Henkimaailman tietäjät, mitä tapahtuu abortoitujen sieluille?

Ne kirkkokunnat jotka kastavat lapsena, myös siis luterilainen kirkkomme, opettavat että pelastukseen tarvitaan sekä kaste että usko. Ilman kastetta kuoleva lapsi on siis kadotettu vaikka hänellä lapsenusko onkin. Huom! Mikään kirkkokunta ei opissaan opeta että pelkkä kaste pelastaa, ainoastaan körttiläinen herätysliike sanoo niin ja sehän on kyllä valitettavasti saanut jalansijaa yhdessä maallistumisen kanssa lut. kirkossa.



Sitten ne jotka eivät kasta lapsia opettavat että lapset sinällään ovat autuaita. Miten muuten uskaltaisivat jättää kastamatta? Samoin lestadiolainen herätysliike ajattelee näin, ehkäpä siksi että kestäisivät mahdolliset vakavat onnettomuudet, kun eivät ehdi vahtia jokaista niin tarkkaan.



Itse ajattelen että toivottavasti Jumala armahtaa ne pienet eikä kosta heille isiensä ja äitiensä syntejä, mutta omaa lastani en ikinä abortoisi, en voisi elää sen ajatuksen kanssa että olisin mahdollisesti lähettänyt heidät helvettiin. En myöskään jättäisi lastani kastamatta!

Raamattu ei tunne lapsikastetta

Jos jumala on oikeasti sellainen, että kiduttaa ikuisesti jotain pienillä viikoilla abortoitua sikiönsielua, niin kiitos vaan, en halua kuulua sellaisen jumalan joukkoihin. Mieluimmin hemmetti vaikka se ikuinen kärsimys, sitten. Olenpahan ainakin seurana niille sikiöparoille, jotka ei ole tästä maailmasta tienneet mitään.

Lapsi on suurin uskossaan, ja jumalan oma jo ensi hetkestä. Eli taivaassa varmasti ovat nuo abortoidut pikkuvauvat!

Ei ainakaan kannata tehdä aborttia pelastaakseen lasta tämän elämän rajallisilta kärsimyksiltä jos se vie hänet vain ikuisiin kärsimyksiin.