Hitto. Mites yksinäisyys tänä vuonna ravisteleekin yllättävän kovasti.

https://kauppa.puolanganpessimistit.fi/product/193/hyvin-menee-jos-ei-v…

Voin kertoo että naimisissaolevana 2 aikuisen lapsen äitinä olin jossain vaiheessa useamman v todella yksinäinen. Ok, mies kävi välillä samassa osoitteessa lähinnä pesettämässä pyykkiään kun oli paljon mökillä, metsästämässä, hiihtämässä, pyöräily tai ihan vaan työreissuilla. Kotona ollessaan lähinnä nukkui tai söi. Etäännyimme myös henkisesti, joskus tuntui ettei oo mitään puhumista ees, oltiin ku kämppikset 20v avioliiton jälkeen. Lapset oli ollu jo monta v maailmalla ja heiltä tuli joku lyhyt viesti tyyliin 2 vko välein. Sitten otin  koiran enkä ole sen jälkeen tuntenut yksinäisyyttä. Joskus ulkoilulenkki venyy pariin tuntiin kun moni jää juttelemaan ja kiltti koira leikkii kaikkien kanssa joka vaan pysähtyy. Ei menny ku pari kk kun eräs nainen ehdotti että lähdetään kimpassa lenkille, sit mukaan liitty toinenkin nainen naapurustosta. Olemme tehneet jo parikin kertaa ihan 3-4 h kestäviä eväsretkiä koirien kanssa, mennään laavulle paistamaan makkaraa jne. Koira on tuonut valtavasti iloa enkä tunne enää ollenkaan yksinäisyyttä, en kaipaa miestänikään enää kotiin, olkoot mökillä.

Lähde mukaan vapaaehtoistoimintaan. Esimerkiksi seurakunnissa tarvitaan paljon vapaaehtoisia ruoka-avussa ja kahvitteluissa. Siellä ei tarvitse olla yksin.