Mikä siinä toisen lapsen saamisessa on sellaista,

Meillä esikoisen tulo oli se mikä muutti arkea kaikista eniten. Olikin kyllä todella vaativa vauva nukkui todella vähän ja valveilla olleessaan ei viihtynyt yksin. Kakkonen ei muuttanut kyllä hirveästi mitään. Oli todella rauhallinen tapaus jo pienestä pitäen nukkui paljon, kunhan välillä muisti syöttää ja vaipat vaihtaa.

Jos esikoinen on normaali helppo vauva niin on ihanaa köllötellä kotosalla vauvan kanssa. Mutta kun siihen syntyy toinen niin on uhmis ja vauva jotka molemmat vaativat huomiota.



Esikoinen oli niin helppohoitoinen yksinään että äiti mielellään pallotteli ja lällytteli vauvansa yksin, piti jopa puoliaan ettei isi liikaa sotkeudu äidin ja lapsen symbioosiin.

Toinen kun syntyy niin iskän pitäisikin yhtäkkiä hirveästi osallistua kaikkeen...

Mutta olemme päättäneet pysyä yhdessä.

Kasvoimme matkalla kumpikin aikuiseksi.

Yhden lapsen äiti pystyy helposti hoitamaan yksinkin, mutta kahden kanssa tapellessa menee hermot jos mies ei sormeaan liikauta...

Meillä syntyi toinen 1,5 vuoden päästä. Kyllä alkuaikoina oli vapaa-aika melko vähissä! :)



Meille se ei kuitenkaan ollut parisuhteelle mikään koetinkivi, ja kolmas sai tulla vielä perään. Sitten on stop!