HS: koodareiden tuntihinnat ovat edullisempia kuin putkiasentajan.

Koodauksen voi kilpailuttaa ympäri maailman ja käyttää jopa tekoälyä siihen. Putkimiestä ei vielä. Kunhan robotit tulee, niin sekin halpenee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taustalla on talouden heikko suhdanne. Suomalaisten yrityksien on ollut helppo etsiä säästöjä it-projekteista ja it-budjeteista. Se on johtanut siihen, että yritykset eivät ole juuri aloittaneet uusia kehityshankkeita ja vanhoja projekteja on keskeytetty.

Suomalainen IT-osaaminen on aika heikkoa. Esimerkiksi Amerikasta ostettua Apottia muokattin kotimaassa niin että jotain puolet koodista on täällä tehtyä. Lopputuloksena on paska potilastietojärjestelmä joka ei tehosta toimintaa ja hintalappu lähentelee miljardia. Parempi olisi ollut jatkaa vanhojen ohjelmien käyttöä tai palata paperin käyttöön terveydenhuollossa.

Monet niistä vanhoista ohjelmista, joita olisit suosittanut jatkokäyttöön, ja joita kyllä käytetään monilla hyvinvointialueilla vieläkin, on muuten Suomessa koodattu, suomalaisen terveydenhuollon tarpeisiin. Eli tuskin on suomalaisen osaamisen huonoudesta kyse. Itsekin aikoinaan koodailin Pegasos-nimistä terveydenhuollon järjestelmää työkseni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taustalla on talouden heikko suhdanne. Suomalaisten yrityksien on ollut helppo etsiä säästöjä it-projekteista ja it-budjeteista. Se on johtanut siihen, että yritykset eivät ole juuri aloittaneet uusia kehityshankkeita ja vanhoja projekteja on keskeytetty.

Suomalainen IT-osaaminen on aika heikkoa. Esimerkiksi Amerikasta ostettua Apottia muokattin kotimaassa niin että jotain puolet koodista on täällä tehtyä. Lopputuloksena on paska potilastietojärjestelmä joka ei tehosta toimintaa ja hintalappu lähentelee miljardia. Parempi olisi ollut jatkaa vanhojen ohjelmien käyttöä tai palata paperin käyttöön terveydenhuollossa.

Asiaa jonkin verran tuntevana voin kyllä kertoa, että tässä ongelma ei ollut suomalaisen osaaminen, vaan amerikkalaisen pohjaratkaisun tekninen vanhentuneisuus sekä sopimattomuus suomalaisen julkisen terveydenhuollon prosesseihin.

Oisko kannattanut käyttää Viron järjestelmää? Tunnetko sitä yhtään?

Tässä kyllä korostuu koodareiden/koodausosaaminen siinä mielessä, että väärillä päätöksillä saadaan aikaan mittavia ongelmia. Tämän luokan putkimoka olisi ehkä mahdottomuus.

Suhdanteet ovat muuttuneet viimeisen 20 vuoden aikana monta kertaa. Kohta on taas koodareista huutava pula, eikä tekoäly voi kaikkea korvata. Ei se koodarin työ ole pelkkää koodausta, vaan se on ehkä 20 % työajasta. Hyvä vaan kun pystyy automatisoimaan kaiken tylsän puurtamisen. Isot kokonaisuudet ja laadukkaan koodin tuottaminen vaatii älykkyyttä ja luovuutta mihin tekoäly kykenee heikosti ja kalliisti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taustalla on talouden heikko suhdanne. Suomalaisten yrityksien on ollut helppo etsiä säästöjä it-projekteista ja it-budjeteista. Se on johtanut siihen, että yritykset eivät ole juuri aloittaneet uusia kehityshankkeita ja vanhoja projekteja on keskeytetty.

Suomalainen IT-osaaminen on aika heikkoa. Esimerkiksi Amerikasta ostettua Apottia muokattin kotimaassa niin että jotain puolet koodista on täällä tehtyä. Lopputuloksena on paska potilastietojärjestelmä joka ei tehosta toimintaa ja hintalappu lähentelee miljardia. Parempi olisi ollut jatkaa vanhojen ohjelmien käyttöä tai palata paperin käyttöön terveydenhuollossa.

Asiaa jonkin verran tuntevana voin kyllä kertoa, että tässä ongelma ei ollut suomalaisen osaaminen, vaan amerikkalaisen pohjaratkaisun tekninen vanhentuneisuus sekä sopimattomuus suomalaisen julkisen terveydenhuollon prosesseihin.

Oisko kannattanut käyttää Viron järjestelmää? Tunnetko sitä yhtään?

Tässä kyllä korostuu koodareiden/koodausosaaminen siinä mielessä, että väärillä päätöksillä saadaan aikaan mittavia ongelmia. Tämän luokan putkimoka olisi ehkä mahdottomuus.

Joo, joko Viron järjestelmän käyttäminen, tai vastaavan hyvin kevyen räätälöidyn ratkaisun tuottaminen olisi todennäköisesti ollut paljon järkevämpää. Olisi tullut halvemmaksi ja johtanut parempaan lopputulokseen. Mutta julkisen puolen hankkeet tuppaa olemaan tuollaisia möhköfantteja. Ne paisuu ja paisuu. Ja päätöksiä tekee ihmiset, joilla ei ole teknistä osaamista. Kyllä he olevinaan konsultoi toki teknisiä osaajiakin, mutta usein päätökset tulee muilla perusteilla. 

Esim. Apotin tapauksessa jotkut näkivät, että räätälöity ratkaisu olisi taas rahan syöttämistä ahneille it-taloille, että ollaanpa ovelia, otetaan valmisratkaisu! Tekniset asiantuntijat kyllä varoittelivat, että tämä ei tule halvemmaksi, vaan kalliimmaksi, mutta kuuroille korville meni.

Oma näkemykseni, paljonkin julkispuolen hankkeissa it-hommissa olleena on, että koodaamisen laatu tai tekninen osaaminen ei ole ongelma, vaan se että tilaaja tekee hölmöjä päätöksiä, eikä usien itsekään oikein tiedä mitä tahtoo. 

Vierailija kirjoitti:

En pidä koodaria minkään arvoisena.

Täällä kuitenkin kirjoittelet koodarien aikaansaannoksilla.

Vierailija kirjoitti:

Suhdanteet ovat muuttuneet viimeisen 20 vuoden aikana monta kertaa. Kohta on taas koodareista huutava pula, eikä tekoäly voi kaikkea korvata. Ei se koodarin työ ole pelkkää koodausta, vaan se on ehkä 20 % työajasta. Hyvä vaan kun pystyy automatisoimaan kaiken tylsän puurtamisen. Isot kokonaisuudet ja laadukkaan koodin tuottaminen vaatii älykkyyttä ja luovuutta mihin tekoäly kykenee heikosti ja kalliisti.

Et varmaan ole tehnyt juurikaan koodia tekoälyn kanssa, tai sitten et osaa käyttää sitä tehokkaasti. Itse olen, ja se on kyllä varsin hämmästyttävää, mihin nuo uusimmat mallit pystyy. 

Alan sisältäpäin minusta näyttää, että ainoa toivo, että koodareista tulisi taas pula on, että jos tehostunut ohjelmistokehitys johtaa siihen, että yritykset alkaa tilata paljon enemmän ohjelmistoja. Silloin voi riittää taas ihmisillekin duunia, silti vaikka tekoäly tekisikin 80% töistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taustalla on talouden heikko suhdanne. Suomalaisten yrityksien on ollut helppo etsiä säästöjä it-projekteista ja it-budjeteista. Se on johtanut siihen, että yritykset eivät ole juuri aloittaneet uusia kehityshankkeita ja vanhoja projekteja on keskeytetty.

Suomalainen IT-osaaminen on aika heikkoa. Esimerkiksi Amerikasta ostettua Apottia muokattin kotimaassa niin että jotain puolet koodista on täällä tehtyä. Lopputuloksena on paska potilastietojärjestelmä joka ei tehosta toimintaa ja hintalappu lähentelee miljardia. Parempi olisi ollut jatkaa vanhojen ohjelmien käyttöä tai palata paperin käyttöön terveydenhuollossa.

Asiaa jonkin verran tuntevana voin kyllä kertoa, että tässä ongelma ei ollut suomalaisen osaaminen, vaan amerikkalaisen pohjaratkaisun tekninen vanhentuneisuus sekä sopimattomuus suomalaisen julkisen terveydenhuollon prosesseihin.

Oisko kannattanut käyttää Viron järjestelmää? Tunnetko sitä yhtään?

Tässä kyllä korostuu koodareiden/koodausosaaminen siinä mielessä, että väärillä päätöksillä saadaan aikaan mittavia ongelmia. Tämän luokan putkimoka olisi ehkä mahdottomuus.

Joo, joko Viron järjestelmän käyttäminen, tai vastaavan hyvin kevyen räätälöidyn ratkaisun tuottaminen olisi todennäköisesti ollut paljon järkevämpää. Olisi tullut halvemmaksi ja johtanut parempaan lopputulokseen. Mutta julkisen puolen hankkeet tuppaa olemaan tuollaisia möhköfantteja. Ne paisuu ja paisuu. Ja päätöksiä tekee ihmiset, joilla ei ole teknistä osaamista. Kyllä he olevinaan konsultoi toki teknisiä osaajiakin, mutta usein päätökset tulee muilla perusteilla. 

Esim. Apotin tapauksessa jotkut näkivät, että räätälöity ratkaisu olisi taas rahan syöttämistä ahneille it-taloille, että ollaanpa ovelia, otetaan valmisratkaisu! Tekniset asiantuntijat kyllä varoittelivat, että tämä ei tule halvemmaksi, vaan kalliimmaksi, mutta kuuroille korville meni.

Oma näkemykseni, paljonkin julkispuolen hankkeissa it-hommissa olleena on, että koodaamisen laatu tai tekninen osaaminen ei ole ongelma, vaan se että tilaaja tekee hölmöjä päätöksiä, eikä usien itsekään oikein tiedä mitä tahtoo. 

30v IT-alalla olleena allekirjoitan tämän. Samaa olen aina sanonut.

En tunne IT-alaa juurikaan. Luin kirjan nimeltä Veikö Moolok vallan - vapauta projektisi tuhlaajakultista ja kirjan kirjoittajat pitivät Apotti-projektia epäonnistuneena tai epäonnistuvana jo vuonna 2013.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi on vajoamassa täydelliseen kommunismiin, mitään ei tuoteta eikä mitään kehitetä.

Etenkin kun haaveissa on että IT-palvelut olisi yksi viennin kulmakivistä. Tietysti jos hintataso alittaa Romanian, Puolan ja Intian tämä voi olla pian totta.

Juuri näin.

Tosin ihmettelen mitä tekemistä tällä on kommunismin kanssa. Ellei sitten aiempi kirjoittaja lukeudu näihin oppimattomiin öyhöttäjiin, joille kommunismi, vihervasemmisto tms. ovat yleisnimikkeitä kaikelle mielestään negatiiviselle. Luonnollisesti koskaan opiskelematta ja tutustumatta näiden tarkoitusperiin, historialliseen jatkumoon, linjauksiin yms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taustalla on talouden heikko suhdanne. Suomalaisten yrityksien on ollut helppo etsiä säästöjä it-projekteista ja it-budjeteista. Se on johtanut siihen, että yritykset eivät ole juuri aloittaneet uusia kehityshankkeita ja vanhoja projekteja on keskeytetty.

Suomalainen IT-osaaminen on aika heikkoa. Esimerkiksi Amerikasta ostettua Apottia muokattin kotimaassa niin että jotain puolet koodista on täällä tehtyä. Lopputuloksena on paska potilastietojärjestelmä joka ei tehosta toimintaa ja hintalappu lähentelee miljardia. Parempi olisi ollut jatkaa vanhojen ohjelmien käyttöä tai palata paperin käyttöön terveydenhuollossa.

Asiaa jonkin verran tuntevana voin kyllä kertoa, että tässä ongelma ei ollut suomalaisen osaaminen, vaan amerikkalaisen pohjaratkaisun tekninen vanhentuneisuus sekä sopimattomuus suomalaisen julkisen terveydenhuollon prosesseihin.

Projektitoimintaa hyvin tuntevana pidän kyllä melkoisena osaamattomuuden ilmentymänä sitä, että mm.  amerikkalaisen pohjaratkaisun tekninen vanhentuneisuus sekä sopimattomuus suomalaisen julkisen terveydenhuollon prosesseihin jäi sitten toteuttajaa valitessa riittävästi huomioimatta.

Sähkömies se vasta kallis onkin, eikä kilpailua tunnu olevan. 15 min homma maksoi 400e, ja oli ainoa joka edes vastasi.

Kaikki minkä voi tehdä pelkästään koneella ja englannin osaaminen riittää, on menettänyt arvonsa. Intialainen tekee sen huomattavasti halvemmalla.

Vierailija kirjoitti:

Sähkömies se vasta kallis onkin, eikä kilpailua tunnu olevan. 15 min homma maksoi 400e, ja oli ainoa joka edes vastasi.

 

Kaikki minkä voi tehdä pelkästään koneella ja englannin osaaminen riittää, on menettänyt arvonsa. Intialainen tekee sen huomattavasti halvemmalla.

...ja monta tällaista asiaa tekoäly tekee intialaistakin halvemmalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taustalla on talouden heikko suhdanne. Suomalaisten yrityksien on ollut helppo etsiä säästöjä it-projekteista ja it-budjeteista. Se on johtanut siihen, että yritykset eivät ole juuri aloittaneet uusia kehityshankkeita ja vanhoja projekteja on keskeytetty.

Suomalainen IT-osaaminen on aika heikkoa. Esimerkiksi Amerikasta ostettua Apottia muokattin kotimaassa niin että jotain puolet koodista on täällä tehtyä. Lopputuloksena on paska potilastietojärjestelmä joka ei tehosta toimintaa ja hintalappu lähentelee miljardia. Parempi olisi ollut jatkaa vanhojen ohjelmien käyttöä tai palata paperin käyttöön terveydenhuollossa.

Asiaa jonkin verran tuntevana voin kyllä kertoa, että tässä ongelma ei ollut suomalaisen osaaminen, vaan amerikkalaisen pohjaratkaisun tekninen vanhentuneisuus sekä sopimattomuus suomalaisen julkisen terveydenhuollon prosesseihin.

Projektitoimintaa hyvin tuntevana pidän kyllä melkoisena osaamattomuuden ilmentymänä sitä, että mm.  amerikkalaisen pohjaratkaisun tekninen vanhentuneisuus sekä sopimattomuus suomalaisen julkisen terveydenhuollon prosesseihin jäi sitten toteuttajaa valitessa riittävästi huomioimatta.

Melkoinen softamöhkäle tuli ainakin valittua. Jännä miten löytyikin just yksi softa jossa oli kaikki kirjatut vaatimukset valmiina /s

Rahaahan julkisella sektorilla on...

Kerrostaloissa putki sekä sähkömiesten tekemisiä kannattaa vahtia ihan taloyhtiön toimesta, yleensä laskuttavat tunnin työstä 8 tunnin palkan jos vain ovat isännöitsijän vastuulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taustalla on talouden heikko suhdanne. Suomalaisten yrityksien on ollut helppo etsiä säästöjä it-projekteista ja it-budjeteista. Se on johtanut siihen, että yritykset eivät ole juuri aloittaneet uusia kehityshankkeita ja vanhoja projekteja on keskeytetty.

Suomalainen IT-osaaminen on aika heikkoa. Esimerkiksi Amerikasta ostettua Apottia muokattin kotimaassa niin että jotain puolet koodista on täällä tehtyä. Lopputuloksena on paska potilastietojärjestelmä joka ei tehosta toimintaa ja hintalappu lähentelee miljardia. Parempi olisi ollut jatkaa vanhojen ohjelmien käyttöä tai palata paperin käyttöön terveydenhuollossa.

Asiaa jonkin verran tuntevana voin kyllä kertoa, että tässä ongelma ei ollut suomalaisen osaaminen, vaan amerikkalaisen pohjaratkaisun tekninen vanhentuneisuus sekä sopimattomuus suomalaisen julkisen terveydenhuollon prosesseihin.

Projektitoimintaa hyvin tuntevana pidän kyllä melkoisena osaamattomuuden ilmentymänä sitä, että mm.  amerikkalaisen pohjaratkaisun tekninen vanhentuneisuus sekä sopimattomuus suomalaisen julkisen terveydenhuollon prosesseihin jäi sitten toteuttajaa valitessa riittävästi huomioimatta.

Kyllä, tämä on se juttu, mutta toisin kuin alkuperäinen kirjoittaja sanoi, ongelma ei ollut koodarit tai tekniset asiantuntijat ja heidän osaamattomuus. Se oli ostajien osaamattomuus. Menivät markkinointilankaan, kun uskoivat että valmisratkaisu olisi edullisin ja varmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljonko se putkiasentajan tuntiveloitus nykyisin sitten on, entä koodarin? Ei kerrottu.

- ex IT-ammattilainen, nyk. eläkkeellä

Putkiasentajan tuntiliksalla pitää pystyä kuittaamaan myös pakettiauto ja läjä työkaluja. Koodarin hinnalla lähinnä läppäri. Toimitilat molemmilla.

Sitä ei kysytty, vaan paljonko se tuntipalkka on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taustalla on talouden heikko suhdanne. Suomalaisten yrityksien on ollut helppo etsiä säästöjä it-projekteista ja it-budjeteista. Se on johtanut siihen, että yritykset eivät ole juuri aloittaneet uusia kehityshankkeita ja vanhoja projekteja on keskeytetty.

Suomalainen IT-osaaminen on aika heikkoa. Esimerkiksi Amerikasta ostettua Apottia muokattin kotimaassa niin että jotain puolet koodista on täällä tehtyä. Lopputuloksena on paska potilastietojärjestelmä joka ei tehosta toimintaa ja hintalappu lähentelee miljardia. Parempi olisi ollut jatkaa vanhojen ohjelmien käyttöä tai palata paperin käyttöön terveydenhuollossa.

Asiaa jonkin verran tuntevana voin kyllä kertoa, että tässä ongelma ei ollut suomalaisen osaaminen, vaan amerikkalaisen pohjaratkaisun tekninen vanhentuneisuus sekä sopimattomuus suomalaisen julkisen terveydenhuollon prosesseihin.

Oisko kannattanut käyttää Viron järjestelmää? Tunnetko sitä yhtään?

Tässä kyllä korostuu koodareiden/koodausosaaminen siinä mielessä, että väärillä päätöksillä saadaan aikaan mittavia ongelmia. Tämän luokan putkimoka olisi ehkä mahdottomuus.

Joo, joko Viron järjestelmän käyttäminen, tai vastaavan hyvin kevyen räätälöidyn ratkaisun tuottaminen olisi todennäköisesti ollut paljon järkevämpää. Olisi tullut halvemmaksi ja johtanut parempaan lopputulokseen. Mutta julkisen puolen hankkeet tuppaa olemaan tuollaisia möhköfantteja. Ne paisuu ja paisuu. Ja päätöksiä tekee ihmiset, joilla ei ole teknistä osaamista. Kyllä he olevinaan konsultoi toki teknisiä osaajiakin, mutta usein päätökset tulee muilla perusteilla. 

Esim. Apotin tapauksessa jotkut näkivät, että räätälöity ratkaisu olisi taas rahan syöttämistä ahneille it-taloille, että ollaanpa ovelia, otetaan valmisratkaisu! Tekniset asiantuntijat kyllä varoittelivat, että tämä ei tule halvemmaksi, vaan kalliimmaksi, mutta kuuroille korville meni.

Oma näkemykseni, paljonkin julkispuolen hankkeissa it-hommissa olleena on, että koodaamisen laatu tai tekninen osaaminen ei ole ongelma, vaan se että tilaaja tekee hölmöjä päätöksiä, eikä usien itsekään oikein tiedä mitä tahtoo. 

Yksi suurimmista perusongelmista softakehityksessä on just se, ettei tilaaja tosiaankaan tiedä itsekään mitä oikeastaan haluaa ja mitä se sitten oikeasti tarvitsee. Nääkään ei ole usein sama asia. Mutta tuo koskee kaikkia softaprojekteja joissa on eri tilaaja kuin koodaaja.

Julkisen sektorin tilausprosessit taitaa olla softan suhteen niin kankeita että projekteista tulee väkisinkin ylihintaista ja enemmän ja vähemmän sutta ja sekundaa.