Mustarastas poikasten aikaa

Taas on se aika vuodesta kun mustarastas emolla on silmä tarkkana. Eilen yksi poikasista oli kaivanut itsensä syvälle pehmeään sammaleeseen. Oli huvittava näky. Poikanen siivet levällään ja toinen silmä kiinni ja sammalta yltä päältä, säikähti hiukan kun nostin kaihdinta varovasti. Sorsapoikueen emo on kova pitämään järjestystä. Nousivat kivelle nukkumaan. Emo ensin, sitten poikaset perässä, lähelle emoa, yksi siiven alle, paitsi yksi uppiniskainen poikanen jäi polskimaan veteen, opetteli pyydystämään pikkuötökkää. Emo äänteli kohden poikasta, varmaan komensi kivelle, pois vedestä, tämäpä jääräpää ei uskonut, emo komensi toistamiseen, ei auta, tuumi poikanen, nyt on vissiin parasta totella. Se hauskin episodi seurasi siitä, kun poikanen vihdoin viimein kömpi kivelle, emo nokkaisi poikasta päähän, ei tosin kovaa, mutta kuitenkin. Poikanen meni viivana siiven alle ja rauhoittui. Kuri ja järjestys se vedessä pitää olla, poikasia 7, joten emolla riittää paimentamista.