Miksi niin monelle miehelle ero tulee täytenä shokkina?

Meillä olisi voinut käydä näin. Olin tyytymätön suhteessa koska mies ei osoittanut empatiaa, ymmärrystä, läheisyyttä tai rakkautta verbaalisesti. Ainoa mitä näin oli, että mies kyllä pyritti hyvin arkea, teki osansa kotitöistä ja oli kunnollinen (huomioi syntymäpäivät, liikkui, ei päihteitä jne.). Seksin määrä vähentyi selkeästi. Mä olin mielessäni tekemässä eroa. 

Tajusin kuitenkin, että mies osoittaa arjessa rakkauttaan tekemällä asioita ja hänen on vaikea sietää puolison tunnetiloja. Usein, kun vaadin tunnetason kohtaamista, mies hermostui tai suuttui. Tämä johti tunnesiteen katkeamiseen omalta puoleltani. Erään riidan päätteeksi kysyin miksi mies taas ylireagoi tilanteessa ja mies totesi reaktion tulleen lapsuudenkokemuksista ja toin omia tarpeitani esille. Tämä riittää itselleni tässä vaiheessa, kun tiedän, että mies yrittää ja kykenee itsereflektioon, vaikka en aina saakkaan sellaista tunnetason tukea kuin täydellisessä elämässä haluaisin saada. Ehkä joskus mies vielä kykenee kohtaamaan tunteitani ja antamaan empatiaa ja tukea, mutta se vaatii itseltänikin ymmärrystä ja empatiaa puolison toimintatavoista.

Yritän tässä sanoa, että useat miehet ovat myös kasvaneet tunneköyhissä ympäristöissä ja heidän on kasvatettu "miehiksi", jolloin omista tunteista on saatettu etääntyä. Erityisestä tämä on kivuliasta parisuhteissa.  Olipa sekava txt :D. 

Vierailija kirjoitti:

Miehet myös yllättävän usein luulee, että ainoa syy erolle on pakko olla, että nainen on löytänyt jostain uuden miehen. Koska eihän väsyminen nykyiseen suhteeseen ilman halua saada uutta voi olla syy.

No minkäs teet jos sellaisia kokemuksia on. Kyllä naisetkin toisten miesten takia lähtee.

Vierailija kirjoitti:

Kun loppuu se passaaminen ja hyysääminen ja pitääkin yhtäkkiä olla itse aikuinen eikä äidin korvikkeena toimiva vaimo enää hoidakaan koko huushollia yksin. Ei kukaan jaksa lapsen tasolla olevaa ja ajattelevaa puolisoa.

Miksi olen passannut ja hyysännyt? Kuulostaa aivan itse luodulta ongelmalta. Vai olisiko syy se perinteinen että mies ei naisen mielestä tee mitään huushollissa oikein joten pakko tehdä itse kaikki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun loppuu se passaaminen ja hyysääminen ja pitääkin yhtäkkiä olla itse aikuinen eikä äidin korvikkeena toimiva vaimo enää hoidakaan koko huushollia yksin. Ei kukaan jaksa lapsen tasolla olevaa ja ajattelevaa puolisoa.

Miksi olen passannut ja hyysännyt? Kuulostaa aivan itse luodulta ongelmalta. Vai olisiko syy se perinteinen että mies ei naisen mielestä tee mitään huushollissa oikein joten pakko tehdä itse kaikki.

Tosi moni mies on äärimmäisen taidokas siinä, että alkuun tarkoituksella odottaa tai tekee huonosti, kunnes nainen tekee itse kaiken, ja sitten tuudittautuu siihen, että hommathan tekevät itse itsensä tässä talossa. Moni mies vielä ihan suoraan sanookin, että naisille tulee kotityöt jotenkin enemmän "luonnostaan". Vaikka todellisuus on, että jo pienille tytöille niitä opetetaan enemmän, ja pojat opetetaan helpommin siihen, että äiti, tai joskus jopa sisko tekee puolesta. Tätä on sitten helppo jatkaa avioliitossa, että kyllä se nainen sen imurin ottaa käteen kun ne pölykoirat alkaa ärsyttää. Ja monelle miehelle tämä on niin automaattista, etteivät edes pysähdy ajattelemaan koko asiaa, eivätkä siis välttämättä tee sitä kiusallaan. Mikä ei tosin tee siitä yhtään vähemmän rasittavaa.

Vierailija kirjoitti:

Nainen on varmaankin koko suhteen ajan nalkuttanut asioista. Tuolloin nalkutuksesta tulee normi, eikä vakavammat aiheet nouse pinnalle. Tai niitä ei edes sanota vaan jatketaan pikkuasioista nalkuttamista.

Niin, että vaikka on sanottu, on jotenkin sanottu väärällä tavalla? Jos nainen osaisi sanoa asiat oikealla tavalla, mies heti kyllä varmasti kuuntelisi ja muuttaisi käytöstään.

Vähän sama kun näillä mitäs läksit raiskatuilla, joiden olisi vaan pitänyt avata suunsa ja sanoa ei. Ai että hehän sanoivat ei? No se oli vääränlainen ei, ja jos he olisivat osanneet sanoa oikealla tavalla ei, mies olisi varmasti kyllä kuunnellut eikä olisi tapahtunut mitään pahaa. Oma vika siis.

Kyllähän se nyt tulee miehelle yllätyksenä kun on oletettu että avioliitossa pitää kestää kaikki ja kärsiä kaikki, ja sitten osoittautuukin että se ei tarkoita naisen tulee kestää ja kärsiä kaikki. Vaimoon kun suhtautuu kuten huonekaluun vuosikymmenet niin yllättyy jossain vaiheessa kun huonekalu lähteekin itsekseen kävelemään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ahaa hmmm. Nyt nainen ja mies ovatkin erilaisia. Paitsi tietenkin silloin kun nainen tekee jotain hyvää juttua samoin kuin mies. Sitten naiset ja miehet on ihan samanlaisia.

Huomaa myös se, että kun nainen ja mies ovat eri mieltä jostain, kuten onko erosta ollut merkkejä vai ei, niin mies on automaattisesti väärässä ja nainen oikeassa. 

No jos nainen kertoo yrittäneensä vuosikaudet puhua asisoita, jotka häntä hiertää suhteessa, mutta mies ei ole suostunut kuuntelemaan/korjaamaan käytöstään, niin miten asia sitten pitäisi tulkita? ONko vai eikö niitä merkkejä ole ollut?

Itse seuraan vierestä parhaillaan juuri tällaista tapausta. Vuosikaudet on samat asiat olleet ongelmana, ja nyt aletaan olla siinä eron kynnyksellä. Veikkaan että tässäkin tapauksessa mies lopulta yllättyy, kun ei se ollutkaan vaan " akan nalkutusta" se puhe, vaan se ihan oikeasti sitten johti lopulta eroon.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se nyt tulee miehelle yllätyksenä kun on oletettu että avioliitossa pitää kestää kaikki ja kärsiä kaikki, ja sitten osoittautuukin että se ei tarkoita naisen tulee kestää ja kärsiä kaikki. Vaimoon kun suhtautuu kuten huonekaluun vuosikymmenet niin yllättyy jossain vaiheessa kun huonekalu lähteekin itsekseen kävelemään.

Miehen pitää olla kyllä aika yksinkertainen jos hän luulee että avioliitossa pitää kestää kaikki ja että avioliitto olisi ikuinen. Avioero on keksitty ihan syystä. Avioliitto ei pidä olla kärsimystä ja kestämistä vaan molemminpuolista rakkautta ja halua olla yhdessä.

Mun miehelle ero tulee taatusti yllätyksenä,  olen ehdottanut pariterapiaa, halunnut keskustella yms mutta miehen mielestä turhaa koska kaikki on hyvin.  Tätä on jatkunut noin kuusi vuotta tai kauemmin.  Seksiäkään ei ole ollut sinä aikana.

Mulla on asuntokaupat meneillään ja kunhan ne saadaan valmiiksi niin muutan pois ja laitan eron vireille. Teinit toivottavasti haluavat muuttaa mun mukana,

Vierailija kirjoitti:

Mun miehelle ero tulee taatusti yllätyksenä,  olen ehdottanut pariterapiaa, halunnut keskustella yms mutta miehen mielestä turhaa koska kaikki on hyvin.  Tätä on jatkunut noin kuusi vuotta tai kauemmin.  Seksiäkään ei ole ollut sinä aikana.

 

Mulla on asuntokaupat meneillään ja kunhan ne saadaan valmiiksi niin muutan pois ja laitan eron vireille. Teinit toivottavasti haluavat muuttaa mun mukana,

Tässä ollaan ongelman ydinalueella. Miehen mielestä kaikki on hyvin, joten mitään ei tarvitse tehdä, ja mies tuudittautuu siihen, että kaikki tulee aina pysymään näin. Sitten järkytytään kun nainen lähtee kävelemään ja eropaperit tulevat postissa. Ja monesti mies ei vielä tässäkään tilanteessa kykene ajattelemaan tehneensä itse mitään väärin, niin alkaa mustasukkaiset harhat siitä, että nainen varmasti lähti toisen miehen takia.

Tsemppiä asuntokaupoille!

Vierailija kirjoitti:

Mun miehelle ero tulee taatusti yllätyksenä,  olen ehdottanut pariterapiaa, halunnut keskustella yms mutta miehen mielestä turhaa koska kaikki on hyvin.  Tätä on jatkunut noin kuusi vuotta tai kauemmin.  Seksiäkään ei ole ollut sinä aikana.

 

Mulla on asuntokaupat meneillään ja kunhan ne saadaan valmiiksi niin muutan pois ja laitan eron vireille. Teinit toivottavasti haluavat muuttaa mun mukana,

Tämä on kyllä ihan uskomatonta. Miehesi pitää olla kyllä aika tunnevammainen jos hänen mielestään kaikki on hyvin vaikka puoliso voi huonosti. Teet aivan oikean päätöksen. 

Koska nainen ei osaa avata suutaan

Omassa avioliitossani kommunikointi oli viimeiset kaksi vuotta sellaista, että minä yritin puhua, ja ex sanoi vain "jaa". Oli asia siis hyvä tai huono tai yritin jotain kysellä kulumista. Jos liian syvällisiä yritin kysyä tai puhua niin ex häipyi autotalliin. 

Eräs päivä sitten ilmoitin, että haluan erota. Silloinkaan exällä ei oikeastaan ollut puhuttavaa. Myöhemmin mankui, että yritetään vielä. Silloin minulla jo inhotti. 

Meillä on ero meneillään. 

Vuosikausia olen yrittänyt puhua asioista mieheni kanssa tuloksetta. Arki kyllä sujuu ja mieskin tekee muun muassa kotitöitä. 

Mutta se miehen muuttunut käytös, johtuu se sitten jostain sairaudesta tai testovajeesta, sitä en enää kestä. Mies on luvannut parantaa tapansa ja vähentää kiukuttelua mutta jaksaa tsempata korkeintaan pari päivää. 

On ilmeisesti melko yleistä, että mies on alussa ne ensimmäiset vuodet aivan ihan ja puolisonsa huomioiva herrasmies, mutta kun perhe on perustettu ja lapset kasvaa, vaimo kehittää itseään opiskelemalla ja hankkii harrastuksia, se onkin miehelle liikaa- ärtyykö mies siitä että lapset ei pysyneet pieninä ja vaimo ei aikonutkaan pysyä eläkeikään asti kotona? Vai onko se jutun juoni, että mies oli ainoa joka ei tässä rumbassa kehittymyt tai muuttanut toimintatapojaan? 

Tunneäly ja tilannetaju tuntuu myös mieheltä kadonneen näiden vuosien aikana keskustelutaidoista puhumattakaan.

Kyllä se v i t u t t a a  kun lähtee  vakipano nostelemaan..on työlästä lähteä pillun perään joka vkonloppu,ja saanti on välillä epävarmaa..

Vierailija kirjoitti:

Miehet eivät kuuntele naisia ja he luulevat että kaikki naiset nalkuttavat. Miehillä on myös ilmiömäinen kyky vain ohittaa epämiellyttävät asiat ja unohtaa niiden olemassaolo. 

Nainen sanoo asioista (eli miehen mukaan nalkuttaa) niin pitkään, kun on vielä sitoutunut suhteeseen.

Sanominen (miehen mukaan nalkutus) vähenee, tai loppuu kokonaan, kun nainen ei ole enää sitoutunut suhteeseen. Siinä vaiheessa mies ajattelee, että hienoa, nainen ei vihdoin enää nalkuta, nyt meillä menee hyvin. Tosiasiassa nainen on jo luovuttanut suhteessa ja laittanut miehen ns. luiskaan. Nyt on vain ajan kysymys milloin varsinainen ero tapahtuu.

Nainen ilmoittaa erosta ja mies on aivan äimän käkenä, että miten tämä on mahdollista, sillä meillähän meni niin hyvin (eli nainen ei miehen mukaan enää nalkuttanut).

Vierailija kirjoitti:

Miehet eivät kuuntele naisia ja he luulevat että kaikki naiset nalkuttavat. Miehillä on myös ilmiömäinen kyky vain ohittaa epämiellyttävät asiat ja unohtaa niiden olemassaolo. 

Kun akka lakkaa nalkuttamasta mies kuvittelee sen tarkoittavan sitä, että akka oppi vihdoinkin olemaan. Se tarkoittaa oikeasti sitä, että akka kyllästyi lopulta ja teki päätöksen, että ukko jätetään ja on vain ajan kysymys, että milloin ja miten tämä ero toteutetaan. Kun ero realisoituu, mies on ihan että häh?! Meillähän oli kaikki ihan hyvin!

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se v i t u t t a a  kun lähtee  vakipano nostelemaan..on työlästä lähteä pillun perään joka vkonloppu,ja saanti on välillä epävarmaa..

Jos mies olisi parisuhteen aikana nähnyt edes puolet siitä vaivasta päästäkseen panemaan mitä hän joutuu sinkkuna tekemään niin hänellä voisi vielä olla parisuhde. Miksi monista miehistä tulee parisuhteessa niin laiskoja ja kylmiä puolisoitaan kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se v i t u t t a a  kun lähtee  vakipano nostelemaan..on työlästä lähteä pillun perään joka vkonloppu,ja saanti on välillä epävarmaa..

Tilanne on vähän sama mitä esim. vakuutusyhtiöiden kanssa. 

Uusasiakashankinta on 80 prossaa kalliimpaa, mitä vanhan asiakkaan tyytyväisenä pitäminen. Siitä huolimatta kaikki parhaat tarjoukset ja edut tarjotaan aina uudelle asiakkaalle. Vanha asiakas on lypsylehmä jolta lypsetään kalliit vakuutusmaksut ja ainoa tapa saada uuden asiakkaan edut on vaihtaa vakuutusyhtiötä. Siinä vaiheessa, kun vanha asiakas irtisanoo vakuutuksen, niin alkaa rummutus uusista upeista tarjouksista, mutta usein se vain on yksinkertaisesti liian myöhäistä.

Kannattaisi siis panostaa siihen vanhaan...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se v i t u t t a a  kun lähtee  vakipano nostelemaan..on työlästä lähteä pillun perään joka vkonloppu,ja saanti on välillä epävarmaa..

Jos mies olisi parisuhteen aikana nähnyt edes puolet siitä vaivasta päästäkseen panemaan mitä hän joutuu sinkkuna tekemään niin hänellä voisi vielä olla parisuhde. Miksi monista miehistä tulee parisuhteessa niin laiskoja ja kylmiä puolisoitaan kohtaan.

Luulenpa, että pelkkä 10% siitä mitä sinkkuna joutuu näkemään vaivaa, olisi jo riittänyt parisuhteessa pitämään vaimon tyytyväisenä.