"Parisuhde" -termin trendaaminen naisten paskalehtien ja pakkolesbotuksen seurauksena

Termi trendasi kunnolla ja löi itsensä lopullisesti läpi suomalaisten arki- ja mediakielessä vuosina 1996–2002.Tuona lyhyenä ajanjaksona sanan käyttö räjähti, ja se muuttui harvinaisesta asiatekstien termistä kaikkien huulilla olevaksi muotisnaksi. Tämän "kunnolla trendaamisen" vaiheet voi jakaa kolmeen selkeään piikkiin:

1. Terapeuttinen ja psykologinen buumi (1996–1998)Ennen 1990-luvun puoliväliä puhuttiin avioliitoista, avoliitoista tai seurustelusta. Vuosina 1996–1997 Suomessa alkoi kuitenkin suuri "parisuhdepuheen" aalto.Naistenlehdet, psykologit ja Väestöliitto alkoivat lanseerata oppaita, joissa ei puhuttu enää pelkästään perheestä, vaan parisuhteen huoltamisesta, parisuhdekriiseistä ja pariterapiasta.Sana alkoi vilistä lehtien otsikoissa korvaamassa vanhoja ilmauksia, koska se kuulosti modernilta, tieteelliseltä ja tasa-arvoiselta.

2. Eduskuntavaalit ja lakidebatti (1999)Vuoden 1999 eduskuntavaalien alla ja sen jälkeen termi siirtyi vahvasti politiikan ja uutismedian ykkösaiheeksi. Kun lakialoite samaa sukupuolta olevien parien liitoista eteni, media ja poliitikot tarvitsivat sille nimen. Sana valikoitui poliittisen väännön keskiöön, ja sitä toistettiin uutislähetyksissä päivittäin.

3. Lopullinen kliimaksi: Maaliskuu 2002Sanan absoluuttinen trendihuippu saavutettiin maaliskuussa 2002, kun Laki rekisteröidystä parisuhteesta astui virallisesti voimaan 1.3.2002.Uutiset täyttyivät historian ensimmäisistä virallisista parisuhteen rekisteröinneistä.Tämän massiivisen mediahuomion seurauksena termistä suli viimeistäänkin pois kaikki virkamiesmäinen kankeus.

Tiivistettynä: Vuonna 1995 sana oli vielä pääosin psykologien ja sosiologien ammattitermi, mutta vuoteen 2002 tultaessa se oli jo trendannut niin lujaa, että jokainen suomalainen käytti sitä luontevasti omassa arjessaan.