***Maanantaihin JOULUKUISET***

Moni tuntuu olevan ihmeissään mielialojen vaihteluiden yms. takia, huh! Onneksi en ole ainoa, jolla hermo menee, loukkaannun helposti, mietin vanhoja, katkeroidun jne. Hassua on se, että minulla raskauksissa puuttuu lähestulkoon fyysiset raskausoireet mutta henkisellä puolella niitä onkin sitäkin enemmän;-)



Juuri kun sain mielipahan selvitettyä työasioissa, niin johan posahti sitten ex-miehen suunnalta:-( Olemme tosi huonoissa väleissä, erosta 3 vuotta, minä aloitin eroprosessin, mutta vuosia liian myöhään. Olimme sopineet hänen epävarman lomatilanteen takia, että lapset menee hälle kesälomaa viettämään kahdeksi viikoksi heinäkunn eka ja toka viikko ja eilen hän sitten soitti että ottas lapset jo juhannuksesta.Meillä on vielä juhannuksen jälkeinen viikko töitä ja nyt potuttaa, että viikko ilman lapsia menee työssä, kun sen olisi voinut käyttää vaikka keittiöremppaan! Huudoksihan se meni ja sain siinä samalla kuulla paljon muutakin itsestäni. Vihaan sitä ihmistä, ei riittänyt, että elämästäni kymmenen vuotta valui melkein hukkaan, sain kyllä lapsia, jotka olivatkin ainoa iloni elämässä, vaan hän halutessaan voi sabotoida ja pilata vielä 12 vuotta elämääni, kunnes nuorinkin on täysikäinen! Nykyinen mieheni on onneksi 100% samaa mieltä exästä kun minä, saan häneltä täyden tuen ja sympatian, tosin hän ihmettelee, kunka ihmeessä pysyin siinä liitossa. Sitä ihmettelen usein itsekkin, niin vääristynyt se oli. (Henkistä väkivaltaa) Mutta olen todennut, että pieni lapsi antoi voimaa, käänsi huomion sairaasta liitosta vauvaan ja lapsiin, kestin kun oli pakko eikä paremmasta ollut tietoa. Sori oma napa, mutta kyllä taas pännii...



Ja viikonloppu meni taas pihahommissa, eilen ajoin meidän nurmikon, ensimmäistä kertaa, kun haimme vasta leikkurin (muutimme jouluna) täällä on kyllä melko hitaasti ruoho heräillyt, että nyt alkoi olla pitkää.



Tänään varailen np-ultraa, iik..Yritän saada pian ajan...



ponnari ja itu 10+0