Lue keskustelun säännöt.
Mikähän siinä on, että toiset pystyy ja jaksaa niin paljon ja toiset ei?
11.07.2026 |
Jotkut jaksaa vaikka mitä ja pystyy elämään monipuolisesti ja normaalisti mutta toiset ei jaksa eikä pysty vaikka kuinka ponnistelevat ja yrittävät kaikin tavoin parantaa omaa elämäänsä ja terveyttään.
Tuli tuosta presidentti Stubbista mieleen, että kuinka hirveän energinen hän on yhäkin ja jaksaa vaikka mitä. Joku muu samanikäinen suomalainen mies on jo ihan kehäraakki eikä monet naisetkaan jaksa. Mitä on tehty tai eletty väärin?
Kommentit (95)
Kaikki eivät voi sietää urheilua. Ihmiset kehittyvät eri vauhtia, tarpeet vaihtelevat. Joku vaan syntyy onnenlakki päässään niin kuin esim. Petteri Orpo. Tuntuu, että kaikki sujuu. Hän jaksaa säilyttää maltin, pyrkii parhaaseen, voimat riittää kun ei ole bodannut itseään mätisäkiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vertaat tavalliseen työmieheen eliittiä jolla on vapaata aikaa vaikka huru mycket!
Anni Vuohijoki on esimerkki ihmisestä, jolla ei tunnu olevan rajoja jaksamisen suhteen.
Useimmlla ihmisillä ei ole niin voimakasta sisäistä draivia tehdä asioita. Siitä on pohjimmiltaan kysymys. Ja toisaalta halu ja kyky saada palkitsemisen kokemuksia. Jos ei saa sisäistä palkintoa eli hyvää mieltä, hyvinvointia kohottavaa buustia asioista, niitä ei koe mielekkääksi tehdä. Hyvänä esimerkkinä on introvertit vs. ekstrovertit ihmiset. Toisten akut latautuvat sosiaalisissa tilanteissa, toisten purkautuvat. Introvertti ei ole vähäenergisempi, vaan ei halua osalliatua sosiaalisesti rasittaviin tilaisuuksiin.
Älykkäät ihmiset viihtyvät hyvin yksinään, koska riittävät itselleen eivätkä tarvitse seuraa seuran vuoksi. Autistinen keskittyy mielenkiinnon kohteisiinsa ja vieraat ihmiset ovat lähinnä häiriötekijä. Energisyys on muutakin kuin fyysinen toimeliaisuus. Moni tutkija/taiteilija unohtaa syödä ja mennä nukkumaan, kun oma tekeminen vie mukanaan.
Vierailija kirjoitti:
Anni Vuohijoki on esimerkki ihmisestä, jolla ei tunnu olevan rajoja jaksamisen suhteen.
Useimmlla ihmisillä ei ole niin voimakasta sisäistä draivia tehdä asioita. Siitä on pohjimmiltaan kysymys. Ja toisaalta halu ja kyky saada palkitsemisen kokemuksia. Jos ei saa sisäistä palkintoa eli hyvää mieltä, hyvinvointia kohottavaa buustia asioista, niitä ei koe mielekkääksi tehdä. Hyvänä esimerkkinä on introvertit vs. ekstrovertit ihmiset. Toisten akut latautuvat sosiaalisissa tilanteissa, toisten purkautuvat. Introvertti ei ole vähäenergisempi, vaan ei halua osalliatua sosiaalisesti rasittaviin tilaisuuksiin.
Älykkäät ihmiset viihtyvät hyvin yksinään, koska riittävät itselleen eivätkä tarvitse seuraa seuran vuoksi. Autistinen keskittyy mielenkiinnon kohteisiinsa ja vieraat ihmiset ovat lähinnä häiriötekijä. Energisyys on muutakin kuin fyysinen toimeliaisuus. Moni tutkija/taiteilija unohtaa syödä ja mennä nukkumaan, kun oma tekeminen vie mukanaan.
Hieno näkökanta tämäkin. Eri kulmia esille. Joku sivusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paskaa niskaan tulee mutta vastaan silti (normaalit ihmiset ymmärtää). Lapsuuden traumoja, koulukiusaamista, hoitamattomia sairauksia ennen täysi ikäisyyttä.... Väärään kaveripiiriin eksymistä..
Monta lasta nuorena kokemattomana, huolehdin lähes yksin, ei koskaan lapsivapaata, mies meni kavereiden kanssa.
Läheisissä persoonallisuushäiriöisiä jotka jopa yöllä tuli ruinaamaan rahaa tai yöpaikkaa ja naiivina autoin!! En koskaan saanut maksuja takaisin tai itse apua. jne... Puolison suvussa samaa p... huumevelkoja tuli ovellemme koska miehen veli oli velkaa! Järkyttävää! Tänäkin päivänä miehen veli toivoisi eroamme, halveksii minua! Itse sinkku luuseri, miehen sisko samanlainen ja muu suku appi ukosta lähtien. Emme ole enää tekemisissä.
Sairastuin, terveys reistailee, jne. On r aiskattu, pahoin pidelty ym nuorena, koskaan ei tekijät joutuneet vastuuseen.
Silti en koskaan luovuta mutta miten voi osua kohdalle niin paljon!? Läheisten kuolemia (nuorena/sairauksiin), hyväksikäyttäviä ihmispas-koja. rahanlainaajia, selkään puukottavia "ystäviä"....jne...
Parasta, perhe edelleen yhdessä, mies paransi tapansa. Mutta en jaksa enää mitään. Keskityn perheeseen. Nyt osaan katkoa välit ihmis pas koihin.
Toivon tulevalta hyvää, edes lapsilleni.
87/87 Pointti siis etten koskaan luovuta. Mummo ja ukki sotasukupolvea, opettivat sitkeyttä.
Kummallista silti, että kohdalleni osunut niin paljon pahaa muiden johdosta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anni Vuohijoki on esimerkki ihmisestä, jolla ei tunnu olevan rajoja jaksamisen suhteen.
Useimmlla ihmisillä ei ole niin voimakasta sisäistä draivia tehdä asioita. Siitä on pohjimmiltaan kysymys. Ja toisaalta halu ja kyky saada palkitsemisen kokemuksia. Jos ei saa sisäistä palkintoa eli hyvää mieltä, hyvinvointia kohottavaa buustia asioista, niitä ei koe mielekkääksi tehdä. Hyvänä esimerkkinä on introvertit vs. ekstrovertit ihmiset. Toisten akut latautuvat sosiaalisissa tilanteissa, toisten purkautuvat. Introvertti ei ole vähäenergisempi, vaan ei halua osalliatua sosiaalisesti rasittaviin tilaisuuksiin.
Älykkäät ihmiset viihtyvät hyvin yksinään, koska riittävät itselleen eivätkä tarvitse seuraa seuran vuoksi. Autistinen keskittyy mielenkiinnon kohteisiinsa ja vieraat ihmiset ovat lähinnä häiriötekijä. Energisyys on muutakin kuin fyysinen toimeliaisuus. Moni tutkija/taiteilija unohtaa syödä ja mennä nukkumaan, kun oma tekeminen vie mukanaan.
Siis tämän tyypin lapsenhan taitaa hoitaa kokonaan hänen omat vanhempansa. Lähti jonnekin ulkomaille äitiyslomalla ja oma äiti lähti lastenhoitajaksi mukaan. 🤣
Sitten vielä: vaikka jaksaisi, niin haluaako? En esim halua omakotitaloa, koska mua ei kiinnosta pihatyöt. Oon hyvässä kunnossa jne mutta nautin urheilusta ja lukemisesta työpäivän jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eivät voi sietää urheilua. Ihmiset kehittyvät eri vauhtia, tarpeet vaihtelevat. Joku vaan syntyy onnenlakki päässään niin kuin esim. Petteri Orpo. Tuntuu, että kaikki sujuu. Hän jaksaa säilyttää maltin, pyrkii parhaaseen, voimat riittää kun ei ole bodannut itseään mätisäkiksi.
Petteri Orpolla ei suju mikään, mutta hän ei välitä. On kuin joku robotti tai kyborgi, johon mikään määrä virheiden esiin tuomista ei tee minkäänlaista jälkeä. T1000.
Eikös Stubbi ole kommentoinut lehdistölle, että hän jaksaa koska hän urheilee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vertaat tavalliseen työmieheen eliittiä jolla on vapaata aikaa vaikka huru mycket!
Totta tietysti, että Stubbilla on varaa hommata kokkia ja siivoojaa ja vaikka mitä avuksi eikä hän tosiaan tee mitään fyysisesti raskasta työtä kahdeksasta neljään viitenä päivänä viikossa. Että siinä mielessä huono esimerkki mutta on niitä energisiä ihmisiä taviksissakin. Mullakin on muutamia sellaisia tuttuja.
Vierailija kirjoitti:
Maailman voimakkain mies, USA:n presidentti Donald John Trump sanoi ihmisellä olevan vakiomäärän energiaa. Sitä ei tule tuhlata turhuuteen jotta se riittää koko elämän ajan.
Ehkä he asettaa tavoitteita, mihin energiaansa haluaa käyttää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikös Stubbi ole kommentoinut lehdistölle, että hän jaksaa koska hän urheilee.
Voi se tiedättekö olla niinkin, ettei nuo huippuvirat todellisuudessa olekaan niin kuormittavia kuin kuvittelemme. Poliitikoilla on paljon avustajia, joille voivat delegoida tehtäviä ilman että kukaan siihen mitään sanoo. Petteri Orpolla ainakin tuntuu olevan enemmän lomaa kuin edes opettajilla. Poliitikon toimi on varmaan raskas, jos sen haluaa tehdä hyvin, mutta kukaan ei oikeastaan vaadi heiltä mitään, jos tekevät vähän toisella kädellä.
Energiset miehet ovat itsekeskeisiä ja kuluttavat energiansa itseensä (=väsynyt vaimo hoitaa kodin ja lapset). Energiset naiset puolestaan ovat 90% joko sinkkuja tai lapsettomia.