Kyllä vähän naurattaa tuon kuolleen intialaispojan vanhemmat.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/e729cb6f-bd69-4201-aeed-aabc6e2983d8
Suomessa toukokuusta lähtien kadoksissa olleen 18-vuotiaan intialaisen opiskelijan Manideep Reddy Gujjan perhe epäilee, että suomalaisviranomaiset salaavat totuutta hänen kuolemastaan.
Perhe on epätietoinen ja he uskovat, että Suomen poliisi salaa jotain. Heille ei ole kerrottu yksityiskohtia tapahtuneesta, Kumar sanoo.
He jopa kyseenalaistavat, onko ruumis edes pojan, ja epäilevät, miten pojan henkilöllisyys on voitu varmistaa, jos ruumis oli ollut vedessä yli kaksi kuukautta.
– Perhe ihmettelee, miten ruumis on ylipäänsä edes tunnistettu. Mitään dna-testiä ei ole tehty. Näin pitkän ajan jälkeen ruumis on yleensä niin pitkälle hajonnut, että tunnistaminen on hyvin vaikeaa, Kumar sanoo.
He eivät jaa meille kenellekään kunnolla tietoa. Olemme pyytäneet valokuvaa, mutta pyyntöömme ei ole suostuttu. Heidän väitteensä eivät ole uskottavia. Perhe epäilee, että asiassa on jotain pielessä, Kumar sanoo.
Kumar korostaa, ettei perhe syytä ketään rikoksesta, mutta vaatii avointa ja perusteellista tutkintaa.
– Haluamme ennen kaikkea tietää kuolinsyyn, kuolinajan ja sen, miten tunnistus on tehty. Emme usko, että kyse oli onnettomuudesta.
Kommentit (241)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olipa hauskaa toisten ihmisten ahdinko ja epätoivo.
Tämä Kumar oli meressä ilmeisesti noin kaksi kuukautta. Olisiko mielestäsi tosiaan asiallista, jos poliisi hähettäisi hänen vanhemmilleen heidän kaimaamansa kasvokuvan tunnistamista varten?
Jos vanhemmat sitä pyytävät, pitäisi lähettää. Et sinä voi määritellä mitä he kestävät nähdä. Jos minun poikani kuolisi ulkomailla enkä pääsisi paikan päälle, todellakin vaatisin kuvan. Minun poikani se on.
Laki kieltää viranomaisia lähettämästä kuolleiden kuvia.
Mikä lainkohta? Me saatiin nähdä kuva läheisestämme tunnistamista varten.
Niin, saitte nähdä. Mutta lähetettiinkö se teille sähköisesti? Nämä ovat kaksi eri asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Tässä kohtaa kyllä ollaan tiukkoina, ei omaisille valokuvia eikä tietoja tutkinnasta, muutkin viranomaiset tarkkoina ettei vaan päästetä perhettä maahan.
Muuten poliisi kyllä vuotaa välillä kuin seula seiskaan ja iltsikkaan päin...
Valokuvia??? Kuukausia madänneestä ruumiista!!!
Oletko sekaisin!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka se kuva lähetettäisiin, niin eihän ne uskoisi, että siinä on se heidän poikansa! Pelkkää luurankoa, vois olla kuka vaan! Tämä kunnioituksella, ei rienaten sanottua.
Haluaisin nähdä poikani maalliset jäänteet jos jotain tapahtuisi.
Mahdollisuus siihen riippuu täysin siitä, missä kunnossa kalmo on.
Esimerkiksi junan alle menneistä ovat tutut vapaapalokuntalaiset kertoneet, että ihminen leviää puolen kilon kappaleina puolen kilometrin matkalle ja sitten heidät hälytetään keräämään kappaleita jätesäkkiin, mutta "aina sinne variksillekin jotakin jää!"
Myöskään liikenneonnettomuuksien uhreja ei useinkaan näytetä omaisille. Meissä on sentään noin 70% vettä, joten emme ole kovinkaan kestäviä törmäystilanteissa.
Ei, mahdollisuus riippuu minun tahdostani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olipa hauskaa toisten ihmisten ahdinko ja epätoivo.
Tämä Kumar oli meressä ilmeisesti noin kaksi kuukautta. Olisiko mielestäsi tosiaan asiallista, jos poliisi hähettäisi hänen vanhemmilleen heidän kaimaamansa kasvokuvan tunnistamista varten?
Jos vanhemmat sitä pyytävät, pitäisi lähettää. Et sinä voi määritellä mitä he kestävät nähdä. Jos minun poikani kuolisi ulkomailla enkä pääsisi paikan päälle, todellakin vaatisin kuvan. Minun poikani se on.
Laki kieltää viranomaisia lähettämästä kuolleiden kuvia.
Mikä lainkohta? Me saatiin nähdä kuva läheisestämme tunnistamista varten.
Niin, saitte nähdä. Mutta lähetettiinkö se teille sähköisesti? Nämä ovat kaksi eri asiaa.
Lähetettiin sähköpostilla
Poliisin tehtävä on tiedottaa kuolleen omaisia niistä tiedoista mitä on saatavilla. Esimerkiksi siitä, että millä tavalla, sormenjäljet, hampaat vai dna, tunnistaminen on tehty
Intiasta tulee aina mieleen hepatiitti.
Miten hyvin sormenjäljet säilyvät ruumiissa vedessä? Perhe epäilee, että onko kyseessä todellakin heidän poikansa.. poliisi puolestaan on vastannut, että tunnistaminen tehdään hampaiden, dna:n tai sormenjälkien perusteella. Opiskelijan oleskelulupaa hakiessa sekä Migriin tunnistautuessa tämä intialainen on antanut sormenjälkensä useampaankin kertaan, joten ne Suomen viranomaisilla on. Mutta jos ei ole käynyt Suomessa vielä hammaslääkärissä, hammaskarttaa ei ole, ellei poliisi ole saanut sitä jollain ihmeellä jo hankittua Intiasta? Dna-näytteen olisi voinut saada tyypin asunnosta, vaikka hiuksista tyynyllä tai hiusharjasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka se kuva lähetettäisiin, niin eihän ne uskoisi, että siinä on se heidän poikansa! Pelkkää luurankoa, vois olla kuka vaan! Tämä kunnioituksella, ei rienaten sanottua.
Haluaisin nähdä poikani maalliset jäänteet jos jotain tapahtuisi.
Mahdollisuus siihen riippuu täysin siitä, missä kunnossa kalmo on.
Esimerkiksi junan alle menneistä ovat tutut vapaapalokuntalaiset kertoneet, että ihminen leviää puolen kilon kappaleina puolen kilometrin matkalle ja sitten heidät hälytetään keräämään kappaleita jätesäkkiin, mutta "aina sinne variksillekin jotakin jää!"
Myöskään liikenneonnettomuuksien uhreja ei useinkaan näytetä omaisille. Meissä on sentään noin 70% vettä, joten emme ole kovinkaan kestäviä törmäystilanteissa.
Ei, mahdollisuus riippuu minun tahdostani.
Minä, minä, minä, minä, minä tahdon, MINÄ Tah-Don!!!
Vierailija kirjoitti:
Minkälaista ihmistä naurattaa kuolleen pojan vanhemmat...?
Rasisti palstapersu tulee mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Intialaista teeskenneltyä draamaa jotta suru näyttäisi suuremmalta. Ja intialaiset on pääsääntöisesti hankalia ja mulkkuja
pyh eiköhän me suomalaiset olla vaikeampia varsinkin, jos ulkomailla sattuu jotain.
itketään lehdille , vaaditaan kuninkaallista kohtelua ja ilmaista kotimatkaa sekä ilmaista ruokaa ja majoitusta.
huoli ja epäluottamus on tässä tapauksessa ymmärrettävää ei tosin poliisin syy. Suomessa tehdään asiat byrokratian mukaan ja se on hidasta.
Intiasta en tiedä, mutta vähän epäilen onko siellä resursseja ja halua tunnistaa joka jorpakosta löytyvää kroppaa. en tiedä, mutta ei silti ole korrektia haukkua intilaisia tai heidän kulttuuria.
me suomalaiset olemme narsisteja jotka luulee, että olemme parhaita ihmisiä maailmassa ja kaikki on parasta ja ilmasta
Niinpä, voi mikä itku oli silloin tsunamin aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuvaavaa miten intialaista MIESTÄ paapotaan vaikka hän on ITSE VALINNUT tämän ratkaisun. Naisilta ei Intiassa kysellä haluavatko abortoida tytön vai ei, se on yhteiskunnan ja jopa valtion käsky. Naisia ei saa edes syntyä ja silti he vain porskuttavat ja pärjäävät. Nainen saa osakseen vain huorittelua jos mies ta**aa, rai*kaa tai pahoinpitelee. Mies sen sijaan saa ITSE tehdä valintoja ja häntä vain palvellaan ja hoivataan. Miksi ette käske miehiä pysymään kotona? Hehän ovat vaarallisia sekä muille että itselleen.
Naisena en voi edes kävellä Intiassa vapaasti ja ukko hajoaa kun saa vähän haastetta vieraassa maassa. Miksi miehet ovat näin heikkoja?
Luuletko että täällä on intialaisia vastaamassa sinun kysymyksiisi? Muutenkin suomalaiset kuvittelee että maahanmuuttajat lukevat heistä kirjoitettuja juttuja, voin vakuuttaa etteivät lue kun tunnen muutaman henk.kohtaisesti. Turhaa tuommonen öyhötys, sama kuin kyselisi ruotsalaisilta mitä mieltä he ovat meidän mielipiteistä, heitä ei kiinnosta😄
Joo_o kyllä noitten telegram ryhmiin joku aina vinkkaa mitä rasistista paskaa heistä jauhetaan muualla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka se kuva lähetettäisiin, niin eihän ne uskoisi, että siinä on se heidän poikansa! Pelkkää luurankoa, vois olla kuka vaan! Tämä kunnioituksella, ei rienaten sanottua.
Haluaisin nähdä poikani maalliset jäänteet jos jotain tapahtuisi.
Mahdollisuus siihen riippuu täysin siitä, missä kunnossa kalmo on.
Esimerkiksi junan alle menneistä ovat tutut vapaapalokuntalaiset kertoneet, että ihminen leviää puolen kilon kappaleina puolen kilometrin matkalle ja sitten heidät hälytetään keräämään kappaleita jätesäkkiin, mutta "aina sinne variksillekin jotakin jää!"
Myöskään liikenneonnettomuuksien uhreja ei useinkaan näytetä omaisille. Meissä on sentään noin 70% vettä, joten emme ole kovinkaan kestäviä törmäystilanteissa.
Ei, mahdollisuus riippuu minun tahdostani.
Minä, minä, minä, minä, minä tahdon, MINÄ Tah-Don!!!
Mikä sinua kiukuttaa siinä että omaisilla on päätösvalta siitä haluavatko nähdä kuollutta lähteistään?
Vierailija kirjoitti:
Miten hyvin sormenjäljet säilyvät ruumiissa vedessä? Perhe epäilee, että onko kyseessä todellakin heidän poikansa.. poliisi puolestaan on vastannut, että tunnistaminen tehdään hampaiden, dna:n tai sormenjälkien perusteella. Opiskelijan oleskelulupaa hakiessa sekä Migriin tunnistautuessa tämä intialainen on antanut sormenjälkensä useampaankin kertaan, joten ne Suomen viranomaisilla on. Mutta jos ei ole käynyt Suomessa vielä hammaslääkärissä, hammaskarttaa ei ole, ellei poliisi ole saanut sitä jollain ihmeellä jo hankittua Intiasta? Dna-näytteen olisi voinut saada tyypin asunnosta, vaikka hiuksista tyynyllä tai hiusharjasta?
Vertailu-dna voidaan ottaa myös esimerkiksi tunnistettavan äidistä.
Vierailija kirjoitti:
On aika lailla eri asia, onko vainaja intialaisessa vesistössä vai suomalaisessa. Ja silti pitäidi saada nähyäväksi valokuvia.
Vähän ristiriitaista.
Mutta en ymmärrä, miksei voitu viisumeja myöntää, koska pääseehän Intiadta Suomeen ihan turistinakin. Joku ei nyt oikein natsaa Intian päässäkään.
Viisumia ei myönnetä, ellei ole varaa oleskeluun tai lentolippuihin.
Vierailija kirjoitti:
Intiasta tulee aina mieleen hepatiitti.
Sehän kertoo sinusta. Mulle Gandhi.
Olen niin kyllästynyt näihin kaikkiin ulkkiksiin täällä. Mitäs lähettivät poikansa tänne. Ei ollut mikään pakko. Ei Suomi ole mikään Harvard tai Eton minne lapset lähetään saamaan hyvä sivistys ja pääsylippu huippuduuniin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On aika lailla eri asia, onko vainaja intialaisessa vesistössä vai suomalaisessa. Ja silti pitäidi saada nähyäväksi valokuvia.
Vähän ristiriitaista.
Mutta en ymmärrä, miksei voitu viisumeja myöntää, koska pääseehän Intiadta Suomeen ihan turistinakin. Joku ei nyt oikein natsaa Intian päässäkään.
Viisumia ei myönnetä, ellei ole varaa oleskeluun tai lentolippuihin.
Jäisivät loisimaan tänne jos pääsisivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka se kuva lähetettäisiin, niin eihän ne uskoisi, että siinä on se heidän poikansa! Pelkkää luurankoa, vois olla kuka vaan! Tämä kunnioituksella, ei rienaten sanottua.
Haluaisin nähdä poikani maalliset jäänteet jos jotain tapahtuisi.
Mahdollisuus siihen riippuu täysin siitä, missä kunnossa kalmo on.
Esimerkiksi junan alle menneistä ovat tutut vapaapalokuntalaiset kertoneet, että ihminen leviää puolen kilon kappaleina puolen kilometrin matkalle ja sitten heidät hälytetään keräämään kappaleita jätesäkkiin, mutta "aina sinne variksillekin jotakin jää!"
Myöskään liikenneonnettomuuksien uhreja ei useinkaan näytetä omaisille. Meissä on sentään noin 70% vettä, joten emme ole kovinkaan kestäviä törmäystilanteissa.
Ei, mahdollisuus riippuu minun tahdostani.
Minä, minä, minä, minä, minä tahdon, MINÄ Tah-Don!!!
No on se nyt jumalauta jos sinäsinäsinä kuvittelet tietäväsi paremmin mitä minä tarvitsen jos poikani kuolisi vieraassa maassa eikä minua päästettäisi sinne.
En tykkää yhtään intialaisista. Ne on niin kummallisia. Rauskareita. Mun puolesta tänne ei pidä päästää ainuttakaan.
Niin kalat ja ravut syö pehmytkudoksen. Ihminen muuttuu luurannoksi. Tästäkö kuva vanhemmille. Joku järki poliisiila mutta vanhemmat on tyhmiä. Ymmärrän järkytyksen mutta kahden pojan äitinä en ymmärrä pojan tuuppaamista Suomeen liian nuorena.