Onko elämä pyhä? Onko vanhuksen elämä arvottomampi?

Minulla on ollut yli tunnin  järkyttävän cool keskustelu tekoälyn kanssa palleatiivisesta hoidosta, hoitotahdosta, elämän arvokkuudesta ja miellyttävä loppuelämä. Nyt on se suuri kysymys, miten arvostat elämän? Onko jonkun toisen elämä arvokkaampi kuin toisen? Sukupuoli, ikä, uskonto, seksuaalinen suuntautuneisuus, terveys, niin millä perusteella arvostat elämää? Entä jos joku haluaa että nyt tämä loppuu, kunnioitatko sitä, vai pidätkö kiduttaen hengissä vielä 10 vuotta lääkkeillä? 

Mä olen iloinen että LeChat (Mistral) eli nykyään Vibe osaa perustella asiat hyvin, se ei rätkäise ensimmäistä samaa minkä prossa arpoo, vaan etsii myös lähteitä viitteitä asiaan. Kipinä koko keskustelulle tuli saksan lääkärin saamasta elinkautistuomiosta, hän sai tuomion 15 murhasta. Sitten keskustelimme myös kuolemantuottamuksesta, kun yle uutisoi lapinlahden vanhuksen kuolemasta sairaanhoitajan ja lääkärin käsissä. 

Eli suuria kysymyksiä, ikäluokat kasvavat, yli satavuotiaitakin on kohta sata. Ei, emme keskustelleet eräiden piirien viljelemästä yläikäraja-käsitteestä, olimme inhimillisiä tänään.

Toisaalta kuuluuko kaikille sama hoito? Lain mukaan kyllä mutta käytännössä työelämän ulkopuolella oleva ei saa sitä hoitoa mitä työikäinen. Mm tietyt kalliit kirurgiset operaatiot tehdään vain työikäisille. Tämä on normaalia käytäntöä suomessa, perusteluissa lukee aina "ei riskejä vastaavaa elämänälaatua parantavaa hyötyä" tai vastaavaa. Toisaalta ihan ymmärrettävä ja selkeä perustelu.

Mitä mieltä olet hoidosta, hoitotahdosta, halusta kuolla, hoitovirheistä jne. Anna tulla.