Päätin aikanaan mieheni kanssa, ettemme huuda lapsille, sillä se ei opeta kuin pelkoa

Vierailija kirjoitti:

Nykypennuille on annettu liikaa periksi. Niin se vaan on. Tekee mieli sivullisena antaa heille piiskaa ja luunappeja. Onneksi he niit tä vät toinen toisiaan. 

Se johtuu just noista nykyajan huonoista "asiantuntija" neuvoista, jossa äidin käsketään mennä vessaan jos suututtaa eli käytännössä oikein kannustetaan luomaan lapseen utopistinen suhde, jossa tunteita ei näytetä toiselle ja jossa se äiti on ikäänkuin joku superihminen joka ei missään tilanteessa hermostu. Varsinkin tytär oppii tuosta, että hänen kuuluu peittää tunteet ja poika oppii ettei nainen saa näyttää mitään muuta kuin tyytyväiseltä. Käsittämätöntä että tuollaista välttelevään kiintymyssuhteeseen tähtäävä sairasta mallia yritetään vieläkin tuputtaa vanhemmille. Älkää kuunnelko noita. Yleensä nuo neuvot tulee myös ihmisiltä joiden omat lapset on luonteeltaan helppoja ja helpommin tottelevia. Sain yhden , tuollaisen jopa myöntämään, että totta se on, hän kun on itse  päässyt niin helpolla kun omat vanhemmat hoitanu paljon lapsiaan ja mies, hän itse saanut luoda uraa rauhassa asiantuntijana kun muut tehneet sen raskaan osuuden hänelle eli siivouksen ja lasten hoidon niin se on helppo sanoa, että äitihän ei näytä suuttumustaan eikä kohota ääntään. Kun ei itse tee kaikkea mitä tarvii tehdä. 

Kaikilla vanhemmilla ei ole sellaista jämäkkää ääntä, ei tarvitse huuttaa, mutta sanotaan EI niin, että se menee perille. Kaikesta ei aina voi neuvotella ja tarviiko kaikkea selittää ja perustella. Nyt puet ulkovaatteet ja sitten lähdetään, ei siitä neuvotella, eikä tarvitse perustella joka aamu miksi ulkona ei voi kulkea nakuna. Enemmän haittaa tuollaisesta lässyttämisestä on, vanhempi on se kun tietää paremmin ja lasten pitäisi voida luottaa, että aikuiset tietää mitä tekee. Ja vanhemmatkin voi menettää malttinsa, ei ne ole täydellisiä.

Liian hyvät tuet.