Ei enää koskaan suomalaista paistinpannua!!
ostin fiskars kovanaama paistinpannun sitimarketin alennuksesta neljällä kympillä!!! Kaksi viikkoa paistinpannu kesti käyttöä, sitten meni pannun pinta kuprulle!!! pannun käyttöohjeissa taisi kyllä lukea että älä käytä kuumalla hellalla, jeesus kristus eikö paistamisessa käytetä kuumaa hellaa??? ja pannu ei kestä tätä??? ilmeisesti olisi pitänyt käyttää maksimissaan vain hellan 1-6 säätönupin säätöjä 3-4. kutosella pannu meni kahdessa viikossa piloille kun pinnoite tärveltyi ja kaikki jäi kiinni pintaan!!! paiskasin siis roskiin pannun vain kahden viikon käytön jälkeen, ei enää koskaan suomalaista paistinpannua!!!
-mies42
Kommentit (44)
Pannun vika kun käyttäjä on urpo?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valurautapannu kestää, eikä ole tarkka valmistusmaan suhteen.
Rosteripannu on ainoa voittava arpa tässä kohtaa. Kertainvestointi, eikä tarvi enää sen jälkeen pannuja ostella.
Ravintolakokit vannoo hiiliteräksen nimeen.
Niin, nyt ei ollutkaan kyse ammattimaisesta ruuanlaitosta. Ja kyllä, hiiliteräs sekä valurauta ovat ehkä jopa parhaita kun päivät pääksytysten niitä käyttää ja työnään niitä huoltaa, mutta nyt olikin kyse arkiruuanlaitosta ja satunnaisesta käytöstä, jolloin ainoa oikea voittaja on APKssa pestävä rosteripannu joka ei käytännössä kulu ja on ikuinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valurautapannu kestää, eikä ole tarkka valmistusmaan suhteen.
Rosteripannu on ainoa voittava arpa tässä kohtaa. Kertainvestointi, eikä tarvi enää sen jälkeen pannuja ostella.
Ravintolakokit vannoo hiiliteräksen nimeen.
Hiiliteräs on erinomainen, kun halutaan hyvä ja nätti paistopinta lihaan ym, mutta se ei siedä happamia aineita, kuten tomaatti, ketsuppi, sitruuna tai viinietikka. Ne saavat käytössä syntyneen, polymerisoituneesta rasvasta syntyneen tarttumattoman pinnan irtoamaan. Se on kuitenkin uusittavissa uudella rasvapoltolla.
Siksi hiiliteräspannu vaatii kaverikseen valurautapannun.
Valuraudalla on ihan samat ongelmat kuin hiiliteräkselläkin. Molempien kaveriksi tarvitaan joko pinnoitettu tai rosteripannu.
Pinnoitetut pannut ovat sellaisia, että ei niitä passaa täydellä teholla hehkuttaa.
Nyt on Puuilosta tai Tokmannilta ostettu 25 euron halpa "teflon"pannu ja on kestänyt jonkin aikaa induktiolieden 5-7 tehoa ( 0-9). Kyllä sillä munakkaan paistaa ja muutakin.
Toinen on teräspannu ja sillä paistelen sitten pihvit yms. onnistuu toki kaikki muukin.
Tuosta Kovanaamasta on jäänyt käsitys, että se kestää lämpöä. Mainospuheita siis.
Itse ostin saman sarjan pannun, ja meni pilalle kahdessa pesussa tiskikoneessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valurautapannu kestää, eikä ole tarkka valmistusmaan suhteen.
Rosteripannu on ainoa voittava arpa tässä kohtaa. Kertainvestointi, eikä tarvi enää sen jälkeen pannuja ostella.
Ravintolakokit vannoo hiiliteräksen nimeen.
Niin, nyt ei ollutkaan kyse ammattimaisesta ruuanlaitosta. Ja kyllä, hiiliteräs sekä valurauta ovat ehkä jopa parhaita kun päivät pääksytysten niitä käyttää ja työnään niitä huoltaa, mutta nyt olikin kyse arkiruuanlaitosta ja satunnaisesta käytöstä, jolloin ainoa oikea voittaja on APKssa pestävä rosteripannu joka ei käytännössä kulu ja on ikuinen.
En ole muuta huoltoa ikinä hiiliteräs ja valurautapannuilleni tehnyt kuin pyöräyttänyt kuuman veden alla astianpesuharjalla. Rosteripannukin on, mutta eipä tule käytettyä kun työläämpi kuin nuo muut.
Vierailija kirjoitti:
Katoppa tarkemmin missä valmistettu. T1rsk.
Valmistettu Suomessa lukee netissä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valurautapannu kestää, eikä ole tarkka valmistusmaan suhteen.
Rosteripannu on ainoa voittava arpa tässä kohtaa. Kertainvestointi, eikä tarvi enää sen jälkeen pannuja ostella.
Ravintolakokit vannoo hiiliteräksen nimeen.
Hiiliteräs on erinomainen, kun halutaan hyvä ja nätti paistopinta lihaan ym, mutta se ei siedä happamia aineita, kuten tomaatti, ketsuppi, sitruuna tai viinietikka. Ne saavat käytössä syntyneen, polymerisoituneesta rasvasta syntyneen tarttumattoman pinnan irtoamaan. Se on kuitenkin uusittavissa uudella rasvapoltolla.
Siksi hiiliteräspannu vaatii kaverikseen valurautapannun.
Valuraudalla on ihan samat ongelmat kuin hiiliteräkselläkin. Molempien kaveriksi tarvitaan joko pinnoitettu tai rosteripannu.
Juuri näin, ja siksi rosteripannu onkin ainoa kurantti valinta kotikäyttöön.
Ei sellaisesta tule mitään, että kun ruokaa tarvii laittaa kotioloissa ja rajoitetun koon tiloissa ja ajassa, että pannuja joutuu varomaan ja käsittelemään kuin kipeää pillua. Kotikäytössä meininki on että kerta pano ja that is it!. Sen jälkeen pannu koneeseen ja odottamaan seuraava käyttöä. Ammattikokit ja niiden kotikäytöt voi jättää mainitsematta, niillä ei ole mitään tekoa keskiverto tallaajan ruuanlaiton kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valurautapannu kestää, eikä ole tarkka valmistusmaan suhteen.
Rosteripannu on ainoa voittava arpa tässä kohtaa. Kertainvestointi, eikä tarvi enää sen jälkeen pannuja ostella.
Ravintolakokit vannoo hiiliteräksen nimeen.
Niin, nyt ei ollutkaan kyse ammattimaisesta ruuanlaitosta. Ja kyllä, hiiliteräs sekä valurauta ovat ehkä jopa parhaita kun päivät pääksytysten niitä käyttää ja työnään niitä huoltaa, mutta nyt olikin kyse arkiruuanlaitosta ja satunnaisesta käytöstä, jolloin ainoa oikea voittaja on APKssa pestävä rosteripannu joka ei käytännössä kulu ja on ikuinen.
En ole muuta huoltoa ikinä hiiliteräs ja valurautapannuilleni tehnyt kuin pyöräyttänyt kuuman veden alla astianpesuharjalla. Rosteripannukin on, mutta eipä tule käytettyä kun työläämpi kuin nuo muut.
Olisko lisätietoja tuon rosteripannun käytön vaivalloisuudesta?
Noin yksinkertaisella käyttöliittymällä olevaa toista pannua ei edes ole. On luokkaa ratakiskon pätkä junan vessassa.
Yllättävän moni ihminen on täysin uusavuton ruuan kanssa. Käyttävät oikeasti liian kuumana sitä pannua jatkuvasti. Eivätkä tajua ruuanlaitosta mitään. Ensinnäkin, jos rasva tirisee hirveän kovaa joka puolelle, niin joko käytät vääränlaista rasvaa ja/tai pannusi on liian kuumana. Pinnoite-pannuja ei saisi käyttää yli 150-asteisena. Niissä lukee niin, jos siis satut olemaan lukutaitoinen ihminen. Toiseksi, pannua ei kannata kuumentaa täysillä, mitään niistä, sillä sitten se kuumenee epätasaisesti. Kuumenna ennemmin vaikka 3/4 teholla. Ainoastaan keitinveden voi kuumentaa täysteholla. Minun hellassa on 12 tehoa potikassa. Kuumennan kympillä ja pistän sit 4 kun rasva ja pannu alkavat olla sopivan kuumaa. Valurauta jatkaa niin hyvin kuumenemista, että alennan jopa kolmoselle lopuksi. Pinnoite-pannut yleensä siirtää lämpöä tehokkaammin, niin ei tarvii laskea 4 alaspäin mitenkään. Wokkipannua voi pitää alussa 5 ja pistää 4 kun kuumenee tarpeeksi. Porukka yleensä lämmittää pannun täysteholla ja jättää 3/4 ja ihmettelee kun pannu hajoaa...huoh...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valurautapannu kestää, eikä ole tarkka valmistusmaan suhteen.
Rosteripannu on ainoa voittava arpa tässä kohtaa. Kertainvestointi, eikä tarvi enää sen jälkeen pannuja ostella.
Ravintolakokit vannoo hiiliteräksen nimeen.
Hiiliteräs on erinomainen, kun halutaan hyvä ja nätti paistopinta lihaan ym, mutta se ei siedä happamia aineita, kuten tomaatti, ketsuppi, sitruuna tai viinietikka. Ne saavat käytössä syntyneen, polymerisoituneesta rasvasta syntyneen tarttumattoman pinnan irtoamaan. Se on kuitenkin uusittavissa uudella rasvapoltolla.
Siksi hiiliteräspannu vaatii kaverikseen valurautapannun.
Ah kiitos. Tämä selittääkin sen, miksi välillä pannuni toimii kuin telkan kokkiohjelmissa, ja välillä siihen jämähtää kaikki kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Itse ostin saman sarjan pannun, ja meni pilalle kahdessa pesussa tiskikoneessa.
Minä en ikinä pese paistinpannua tiskikoneessa. Vaikka valmistaja väittäisi paistinpannun kestävän sen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valurautapannu kestää, eikä ole tarkka valmistusmaan suhteen.
Rosteripannu on ainoa voittava arpa tässä kohtaa. Kertainvestointi, eikä tarvi enää sen jälkeen pannuja ostella.
Ravintolakokit vannoo hiiliteräksen nimeen.
Niin, nyt ei ollutkaan kyse ammattimaisesta ruuanlaitosta. Ja kyllä, hiiliteräs sekä valurauta ovat ehkä jopa parhaita kun päivät pääksytysten niitä käyttää ja työnään niitä huoltaa, mutta nyt olikin kyse arkiruuanlaitosta ja satunnaisesta käytöstä, jolloin ainoa oikea voittaja on APKssa pestävä rosteripannu joka ei käytännössä kulu ja on ikuinen.
En ole muuta huoltoa ikinä hiiliteräs ja valurautapannuilleni tehnyt kuin pyöräyttänyt kuuman veden alla astianpesuharjalla. Rosteripannukin on, mutta eipä tule käytettyä kun työläämpi kuin nuo muut.
Olisko lisätietoja tuon rosteripannun käytön vaivalloisuudesta?
Noin yksinkertaisella käyttöliittymällä olevaa toista pannua ei edes ole. On luokkaa ratakiskon pätkä junan vessassa.
Minusta rosteripannussa vaivalloista on se, että lähes kaikki ruoka tarttuu paistaessa siihen kiinni, jos ei käytä hillitöntä määrää rasvaa.
Ostin Fiskarsin alesta muutama vuosi sitten parilapannun ja sileäpohjaisen valurautapannun. Painavia ovat, mutta toimivat, ja osaan kyllä puhdistaa ne oikein. Joskus sorruin ostamaan 4 kpl Swiss Diamond - pannuja/kasareita, mutta pettymys oli suuri. Aika pian menivät pilalle. Ainoa mikä on säästynyt on neliskulmainen parilapannu, kun sitä ei ole juurikaan käytetty. Ärsytti, kun alehinnat olivat yhteensä 300 e.
Itsellä on kolme pannua, teflon, teräs ja keraaminen. Ei mitään ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse ostin saman sarjan pannun, ja meni pilalle kahdessa pesussa tiskikoneessa.
Minä en ikinä pese paistinpannua tiskikoneessa. Vaikka valmistaja väittäisi paistinpannun kestävän sen.
En saa käsin tiskaamalla sipulin tai valkosipulin hajua pois pannusta vaikka kuinka hinkkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valurautapannu kestää, eikä ole tarkka valmistusmaan suhteen.
Rosteripannu on ainoa voittava arpa tässä kohtaa. Kertainvestointi, eikä tarvi enää sen jälkeen pannuja ostella.
Ravintolakokit vannoo hiiliteräksen nimeen.
Niin, nyt ei ollutkaan kyse ammattimaisesta ruuanlaitosta. Ja kyllä, hiiliteräs sekä valurauta ovat ehkä jopa parhaita kun päivät pääksytysten niitä käyttää ja työnään niitä huoltaa, mutta nyt olikin kyse arkiruuanlaitosta ja satunnaisesta käytöstä, jolloin ainoa oikea voittaja on APKssa pestävä rosteripannu joka ei käytännössä kulu ja on ikuinen.
En ole muuta huoltoa ikinä hiiliteräs ja valurautapannuilleni tehnyt kuin pyöräyttänyt kuuman veden alla astianpesuharjalla. Rosteripannukin on, mutta eipä tule käytettyä kun työläämpi kuin nuo muut.
Olisko lisätietoja tuon rosteripannun käytön vaivalloisuudesta?
Noin yksinkertaisella käyttöliittymällä olevaa toista pannua ei edes ole. On luokkaa ratakiskon pätkä junan vessassa.
Minusta rosteripannussa vaivalloista on se, että lähes kaikki ruoka tarttuu paistaessa siihen kiinni, jos ei käytä hillitöntä määrää rasvaa.
Rosteripannussa pitää tehdä tippatesti, elikä lämmität keskilämmöllä pistät tipan vettä pannulle ja jos vesi helmeilee pinnalla, niin sit lasket lämpöä ja pistät rasvat ja paistettavat pannulle. Sit ei jää kiinni.
Taidat olla samanlainen "kokki" kuin kaverin tyttöystävä, laittoi perunakattilaan niukalti vettä ja perunat paloivat kattilan pohjaan, syy oli että tälläisiä nämä halvat kattilat ovat.
Vierailija kirjoitti:
Itse ostin saman sarjan pannun, ja meni pilalle kahdessa pesussa tiskikoneessa.
Ei koskaan tiskikoneeseen! Ei vaikka saisi.
ILAG-pinnoite on keraaminen ja kestää. Käytössä jo seitsemättä vuotta.