Raskaaksi 41-vuotiaana?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö väsytä? Ite en jaksaisi enää yövalvomista. Oon 43.

Lapsen kanssa ei hirveästi tarvitse valvoa jos se nukkuu äidin vieressä perhepedissä. Yöruokailut hoituvat suunnilleen kylkeä kääntämällä mikä ei herätä vauvaa eikä naista kuin puolihorrokseen, sitten taas jatkuu unet. Omana aikana ainoastaan uniaika lisääntyi hieman - nukuin 20-06 suunnilleen kun normaalisti nukuin vain 8 tuntia. Vauvan tahdissa kun menee eikä heitä sitä jonnekin yksiöön pärjäilemään itsekseen tai isukin ja lehmänmaidon kanssa vaan pitää luonnollisesti äidin mukana niin ei tule ongelmia.

Olisikin noin. Tosiasiassa menee niin, että koko yön saat varoa että et vahingossa litistä vauvaa. Siinä sitten nukut puoliunta yhdessä samassa asennossa ja heräät jokaiseen vauvan vingahdukseen. Nimim. kokemusta on. Siltikään en tekisi mitään toisten. Rankkaa on mutta helpompaa kuin se, että joutuisi vauvaa nostelemaan pinnasängystä monta kertaa yössä. 

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miten jaksatte tuossa iässä vielä.

Minä olen ainakin vielä nuori, hoikka ja aktiivinen 48-vuotiaana. Lapseni ovat 12-, 8- ja 6-vuotiaat.

Mihin sinun voimasi ovat kadonneet?

Vanheneeko silloin nopeammin, jos lapset saa nuorena? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan on normaalia raskautua tuossa iässä.

Ei varmasti ole normaalia raskautua keski-ikäisenä. Lapset pitäisi olla ainakin teinejä jo tuossa vaiheessa.

Muistelet nyt jotain 1970- 1989-lukua. Ajat ovat muuttuneet. Ensisynnyttäjien keski-ikä on ollut pitkään noin 30 vuotta.

Sain 3 lapseni 40v. ihan  normaalisti sikisi ei mitään hedelmöitys tai menkkojen säännölistäviä pillereitä.Ensimmäisen kanssa niitä jouduin ottamaan kun vuosi meni eikä mitään kuulunut ennen noita lääkityksiä.

Siinä mielessä ikä on vain numero, että eipä tuossa oikeasti ole paljon eroa, yrittääkö raskaaksi 41-vuotiaana vai 39-vuotiaana. Ensimmäisestä ahdistutaan, koska huuiiih jo nelikymppinen.

Ei se yleisin ikä, mutta mahdollista kyllä. Yhden tutun tiedän, joka ensisynnytti 40-vuotiaana (raskaus alkoi, kun 39 v). Saivat vielä toisenkin lapsen kahden vuoden välillä ja terveitä kaikki, lapset ja vanhemmat. Toki kannattaisi ryhtyä noihin hommiin paljon aiemmin, mutta aina ei elämä mene optimaalisesti. Ja jos lasta haluaa, varmasti kaduttaa aikanaan, jos tuon ikäisenä ei muiden pelottelun vuoksi enää yritä.

Ihan hyvät mahdollisuudet vielä raskautua luonnollisesti. Luonnollisen raskauden alkamisen todennäköisyys laskee hieman lisää 41-vuotiaana, ja vuoden säännöllisellä yrittämisellä se on noin 30–40 %.

Vierailija kirjoitti:

Eikö väsytä? Ite en jaksaisi enää yövalvomista. Oon 43.

Kaikki ei ole vanhuksia vielä tuossa iässä. 40 vuotias on myös sen verran kypsempi henkisesti, että osaa sopia vaikka kumppanin kanssa kumpi valvoo vuorotellen.

Kuopukseni syntyi vähän ennenkuin täytin 42v. Aiemmat lapset sain 21v, 23v ja 30v:nä. Hyvin jaksoin vaikka kuopus oli keskonen, rauhallinen lapsi silti.

Nyt jo 24v kouluttautunut, upea, työssäkäyvä nuori nainen. Paljon olisi elämästämme puuttunut ilman häntä! Eikä tytärtä tunnu ikäni häiritsevän, hän tulee mukaani reissuun 2 viikoksi nyt syyskuussa. 

Odotan nyt meidän kolmatta yhteistä lasta, olen 42 v., 43 v. kun pieni syntyy. Meillä on kaksi aikuista yhteistä lasta. 

Tulin raskaaksi hormoonikierukan poiston jälkeen helposti ja siis ihan luonnollisesti. Ensin tuli tyhjennysvuoto ja sitten kierron mukaan menkat, toisia ei koskaan tullutkaan 😊

Itse en todella koe olevani liian vanha äidiksi ja odotamme tätä tulokasta ihan erilaisella innolla. Nimittäin nyt mieheni saa olla kotona koko vauva ajan ja vaikka koko lapsuuden. Edellisten kohdalla mieheni teki paljon töitä, rakensi omakotitalon töiden lomassa ja sitten alkoi oman firman pyöritys. Kaiken vapaa-aikansa vietti aina perheensä kanssa, mutta ei sitä paljon ollut. Nyt on firma myyty ja olemme molemmat "oloneuvoksena". Kai sitä vielä jotain tähän elämään voisi tehdä, mutta nyt ei ole kiire. 

Olisin nuorena halunnut enemmän, kun kaksi lasta mutta toisenkin saaminen silloin oli todella vaikeaa. En tiedä miksi, ehkä stressin vuoksi tai minun nuorena sairastamani endometrioosin vuoksi. Asiaa ei koskaan sen tarkemmin tutkittu. Mutta siksi se kai jäi kahteen silloin. 

Olen todella onnellinen ja jopa hämmästynyt, että tämän ikäisenä tämä kävi näin helposti ja nopeasti. 

Emmekä ole haudanneet ajatusta, että mitäpä jos tämä pieni saisi sisaruksen. Aika näyttää. 

Olen aina ollut hoikka ja urheilullinen, en käytä alkoholia enkä polta. Seksielämä meillä on ollut aina erittäin aktiivinen. 

Ei muuta, kun ehkäisy pois ja hommiin 😉Tsemppiä 👍

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö väsytä? Ite en jaksaisi enää yövalvomista. Oon 43.

Lapsen kanssa ei hirveästi tarvitse valvoa jos se nukkuu äidin vieressä perhepedissä. Yöruokailut hoituvat suunnilleen kylkeä kääntämällä mikä ei herätä vauvaa eikä naista kuin puolihorrokseen, sitten taas jatkuu unet. Omana aikana ainoastaan uniaika lisääntyi hieman - nukuin 20-06 suunnilleen kun normaalisti nukuin vain 8 tuntia. Vauvan tahdissa kun menee eikä heitä sitä jonnekin yksiöön pärjäilemään itsekseen tai isukin ja lehmänmaidon kanssa vaan pitää luonnollisesti äidin mukana niin ei tule ongelmia.

Taas tämä lehmänmaitosekopää ilmestyi, hohhoijaa. 

Tuleeko yllätyksenä että ihmislapsella on ihmislapsen tarpeet mihin mies ja lehmänmaito eivät vastaakaan. Katso joskus joku luontodokumentti, miten apinanpoikaset elävät. Kuinka monta vuotta ovat täysin kiinni emossaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan noita ennen ollut paljon.

Isoäitini sai luomusti kahdeksannen lapsensa 41 vuotiaana.

Missä asennossa on pantu

T. alulle

Tulin 40-vuotiaana raskaaksi toisella kierrolla lapsipäätöksestä. Kyseessä tosin kolmas lapsi, luulen että vaikeudet tulla raskaaksi vanhempana ovat isompia jos kyseessä on esikoinen.