Lue keskustelun säännöt.
Olisiko maksulliselle ystäväpalvelulle kysyntää
26.07.2026 |
Tuli mieleen, kun on niin paljon yksinäisiä ja ihmisten vaikea kohdata toisiaan. Jos aloittaisi tarjota ystäväpalvelua maksua vastaan (tarkennan, että ei siis henkilökohtainen avustaja eikä escort). Siinä voitaisiin kahvitella toisen kotona, jutella tai kulkea kaupungilla seurana vaikka shoppailemiseen. Lähteä kaveriksi tapahtumiin. Toinen tietysti maksaisi kaikki kulut. Kuunnella ja olla kiinnostunut sen toisen asioista ja mennä sen mieleisiin juttuihin mukaan. Tiedän, että tällaista vapaaehtoistoimintaa on, mutta korvausta vastaan... vaikka 20 e/tunti. Toimisikohan, työttömät voisivat alkaa tällaiseen?
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
Samaa miettinyt kuin ap.
Tuumin, et pitäisi olla työpari, mies ja nainen. Mitään terveysjuttuja ei välttämättä tarvitsisi osata, tieto siitä kenelle soittaa apua, jos sitä tarvitaan. Hoitajat ei aina ennätä joka pienen jutun takia.
Äidillä oli Alz. Hänen sisko sitten ehdotti, et SPR:llä on ystäväpalvelu, kysy sieltä. Kysyin/ehdotin sitä äidille - ei halunnut. Muutama hoitaja kahvitteli äidin kanssa; osa ei juonut kahvia eikä ennättänyt (kiire seuraavaan paikkaan).
Tuo on just niitä: pitäisi pitää vanhuksen mieliala korkealla - sen pitemmälle se palvelutalopaikka menee.
Ja muutenkin: niillä vanhuksilla on paljonkin annettavaa, vanhoja muistoja, kokemuksia elämästä.
....
Katsoitteko tv-sarjaa Sydämen asialla? - Siinä sh/th kävi aina vanhuksien luona. Jos jotain erikoisempaa, niin pyysi sitten joko lääkäriä käymään tai menemään/lähtemään päivystykseen. Sitä omahoitaja/lääkäri -juttua. Toivoisin, et se sama tulisi meillekin.
Sydämen asialla -sarja tapahtuu 50-60 -luvuilla Englanissa. Tuskin sielläkään on nykypäivänä tuollaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen yksinäinen. Olisin onnessani, jos joku tulisi kylään ja saisin kestitä. Tykkään leipoa ja laittaa ruokaa. Muuta en kyllä maksaisi kuin nuo tarjoilut. Saisin höpöttää ja voitais vaikka pelata seurapelejä.
Ota yhteyttä alueesi Punaiseen Ristiin tai seurakuntaan. Ne tarjoavat maksutonta ystävätoimintaa juurikin kyläilyn, kahvittelun, jutustelun ja pelailun merkeissä.
Äitini toimi Punaisen ristin ystäväpalvelussa. Hänellä oli yksi ihminen kerrallaan, jonka luona kävi.
Voisin alkaa sellaiseksi seuralaiseksi, joka auttaisi pyörätuolissa olevaa vaikka teatteriin, taidenäyttelyyn, konserttiin tai jääkiekkopeliä katsomaan. Yleensä siis avustaja pääsee noihin ilmaiseksi. Kyllä se minulle riittäisi palkaksi, että pääsen ilmaiseksi, ja voisin kyllä auttaa työntämällä pyörätuolia niissä paikoissa, missä ei yksin pääse.
Mutta sellainen tuntuisi oudolta, että rahaa vastaan lähtisin kahville ja seurustelemaan. Ei se nyt ainakaan tasapuolista ystävyyttä ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa miettinyt kuin ap.
Tuumin, et pitäisi olla työpari, mies ja nainen. Mitään terveysjuttuja ei välttämättä tarvitsisi osata, tieto siitä kenelle soittaa apua, jos sitä tarvitaan. Hoitajat ei aina ennätä joka pienen jutun takia.
Äidillä oli Alz. Hänen sisko sitten ehdotti, et SPR:llä on ystäväpalvelu, kysy sieltä. Kysyin/ehdotin sitä äidille - ei halunnut. Muutama hoitaja kahvitteli äidin kanssa; osa ei juonut kahvia eikä ennättänyt (kiire seuraavaan paikkaan).
Tuo on just niitä: pitäisi pitää vanhuksen mieliala korkealla - sen pitemmälle se palvelutalopaikka menee.
Ja muutenkin: niillä vanhuksilla on paljonkin annettavaa, vanhoja muistoja, kokemuksia elämästä.
....
Katsoitteko tv-sarjaa Sydämen asialla? - Siinä sh/th kävi aina vanhuksien luona. Jos jotain erikoisempaa, niin pyysi sitten joko lääkäriä käymään tai menemään/lähtemään päivystykseen. Sitä omahoitaja/lääkäri -juttua. Toivoisin, et se sama tulisi meillekin.
Sydämen asialla -sarja tapahtuu 50-60 -luvuilla Englanissa. Tuskin sielläkään on nykypäivänä tuollaista.
Pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan. Joskus vanha "pyörä" sopii hyvin. Päivitys vaan nykyhetkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei olisi kysyntää. Lopetat maksun niin ystävä häipyy. Ystävien saantiin on nykyisin monta kanavaa. Perinteiset lähisuhdeverkostot, harrastus, työpaikka, naapurusto ja lisäksi kymmenet netti palstat, facen ystävähaku, ystäväsovellukset.
Vaatii itseltä uskallusta ja omien rajojen ylittämistä. Se voi kannattaa. Jotta saa ystävän niin itsestäänkin on annettava jotain.
Ei, koska tekoäly. Ja nykyään puhelimetkin toivottavat hyvää huomenta ja iltaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka monella yksinäisellä on varaa pistää vaikkapa satanen tuntiveloitusta plus leffaliput ja ravintola ruoat päälle yhteen kivaan iltaan tuntemattoman "ystävän" kanssa?
mitäs jos ystävä olisi ihan paska? onko pakko maksaa tai kenelle voi reklamoida?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esim kulttuurikaveritoiminnassa kaveri maksaa lippusi seurakseen.
Myös monet yhdistykset tarvii vapaaehtoisia. Verosyistä palkkaa ei makseta rahana, vaan aterioina tai jollain kulttuurijutulla.
Vierailija kirjoitti:
Esim kulttuurikaveritoiminnassa kaveri maksaa lippusi seurakseen.
Myös monet yhdistykset tarvii vapaaehtoisia. Verosyistä palkkaa ei makseta rahana, vaan aterioina tai jollain kulttuurijutulla.
Verottajan silmissä kaikki vastikkeet mitä työtä vastaan saat, ovat palkkaa. Vaikka saisit hiekkaa ja banaaneita, se on palkkaa ja olet verovelvollinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miettikää itse jos kukaan ei olisi ystävänä, sukuna tai tukena kuin maksusta. Eikö se ole aika ahdistava tilanne. Silloin moni on mieluummin yksin. Tai etsii aitoa. Tietysti heikkokkntoiselle voi olla kiire löytää asiallista ja turvallista seuraa.
Vierailija kirjoitti:
Miettikää itse jos kukaan ei olisi ystävänä, sukuna tai tukena kuin maksusta. Eikö se ole aika ahdistava tilanne. Silloin moni on mieluummin yksin. Tai etsii aitoa. Tietysti heikkokkntoiselle voi olla kiire löytää asiallista ja turvallista seuraa.
Korjaan, heikkokuntoiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo voisi toimia. Esim. Teatteriin, oopperaan, jonnekin isoon tapahtumaan tai festareille voi monella olla kynnyskysymys mennä jonkun kanssa. Kolikon kääntöpuoli on, että maksulliseen tapahtumaan jonkun pitää maksaa seuralaisen lippu. Ehkäpä joku vanhus voisi arvostaa kuvailemaasi seuraa, mutta onko hän valmis maksamaan siitä.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen yksinäinen. Olisin onnessani, jos joku tulisi kylään ja saisin kestitä. Tykkään leipoa ja laittaa ruokaa. Muuta en kyllä maksaisi kuin nuo tarjoilut. Saisin höpöttää ja voitais vaikka pelata seurapelejä.
Pääsisinpä luoksesi kylään!
Vois ollakin kysyntää, jos siinä ystävän "näyttelemisessä" olisi oikeasti hyvä. Sitten jos se olisi sellaista teennäistä, niin tuskin oikein toimisi. Mutta voisin kuvitella, että jos mulla olis rahaa muttei kavereita, niin se että joku näyttelis ton frendinä olemisen aidosti hyvin, niin kyllä se jotain tarvetta palvelis.
Heteromiehiä ei varmaan asiakkaaksi tule ilman intiimipalvelua siedettävän näköiseltä ja siedettävän ikäiseltä naiselta. Mutta, näitä palvelujahan jo on paljon.
Vierailija kirjoitti:
Heteromiehiä ei varmaan asiakkaaksi tule ilman intiimipalvelua siedettävän näköiseltä ja siedettävän ikäiseltä naiselta. Mutta, näitä palvelujahan jo on paljon.
Todella hyvän, nuoren ja hoikan, ilokinkun saa vierailulle 100 eurolla.
Surullista näytellä toiselle ystävää rahasta.
Verot tietty maksaisit ja sinulla olisi toiminimi.
Eikös?