi käydä amiksen, hankkia ammatin, mennä töihin, jatkaa korkeakouluun ja lopulta valmistua vaikka maisteriksi tai tohtoriksi. Reitti on erilainen, ei automaattisesti huonompi.
Provosoivinta tässä keskustelussa onkin ehkä se, että osa ihmisistä tarvitsee koulutuksensa ympärille statusta. ”Minä kävin lukion” ei kuitenkaan ole mikään älykkyystodistus. Eikä ”minä kävin amiksen” ole mikään tyhmyystodistus.
Jos taas väittää, että kaikki koulutusreitit ovat täysin samanlaisia, sekään ei pidä paikkaansa. Ne vaativat erilaisia asioita ja valmistavat erilaisiin lähtökohtiin. Lukiossa ei opita tekemään sähköasennuksia, eikä sähköasentajan koulutuksella opetella samalla tavalla esimerkiksi pitkän matematiikan sisältöjä.
Lopulta on kuitenkin hyvä muistaa, että nämä polut eivät määritä sitä, mihin ihminen elämässään päätyy. Ammattikoulun kautta voi jatkaa korkeakouluun ja päätyä vaikka maisteriksi. Lukion jälkeen voi puolestaan päättääkin mennä ammatilliseen koulutukseen ja valmistua vaikka kokiksi.
Ja mikä ehkä unohtuu kaikkein useimmin: ihmiset, jotka ovat valinneet toisella asteella täysin erilaiset polut, voivat muutaman vuoden päästä istua aivan samassa luentosalissa opiskelemassa samaa tutkintoa.
Toinen tuli sinne lukiosta, toinen amiksesta. Lopputulos voi silti olla sama.
Eli ehkä kannattaa lopettaa se jatkuva kilpailu siitä, kumpi on ”parempi”. Koulutuspolku kertoo siitä, minkä reitin ihminen on valinnut, ei siitä, kuinka arvokas, älykäs tai kyvykäs hän on.
Kommentit (15)
Ennen peruskoulun kasin arvosanoilla läpäissyt osasi sujuvasti kirjoittaa oikeakielistä tekstiä, harrasti todennäköisesti jonkin verran lukemista jne. Niinpä amiksen käytyään oli aika luontevaa jatkaa teknilliseen kouluun(teknikko) tai -opistoon(insinööri).
Nykyään peruskoulun jälkeen amikseen jatkanut ei välttämättä osaa kirjoittaa ymmärrettäviä lauseita eikä hän ole ehkä lukenut yhtään romaania. Amiksessa akateemiset taidot eivät kehity, koska kaikki yleissivistävä on amisopetuksesta karsittu.
Vaikka amiksessa voi jatkaa jatko-opintoihin, harvalla amiksella on eväitä menestyä opinnoissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Amis päätyy korkeintaan asentamaan kalusteita siihen saliin.
😂 Aika erikoinen käsitys amiksesta vuonna 2026. Kannattaa ehkä päivittää tiedot tälle vuosituhannelle. Amiksesta kun voi päätyä vaikka yliopiston luentosaliin, siitä diplomi-insinööriksi ja lopulta vaikka tohtoriksi asti. Eli niiden kalusteiden asentamisen jälkeen voi käydä niin, että sama tyyppi istuu jonain päivänä siellä salissa luennoimassa. 😂
"Ammattikoulun kautta voi jatkaa korkeakouluun ja päätyä vaikka maisteriksi. Lukion jälkeen voi puolestaan päättääkin mennä ammatilliseen koulutukseen ja valmistua vaikka kokiksi.
Ja mikä ehkä unohtuu kaikkein useimmin: ihmiset, jotka ovat valinneet toisella asteella täysin erilaiset polut, voivat muutaman vuoden päästä istua aivan samassa luentosalissa opiskelemassa samaa tutkintoa."
Joo. Molemmista koulutusväylistä VOI päätyä samaan. Mutta todennäköisyys sille on rehellisesti sanottuna aika pieni. Ammattikoulun kautta voi tosiaan hakea korkeakouluun, mutta sisäänpääsypisteet lasketaan tavalla, joka tekee ainakin yliopistoon jatkamisesta todella vaikeaa ja harvinaista (AMKiin jatko voi olla helpompaa, mutta ei sekään kovin helppoa). Lisäksi opiskelu useimmiten osoittautuu hankalaksi ihan siksi, että ammattikoulu ei millään lailla opeta sellaisia opiskelutaitoja, joita korkeakoulussa tarvitaan. Enkä nyt puhu asioiden vaikeudesta, vaan siitä, että miten ammattikoulu on tekemällä oppimista ja korkeakoulut yleensä vaativat paljon lukemalla ja kuuntelemalla oppimista.
Ja joo, tottakai lukion jälkeen voi päätyä kokkikoulutukseen, ainakin vielä, vaikka samantasoisten tutkintojen suoritusmahdollisuuksia on viime vuosina kyllä pyritty rajusti rajoittamaan. Onko se sitten viisas, tehokas tai järkevä koulutustie, vai menikö siinä neljä vuotta enemmän tai vähemmän hukkaan, on eri juttu.
Amiksesta voi päätyä yliopistoon, mutta käytännössä en tunne yhtään tällaista
😂 Ja tässä kohtaa kannattaa muistaa, että lukiolaisetkaan eivät ole mikään yksi yhtenäinen porukka. On niitä 9–10 oppilaita, jotka vetävät pitkää matematiikkaa ja tähtäävät lääkäreiksi, juristeiksi ja muihin erittäin teoreettisiin korkeakouluopintoihin.
Sitten on niitä 7–8 oppilaita, jotka valitsivat lukion amiksen sijaan, vaikka ammatillinen koulutus olisi ehkä ollut heille luontevampi reitti. Ja ironista on se, että kirjoitusten jälkeen osa heistä voi päätyä opiskelemaan amikseen tai AMK:hon niiden entisten yläkoulukavereidensa kanssa, jotka valitsivat amiksen jo alun perin. 😂
Eikä siinä mitään – reittejä on monia. Työelämässä ammatillisen osaamisen ja korkeakoulututkinnon yhdistelmä voi olla todella kova paketti. Esimerkiksi asentaja + insinööri tai lähihoitaja + sairaanhoitaja on yhdistelmä, jossa on sekä käytännön ammattiosaamista että korkeakoulutason osaamista.
Eli se, että joku valitsi ysiluokalla lukion ja toinen amiksen, ei todellakaan tarkoita, että ensimmäinen olisi automaattisesti päätymässä ”parempaan” paikkaan. Muutaman vuoden päästä nämä samat ihmiset voivat istua samassa AMK:n luentosalissa ja myöhemmin työelämässä juuri se amiksesta lähtenyt voi olla se, jolla on työnantajan silmissä aivan hemmetin kiinnostava yhdistelmä osaamista. 😂
Kannattaa siis ehkä lopettaa se yläasteella aloitettu ”lukio vastaan amis” -arvottaminen. Elämässä ei jaeta palkintoja siitä, kuka valitsi oikean koulurakennuksen 16-vuotiaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Amiksesta voi päätyä yliopistoon, mutta käytännössä en tunne yhtään tällaista
Kokeileppa idiootti googletta esim ”amiksesta yliopistoon” ”amiksesta tohtori”
”Tai lukihäiriöisestä lähihoitajasta tuli hammaslääkäri”
Vierailija kirjoitti:
Amiksesta voi päätyä yliopistoon, mutta käytännössä en tunne yhtään tällaista
En minäkään. On todella hyvä ettei koulutusjärjestelmässä ole mitään pussinperiä, mutta käytännössä amikseen meneminen peruskoulun jälkeen on huono valinta. Siinä menettää lukion tarjoaman yleissivistyksen ja joutuu viettämään teini-iän kriittiset vuodet kognitiivisesti vähemmän kyvykkään aineksen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amiksesta voi päätyä yliopistoon, mutta käytännössä en tunne yhtään tällaista
Kokeileppa idiootti googletta esim ”amiksesta yliopistoon” ”amiksesta tohtori”
”Tai lukihäiriöisestä lähihoitajasta tuli hammaslääkäri”
Juu, yksittäisiä sankaritarinoita löytyy kyllä, mutta harvassa ovat
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amiksesta voi päätyä yliopistoon, mutta käytännössä en tunne yhtään tällaista
Kokeileppa idiootti googletta esim ”amiksesta yliopistoon” ”amiksesta tohtori”
”Tai lukihäiriöisestä lähihoitajasta tuli hammaslääkäri”
Eli amiksesta yliopistoon on niin harvinainen sankaritarina, että pääsee lehtijuttuun. Googletin myös "eliittilukiosta yliopistoon". Ei tullut vastaan lehtijuttuja. Miksiköhän?
eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Ammattikoulun kautta voi jatkaa korkeakouluun ja päätyä vaikka maisteriksi. Lukion jälkeen voi puolestaan päättääkin mennä ammatilliseen koulutukseen ja valmistua vaikka kokiksi.
Ja mikä ehkä unohtuu kaikkein useimmin: ihmiset, jotka ovat valinneet toisella asteella täysin erilaiset polut, voivat muutaman vuoden päästä istua aivan samassa luentosalissa opiskelemassa samaa tutkintoa."
Joo. Molemmista koulutusväylistä VOI päätyä samaan. Mutta todennäköisyys sille on rehellisesti sanottuna aika pieni. Ammattikoulun kautta voi tosiaan hakea korkeakouluun, mutta sisäänpääsypisteet lasketaan tavalla, joka tekee ainakin yliopistoon jatkamisesta todella vaikeaa ja harvinaista (AMKiin jatko voi olla helpompaa, mutta ei sekään kovin helppoa). Lisäksi opiskelu useimmiten osoittautuu hankalaksi ihan siksi, että ammattikoulu ei millään lailla opeta sellaisia opiskelutaitoja, joita korkeakoulussa tarvitaan. Enkä nyt puhu asioiden vaikeudesta, vaan siitä, että miten ammattikoulu on tekemällä oppimista ja korkeakoulut yleensä vaativat paljon lukemalla ja kuuntelemalla oppimista.
Ja joo, tottakai lukion jälkeen voi päätyä kokkikoulutukseen, ainakin vielä, vaikka samantasoisten tutkintojen suoritusmahdollisuuksia on viime vuosina kyllä pyritty rajusti rajoittamaan. Onko se sitten viisas, tehokas tai järkevä koulutustie, vai menikö siinä neljä vuotta enemmän tai vähemmän hukkaan, on eri juttu.
Itse kävin kauppaoppilaitoksen - siis amiksen - peruskoulun jälkeen. Ei se nyt täysin teoriavapaa koulutus ollut. Työharjoittelun jälkeen pääsin pankkiin töihin, juuri kirjoittaneet kaverit olivat työttömiä, tai hanttihommissa.
Hain parin vuoden päästä yliopistoon, kävin muistaakseni kuusissa pääsykokeissa kolmessa eri yliopistossa - sain neljästä paikan. Muistaakseni Helsinkiin kirjallisuustiedettä ja Turkuun filosofiaa en päässyt. Tämä ysärillä - jotenkin silloinen pääsykoejärjestelmä oli tasa-arvoisempi, nythän ensikertaisuuskiintiöillä ja kirjoitusten loputtomilla uusinoilla on kohtuuton painoarvo. Silti tuleva opiskelija ei ole edes lukenut pääsykoemateriaalia, ja voi olla täysin pihalla opiskeltavasta alasta.
Riippuu vähän koulutusalasta.
Amiksen pohjalta kyllä voi periaatteessa päästä minne tahansa, mutta käytännössä amismatikalla voi tehdä tiukkaa, jos haluaa opiskella teoreettista fysiikkaa tai haluaa vaikkapa ilmavoimiin hävittäjälentäjäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukion voi käydä hyvin pitkälti rimaa hipoen, esimerkiksi neljässä vuodessa ja kokeet hajauttaen, lopputuloksena A-rivi. Näin etenevä nuori on tietenkin oikeutettu opintopolkuunsa, mutta pelkään, että jää usein vaille opiskeluvaikeuksien analysointia ja yksilöllistä ohjausta. Näin ollen yleissivistävä lukionkäynti ei ole toteutunut kuten ei varsinainen syvällisempikään opiskelu. Nuori on menettänyt vuosia, on 20- vuotias, eikä edelleenkään osaa opiskella oman vaatimattomankaan tasonsa mukaan.
Mä säälin vähän ihmisiä, jotka ovat käyneet lukion ja silti väittävät, ettei ammattikoulusta voi mennä yliopistoon. Siinä tulee väkisinkin myötähäpeä ja mieleen, kuinka pienessä piirissä ja omassa kuplassa ihminen on oikein elänyt.
Luulisi, että ”sivistyneenä” itseään pitävä lukiolainen olisi edes sen verran kiinnostunut yhteiskunnasta ja koulutusjärjestelmästä, että tietäisi tämän olevan mahdollista. Ja jos asiaa ajattelee vähän laajemmin, pitäisi tietää myös se, ettei ylioppilastutkinto ole mikään edellytys sille, että ihminen voi myöhemmin olla esimerkiksi maisteri tai tohtori.
Suomessa on ihmisiä, jotka eivät ole koskaan kirjoittaneet ylioppilaaksi, mutta ovat siitä huolimatta suorittaneet korkeakoulututkintoja aina tohtorintutkintoon asti. Se, ettei itse tiedä tällaisia ihmisiä tai heidän koulutuspolkujaan, ei tarkoita, etteikö niitä olisi. Se kertoo lähinnä siitä, kuinka vähän aiheesta on tullut otettua selvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Riippuu vähän koulutusalasta.
Amiksen pohjalta kyllä voi periaatteessa päästä minne tahansa, mutta käytännössä amismatikalla voi tehdä tiukkaa, jos haluaa opiskella teoreettista fysiikkaa tai haluaa vaikkapa ilmavoimiin hävittäjälentäjäksi.
😂 ”Amismatikalla voi tehdä tiukkaa, jos haluaa opiskella teoreettista fysiikkaa tai hävittäjälentäjäksi.”
Aika hurja tapa yrittää todistaa, ettei amiksesta voi ponnistaa pitkälle. Ihan samalla logiikalla voisi sanoa, että lukiosta on vaikea valmistua sähköasentajaksi, jos ei siellä opeteta sähköasennuksia.
Totta kai koulutusala vaikuttaa siihen, mitä kannattaa opiskella ja millaisia valmiuksia toinen aste antaa. Mutta ammatillinen tutkinto ei sulje yliopiston ovia. Se on hakukelpoisuus, ei lupaus siitä, että jokainen koulutus olisi yhtä helppo reitti.
Jos amiksesta lähdetään yliopistoon, joutuu ehkä paikkaamaan joitakin teoriataitoja. Ja vastaavasti lukion jälkeen ammatilliseen koulutukseen menijä joutuu opettelemaan käytännön ammattiosaamista.
Mutta lopputulos voi silti olla vaikka diplomi-insinööri, maisteri tai tohtori.
Eli jos argumentti on ”amiksesta on vaikeampi päästä teoreettiseen fysiikkaan”, niin… hienoa. Silloin on todistettu lähinnä se, että eri koulutuspolut ovat erilaisia. Ei sitä, etteikö amiksesta voisi päästä yliopistoon.
Amis päätyy korkeintaan asentamaan kalusteita siihen saliin.