Te, joilla on monipuolinen, hoidettu puutarha, ehdittekö nauttia siitä?
Vai onko koko ajan sellainen olo, että tuo ja tuo pitäisi tehdä, otan tuosta nuo rikkaruohot... Itselleni tuottaa vaikeuksia vain istua. Olen yrittänyt opetella. Juon aamukahvit terassilla, kuuntelen linnunlaulua ja ihailen kukkaloistoa. Ostimme talon, jossa oli valmis, kaunis puutarha. Itse en olisi tehnyt tästä niin monimuotoista, mutta ehkä vähän helpomman. En kuitenkaan raaski kaikkea lanata poiskaan ja laittaa jotain laattaa tilalle.
Kommentit (13)
Ei ehdi nauttia, helvetin esikartano on se.
Vierailija kirjoitti:
Ei ehdi nauttia, helvetin esikartano on se.
Voihan pihaa muokata niinkin että vähentää kasveja.
Kyllä, todellakin.
Meillä on istuttuna enemmän hyötykasveja kuin kukkasia ja minä aikalailla vastaan puutarhanhoidosta meillä. Puoliso innostuu keväällä, kun aletaan laittamaan kasvimaita ja näin keksikesän ylläpitovaiheessa innostus vähän lopahtaa ja sitten sadonkorjuuvaiheessa innostuu taas uudestaan. Minä taas työstän enemmän kuin mielelläni noita istutuksia läpi kasvukauden.
Aamulla on aina mielenkiintoista mennä kahvikupin kanssa katsomaan mitä muutoksia on tapahtunut ja miten kaikki kasvu on edistynyt. Olen myös huomannut, että välillä kun pääni sisällä käy melkoinen sekamelska, pelkkä puutarhan katselu rauhoittaa sitä.
Mieheni nauttii hoidetusta puutarhastani paljon. Näin kesäaikaa lähes päivittäin.
Minulla on monimuotoinen mutta helppohoitoinen puutarha. Ei vaadi oikeastaan muuta kuin nurmikon leikkuun ja keväällä siistin vähän perennapenkkejä ja laitan kasveille kompostia ja tuhkaa. Keväällä on siis isoin työmäärä, kun leikataan kuolleet vadelmanoksat jne. Kasvit ovat lähes kaikki hyvin vähällä hoidolla pärjääviä perinneperennoja, helppohoitoisia pensaita ja hyötytarhaa. En ota yhtään stressiä mistään reunojen kanttaamisesta, kitken ehkä kerran kesässä enemmän ja muuten vain silloin tällöin nypin vähän sieltä täältä.
Ehdin nauttia. Itse olen suunnitellut, joten ei ole liikaa vaivaa muusta kuin lähiympäristöstä leviävistä puiden siemmenistä.
Helppo hoitaa puutarhaani. Naapurin isännän siemeniä vain ajoittain, eipä juuri muuta
Välillä nypin runsaampaa kasvustoa
Mulla on niin, että nautin nimenomaan siitä puuhastelusta -mutta toki mulla on aikaa istua varjossa ja lukea av-paltaakin. Jos luonne on sellainen, että ei nauti tekemiseetä vaan vain katsellusta, kannattwisi ehkä hankkia kerrostaloasunto puiston vierestä. Tai omakotitalo, johon palkkaa puutarhurin päiväksi parin kolmen viikon välein
Joo - hihi - nautin paljonkin.
T: Yx Johanna
Vaimon puutarhaa hoidan mielelläni, ja kyllä se nautintoa tuottaa.
Vaimo enemän hoitaa kasveja ja puutarhaa. Meillä on vaikka mitä kasveja ja kukkia. Joskus tehtiin piharemppa ja monia kasveja poistettiin kokonaan koska oli liikaa kaikkea ja monet kasvit syrjäytti toisia kasveja. Nyt on jotenkin selkeetä. Meillä on perunamaakin tuossaa.
Ehkä se nauttiminen onkin sitä tekemistä, että tulos näkyy.
Jos on esim leikannut pensasta liikaa tmv, se tasaantuu ajan myötä. Esim remonttiasioissa jälki ei tasaannu itsekseen mutta puutarhan hoidossa ei ole samaa stressiä