Loma ja vuorokausirytmin erot puolison kanssa. Ärsyttääkö muitakin?
Itseäni on taas alkanut loman aikana nyppimään todella kovasti se, että itse herään lomallakin n. klo 7 ja mies vastaavasti 9.30-10. Eli kun hän heräilee ja alkaa rauhassa aamukahviaan juomaan, itsestä tuntuu, että puolet päivästä on jo mennyt. Erittäin ärsyttävää!
Kommentit (67)
Ai kahdessa tunnissa on mennyt puolet päivästä ohi? Menetkö taas klo13 nukkumaan? Ärsyynnyt turhasta. Koska itse olet ärsyttävämpi.
Mua ei haittaa olla aamulla yksin, mutta se mua vähän harmittaa että ei mennä nukkumaan yhtä aikaa. Siitä mä tykkäisin. Ja kyllä mua sekin harmittaa että mies ei millään usko kun kerron sille kaikkien unitutkijoiden ja -asiantuntijoiden ohjeen siitä että uniongelmaisen rytmin pitäisi olla aina sama. Joka aamu ylös samaan aikaan, riippumatta siitä milloin on mennyt nukkumaan tai miten hyvin tai huonosti on nukkunut. Nyt mies nousee arkena kahdeksalta ja viikonloppuna sitten klo 11-12, ja valittaa kun ei nuku sitten arkena kunnolla. Miksi ei suostu edes kokeilemaan tuota ohjetta muutaman viikon ajan, en tajua.
Minusta on ihana herätä aikaisin, juoda kahvi rauhassa ja yksin, en siihen ketään muuta tarvitse. Puolisoni iltavirkkuna varmaan kaipaisi seuraa iltaisin, mutta näin se on mennyt yli 20v, no problem
Minua ei haittaa yhtään, että mies usein nukkuu 2h pidempään, saan rauhassa istua parvekkeella aamukahvin kera. Mies harvemmin menee nukkumaan samoihin aikoihin, ei haittaa yhtään. On ihana nukkua lomalla pidempään, vanhemmiten olen alkanut heräämään myöhemmin kuin aiemmin mutta herään silti miestä aiemmin. Käyn lenkillä usein yksin, on ihana olla omissa ajatuksissa ja saa rauhassa mennä omaa tahtia. Nyt lomalla olen kävellyt rannalle uimaan aamiaisen jälkeen, yksin. Lounaalle menemme usein yhdessä. Matkoilla yöpyessämme hotellissa on jo pakkokin herätä samaan aikaan kun aamiainen tarjoillaan tiettyinä aikoina. Parisuhteessa on pakko joustaa, ei iltavirkkua saa aamuvirkuksi, miksi maailman pitäisi pyöriä aamuvirkkujen mukaan? Aloittaja vaikuttaa kieltämättä joustamattomalta aamuvirkku nipolta.
Äitini on kertonut, että serkullaan on pakkomielle, että rytmit on puolisoilla samat. Menee aikaisin sänkyyn, ja jos mies ei seuraa mukana, niin makkarista huhuillaan niin kauan, että mies tulee viereen. Kuulostaa todella kammottavalta.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ongelmana se, että mies nukkuisi 12-14 tunnin yöunet. Minäkään en ole aamuvirkku, mutta jos ollaan vaikka lomalla uudessa paikassa niin haluaisin kyllä että herättäisiin siinä 9-9.30, viimeistään 10, ja lähdettäisiin tutustumaan paikkaan.
Mies taas voi hyvin herätä vaikka yhdeltä tai kahdelta iltapäivällä, sitten istuu aamukahvinsa kanssa kännykkää selaillen pari tuntia, sitten alkaa kysellä, mentäiskö jonnekin. Siinä sitten kun aletaan katsoa, niin kaikki suunnitellut paikat menee jo kiinni.
Ajattelisin että aikuinen ihminen ei kuole siihen, jos herää vaikkapa kymmeneltä, jos kerran ohjelmaa on päivälle suunniteltu.
Miksi et lähde yksin liikenteeseen? En minä jäisi odottamaan toisen heräämistä.
Jos ap:ta tilanne häiritsee, niin ap muuttaa rytminsä samaksi kuin puolisolla.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap ei valvo hieman pidempään niin voisi sitten heräillä yhtä aikaa miehensä kanssa?
Minä herään kuitenkin aikaisin. Sisäinen kello. Tulisi vaan univaje. Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap ei valvo hieman pidempään niin voisi sitten heräillä yhtä aikaa miehensä kanssa?
Minä herään kuitenkin aikaisin. Sisäinen kello. Tulisi vaan univaje. Eri
Sisäinen kello pitää sen toisen hereillä iltaisin. Hänellekin jää univaje jos pitää aikaisin herätä.
Illalla turhaan sängyssä makoilu on todella turhauttavaa, sen aamuvirkun on helpompaa muuttaa rytmiään valvomalla hieman pidempään kuin iltavirkun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap ei valvo hieman pidempään niin voisi sitten heräillä yhtä aikaa miehensä kanssa?
Minä herään kuitenkin aikaisin. Sisäinen kello. Tulisi vaan univaje. Eri
Sisäinen kello pitää sen toisen hereillä iltaisin. Hänellekin jää univaje jos pitää aikaisin herätä.
Illalla turhaan sängyssä makoilu on todella turhauttavaa, sen aamuvirkun on helpompaa muuttaa rytmiään valvomalla hieman pidempään kuin iltavirkun.
Meillä toimii hyvin näin. Kumpikin saa omaa aikaa.
No se univaje voi tulla sillä iltavirkullakin kun uni ei vaan tule aikaisin ja jos sitten pitäisi aamuvirkun nipottajan mukaan pomppia, olisi iltavirkullakin ainainen univaje.
Jotenkin muutenkin on tullut sellainen olo että jotkut aamuvirkut ovat sellaisia takakireitä nipottajia.
Meillä mies on aina ollut aamuvirkumpi, mutta on niin herrasmies ja muutenkin huomaavainen ihminen että saan nukkua niin kauan kuin on tarvis. Eli yleensä nyt eläkkeellä noin puoli kymmeneen. Keittelee sitten minulle kahvit valmiiksi. En koskaan syö mitään aamupalaa, ei vaan maistu niin kun hän syö lounasta, minä syön aamupalaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap ei valvo hieman pidempään niin voisi sitten heräillä yhtä aikaa miehensä kanssa?
Minä herään kuitenkin aikaisin. Sisäinen kello. Tulisi vaan univaje. Eri
Sisäinen kello pitää sen toisen hereillä iltaisin. Hänellekin jää univaje jos pitää aikaisin herätä.
Illalla turhaan sängyssä makoilu on todella turhauttavaa, sen aamuvirkun on helpompaa muuttaa rytmiään valvomalla hieman pidempään kuin iltavirkun.
En lähtisi muuttamaan sisäistä kelloa suuntaan tai toiseen. Ei pidä mennä yhteen, jos häiritsee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ongelmana se, että mies nukkuisi 12-14 tunnin yöunet. Minäkään en ole aamuvirkku, mutta jos ollaan vaikka lomalla uudessa paikassa niin haluaisin kyllä että herättäisiin siinä 9-9.30, viimeistään 10, ja lähdettäisiin tutustumaan paikkaan.
Mies taas voi hyvin herätä vaikka yhdeltä tai kahdelta iltapäivällä, sitten istuu aamukahvinsa kanssa kännykkää selaillen pari tuntia, sitten alkaa kysellä, mentäiskö jonnekin. Siinä sitten kun aletaan katsoa, niin kaikki suunnitellut paikat menee jo kiinni.
Ajattelisin että aikuinen ihminen ei kuole siihen, jos herää vaikkapa kymmeneltä, jos kerran ohjelmaa on päivälle suunniteltu.
Miksi et lähde yksin liikenteeseen? En minä jäisi odottamaan toisen heräämistä.
Koska a) ollaan reissussa yhdessä ja etenkin b) mies loukkaantuisi, jos lähtisin yksin.
Mitä parhain mahis käydä aamulenkillä heti herättyään, sit kotiin ja suihkuun ja aamuseksiä, ja sit yhteinen aamupala. Uuh..
Oispa puoliso jonka kanssa vois tällain lomasta nauttia..
Kyllä ärsyttää! Miehen rytmi on arjessa, viikonloppuisin ja lomilla 2-3 tuntia jäljessä minusta. Jos itse mitenkään pystyisin, muuttaisin oman rytmini samaan. Mutta kun se on mahdotonta!
Meillä on siis yhteistä aikaa vuorokaudessa 4-6 tuntia vähemmän tällä systeemillä. Se ketuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ärsyttää! Miehen rytmi on arjessa, viikonloppuisin ja lomilla 2-3 tuntia jäljessä minusta. Jos itse mitenkään pystyisin, muuttaisin oman rytmini samaan. Mutta kun se on mahdotonta!
Meillä on siis yhteistä aikaa vuorokaudessa 4-6 tuntia vähemmän tällä systeemillä. Se ketuttaa.
Et pysty itsekään muuttamaan rytmiä, joten et voi vaatia sitä toiseltakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ongelmana se, että mies nukkuisi 12-14 tunnin yöunet. Minäkään en ole aamuvirkku, mutta jos ollaan vaikka lomalla uudessa paikassa niin haluaisin kyllä että herättäisiin siinä 9-9.30, viimeistään 10, ja lähdettäisiin tutustumaan paikkaan.
Mies taas voi hyvin herätä vaikka yhdeltä tai kahdelta iltapäivällä, sitten istuu aamukahvinsa kanssa kännykkää selaillen pari tuntia, sitten alkaa kysellä, mentäiskö jonnekin. Siinä sitten kun aletaan katsoa, niin kaikki suunnitellut paikat menee jo kiinni.
Ajattelisin että aikuinen ihminen ei kuole siihen, jos herää vaikkapa kymmeneltä, jos kerran ohjelmaa on päivälle suunniteltu.
Miksi et lähde yksin liikenteeseen? En minä jäisi odottamaan toisen heräämistä.
Koska a) ollaan reissussa yhdessä ja etenkin b) mies loukkaantuisi, jos lähtisin yksin.
Onhan se tyhmääviettääyksin koko päivä hotellihuoneessa.
Sinänsä ei haittaa, nautin omasta ajasta, mutta ärsyttää silloin kun se yhdistyy saamattomuuteen. Itse ehdin tekemään paljon asioita, mutta toinen on valmis aloittamaan toimet vasta myöhään iltapäivällä ja sitten olisi valmis rentoutumaan ja jättämään pakolliset puuhat samaan aikaan kuin minä. Eli minä saan paljon enemmän aikaan ja ehdin laiskotella ja harrastaakin. Toisen aika on lyhyempi ja sitten asiat jää hoitamatta ja paikat ovat rempallaan, koska minä en aio kaikkea tehdä.
Mutta tässä pitää jonkinlaisia kompromisseja tehdä, samaan rytmiin ei muokkauduta, mutta välillä pitää pystyä sopimaan myös aamumenoja ja mihin mennessä tietyt hommat tulee hoitaa.
Ei ihmekään, että monella pariskunnalla menee huonosti, kun jopa vuorokausirytmeistä kehitetään ongelmia. Jokaisella on erilainen unentarve ja luonnostaan erilainen rytmi, joten kuulostaa jopa luonnottomalta tuollainen pakkomielle, että suhteessa pitää mennä nukkumaan ja herätä samaan aikaan. Yhtään järkevää syytä ei ole vielä esitetty, että miksi. Kuulostaa yhtä älyttömältä kuin jos molempien olisi pakko syödä täsmälleen yhtä paljon ja syödä täsmälleen samoja asioita (jos toinen juo kahvia, toisenkin täytyy, jos toiselle tulee jano ja hän juo vettä, toisenkin pitää, ja ruuan kanssa on aina pakko ottaa saman verran salaattia, leipää, lisukkeita...) tai harrastaa täsmälleen samoja asioita, lukea samaan aikaan samat kirjat ja mennä ihan joka paikkaan yhdessä... ai niin mutta tuota viimeksi mainittuahan moni tekeekin, ja saa siitäkin kehitettyä suhteeseen riitoja, jännitteitä, stressiä ja loputtomia keskusteluja.
Eläkkeellä se sitten vasta ärsyttääkin.