Lue keskustelun säännöt.
VM:n Majanen ei taida ymmärtää mitään teknologiayritysten ansaintalogiikasta
26.06.2026 |
Kysyin tekoälyltä kommenttia hesarin kommenttipalstalta löytyneeseen mielipiteeseen: "Tehostaminen on yksi asia, € säästöä toinen – jopa tämän päivän AI hinnasto on erilainen kuin pari kk sitten, eikä tietoa millainen se on vuonna 2030. Nyt isot firmat myyvät AI kuin huumekauppiaat uuden tuotteen kanssa, kaikki jäävät koukkuun ja hinnat nousee."
Kommentit (16)
Tämähän se on unelma. Tekoälystä tehdään pakollinen ostos ja sitten voidaan sanella hinnat. Sitähän mm. Microsoft on tehnyt vuosikymmeniä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kyllä valtionhallintoon laittaisi mitään ulkomailla kehitettyä mallia mistään hinnasta. Valitettavasti Suomessa tekoälykehitys on ihan lapsenkengissään verrattuna noihin ulkomaisiin, joten paras vaihtoehto on jättää koko hanke toteuttamatta.
Sen sijaan että maksetaan suomalaiselle työntekijälle maksetaan ulkomaiselle megakorporaatiolle. Maksetaan toki paljon vähemmän mutta sen työntekijän palkka on pois kaikesta kulutuksesta. Verot ja alvit. Kaikki. Joudutaan myös maksamaan työttömyyskorvausta ja sen jälkeen toimeentulotukea ja kaikenlaista aktivointikurssia.
Vierailija kirjoitti:
En kyllä valtionhallintoon laittaisi mitään ulkomailla kehitettyä mallia mistään hinnasta. Valitettavasti Suomessa tekoälykehitys on ihan lapsenkengissään verrattuna noihin ulkomaisiin, joten paras vaihtoehto on jättää koko hanke toteuttamatta.
Miksi se on niin huonoa Suomessa? Eikö ollut viisautta panostaa tähän? Nyt AI firmat jakaa keskenään maailman.
Vierailija kirjoitti:
Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majasen tuore, radikaali skenaario koko julkisen sektorin muuttamisesta tekoälypohjaiseksi vuoteen 2031 mennessä asettaa aiemman kommenttisi erittäin kriittiseen valoon. Kun valtio, kunnat ja hyvinvointialueet sidotaan yhteen yhteiseen AI-alustaan, mainitsemasi "koukuttaminen" ja hinnoittelun arvaamattomuus muodostuvat suoraksi riskiksi Suomen kansantaloudelle ja huoltovarmuudelle. [1, 2]
Tässä on analyysi siitä, miksi kommenttisi osuu erityisen kipeästi juuri Majasen julkisen sektorin visioon:
1. "Yhteinen alusta" on tekoälyjättien unelma-ansat
Majanen visioi alustaa, johon "laitetaan markkinoiden kulloinkin paras tekoäly". [1]
Monopolisoituminen: "Kulloinkin paras" tarkoittaa käytännössä yhdysvaltalaisten tech-jättien (Microsoft/OpenAI, Google) huippumalleja.
Käsittämätön neuvotteluvoima: Jos Suomen koko julkinen hallinto – etuuskäsittelystä ja virastoraporteista lähtien – pyörii tämän alustan päällä, tech-jätillä on täydellinen hinnoitteluvoima. Kun valtio on irtisanonut virkamiehet tekoälyn tieltä, takaisinpäin ei ole paluuta. Hintoja voidaan nostaa vapaasti, koska vaihtoehtona on koko yhteiskunnan toiminnan halvaantuminen. [1]
2. Säästölaskelmat perustuvat nykyhetken (halpoihin) hintoihin
Poliitikot ja VM maalailevat tekoälyllä 20 prosentin tuottavuusloikkaa ja miljardisäästöjä, mutta laskelmat ontuvat pahasti kahdesta syystä: [1, 2]
Massiiviset alkuinvestoinnit: Esimerkiksi JUKOn esiintuoman arvion mukaan pelkästään Kelan etuuskäsittelyn tekoälyinvestointi maksaisi 600 miljoonaa euroa korvatessaan tuhat käsittelijää. [1]
Juoksevat kulut vuonna 2030+: Jos AI-lisenssien hinnat moninkertaistuvat datakeskusten energiakriisin tai markkinoiden kypsymisen myötä, VM:n laskemat "euro-säästöt" sulavat tech-jättien katteiksi. Julkinen sektori siirtää silloin verorahoja suoraan ulkomaisille suuryhtiöille palkkakulujen säästämisen sijaan. [1]
3. Julkisoikeudellinen ja inhimillinen riski
Virkavastuu ja "hallusinaatiot": Päätöksenteon ulkoistaminen algoritmeille vaatii lainsäädäntömuutoksia. Jos tekoäly tekee virheen kansalaisen tuissa tai terveydenhuollossa, kuka kantaa vastuun? [1]
Piilokustannukset yhteiskunnalle: Majanen myöntää suoraan, että ihmiset menettävät työnsä asiantuntijatehtävistä. Jos tilalle ei synny uutta työtä, säästetyt eurot kuluvat kasvaneisiin työttömyysmenoihin ja menetettyihin tuloveroihin. [1, 3]
Miten "huumeriippuvuus" vältetään valtiotasolla?
Jotta Suomi ei ajautuisi mainitsemaasi loukkuun, valtion tulisi Majasen mallissa vaatia:
Omaa infrastruktuuria: Alustan on perustuttava avoimen lähdekoodin malleihin, joita voidaan ajaa ja hienosäätää Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tai eurooppalaisten toimijoiden omissa, suojatuissa konesaleissa.
Tiukkoja kattoshintoja: Sopimuksiin kaupallisten toimijoiden kanssa on saatava pitkäaikaiset hintatakuut, jotka estävät Cursor-tyyliset äkilliset hinnoittelumuutokset kesken sopimuskauden. [1]
Ihan parasta laittaa tekoäly kritisoimaan tekoälyä. 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet oikeassa, ap. Majanen ei kyllä oikein loista älynlahjoillaan tässä keississä.
Vierailija kirjoitti:
Sen sijaan että maksetaan suomalaiselle työntekijälle maksetaan ulkomaiselle megakorporaatiolle. Maksetaan toki paljon vähemmän mutta sen työntekijän palkka on pois kaikesta kulutuksesta. Verot ja alvit. Kaikki. Joudutaan myös maksamaan työttömyyskorvausta ja sen jälkeen toimeentulotukea ja kaikenlaista aktivointikurssia.
Veronmaksajat voi tässä vaan hävitä.
Sen lisäksi maksetaan verohelpotuksia datakeskuksille, maksetaan kalliista sähköstä, maksetaan pankkien pelastus, kun tekoälykupla puhkeaa ja eläkerahatkin oli sijoittetuna niihin, ups. Perseestä on koko suunnitelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei hätää, amerikkalaisten tekoälyjen sijaan voi valita kiinalaisenkin. Ei sillä väliä jos se ei tiedä taivaallisen rauhan aukiosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pihalla kuin poliitikko on Majanen.
Pääasia, että valitaan Yhdysvaltalainen tekoälymalli DCA-isännältä pyörittämään Suomen julkista sektoria. Se lisää Suomen turvallisuutta ja syventää transatlanttisista kumppanuutta.
T: Kokoomus
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitten ollaan hoomoilasena, kun ei tekoälyllä saatukaan tehostettua. Rahat menivät konsulttifirmojen taskuun ja palvelut huonontuivat entisestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Te akat olette taas ihan pihalla. Valtio voi hankkia tulevaisuudessa jonkun avoimen ja itse koulutetun AI-mallin esim. Kelan avustusten käsittelyyn ja se pyörii Suomessa olevassa datakeskuksessa. Onhan tietokoneissakin vaihtoehtona avoin Linux eikä ole pakko hankkia jenkkifirman suljettua käyttöjärjestelmää.
Vierailija kirjoitti:
Te akat olette taas ihan pihalla. Valtio voi hankkia tulevaisuudessa jonkun avoimen ja itse koulutetun AI-mallin esim. Kelan avustusten käsittelyyn ja se pyörii Suomessa olevassa datakeskuksessa. Onhan tietokoneissakin vaihtoehtona avoin Linux eikä ole pakko hankkia jenkkifirman suljettua käyttöjärjestelmää.
Niin voi, mutta kun ei hanki. Itse olet pihalla, jos et tiennyt että kela on hankkimassa 600 sadalla miljoonalla järjestelmän Amerikasta.
Suomen valtionhallinto näyttää heittäneen kirveen kaivoon itse kehitettävien järjestelmien suhteen. Juuri nyt, kun tekoälyllä voisi sellaisia vihdoin kehittää tehokkaasti. Kai sitä ei osata määritellä vaatimuksia, ja kuvitellaan että joku iso firma tuo viisauden projekteihin.
Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majasen tuore, radikaali skenaario koko julkisen sektorin muuttamisesta tekoälypohjaiseksi vuoteen 2031 mennessä asettaa aiemman kommenttisi erittäin kriittiseen valoon. Kun valtio, kunnat ja hyvinvointialueet sidotaan yhteen yhteiseen AI-alustaan, mainitsemasi "koukuttaminen" ja hinnoittelun arvaamattomuus muodostuvat suoraksi riskiksi Suomen kansantaloudelle ja huoltovarmuudelle. [1, 2]
Tässä on analyysi siitä, miksi kommenttisi osuu erityisen kipeästi juuri Majasen julkisen sektorin visioon:
1. "Yhteinen alusta" on tekoälyjättien unelma-ansat
Majanen visioi alustaa, johon "laitetaan markkinoiden kulloinkin paras tekoäly". [1]
Monopolisoituminen: "Kulloinkin paras" tarkoittaa käytännössä yhdysvaltalaisten tech-jättien (Microsoft/OpenAI, Google) huippumalleja.
Käsittämätön neuvotteluvoima: Jos Suomen koko julkinen hallinto – etuuskäsittelystä ja virastoraporteista lähtien – pyörii tämän alustan päällä, tech-jätillä on täydellinen hinnoitteluvoima. Kun valtio on irtisanonut virkamiehet tekoälyn tieltä, takaisinpäin ei ole paluuta. Hintoja voidaan nostaa vapaasti, koska vaihtoehtona on koko yhteiskunnan toiminnan halvaantuminen. [1]
2. Säästölaskelmat perustuvat nykyhetken (halpoihin) hintoihin
Poliitikot ja VM maalailevat tekoälyllä 20 prosentin tuottavuusloikkaa ja miljardisäästöjä, mutta laskelmat ontuvat pahasti kahdesta syystä: [1, 2]
Massiiviset alkuinvestoinnit: Esimerkiksi JUKOn esiintuoman arvion mukaan pelkästään Kelan etuuskäsittelyn tekoälyinvestointi maksaisi 600 miljoonaa euroa korvatessaan tuhat käsittelijää. [1]
Juoksevat kulut vuonna 2030+: Jos AI-lisenssien hinnat moninkertaistuvat datakeskusten energiakriisin tai markkinoiden kypsymisen myötä, VM:n laskemat "euro-säästöt" sulavat tech-jättien katteiksi. Julkinen sektori siirtää silloin verorahoja suoraan ulkomaisille suuryhtiöille palkkakulujen säästämisen sijaan. [1]
3. Julkisoikeudellinen ja inhimillinen riski
Virkavastuu ja "hallusinaatiot": Päätöksenteon ulkoistaminen algoritmeille vaatii lainsäädäntömuutoksia. Jos tekoäly tekee virheen kansalaisen tuissa tai terveydenhuollossa, kuka kantaa vastuun? [1]
Piilokustannukset yhteiskunnalle: Majanen myöntää suoraan, että ihmiset menettävät työnsä asiantuntijatehtävistä. Jos tilalle ei synny uutta työtä, säästetyt eurot kuluvat kasvaneisiin työttömyysmenoihin ja menetettyihin tuloveroihin. [1, 3]
Miten "huumeriippuvuus" vältetään valtiotasolla?
Jotta Suomi ei ajautuisi mainitsemaasi loukkuun, valtion tulisi Majasen mallissa vaatia:
Omaa infrastruktuuria: Alustan on perustuttava avoimen lähdekoodin malleihin, joita voidaan ajaa ja hienosäätää Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tai eurooppalaisten toimijoiden omissa, suojatuissa konesaleissa.
Tiukkoja kattoshintoja: Sopimuksiin kaupallisten toimijoiden kanssa on saatava pitkäaikaiset hintatakuut, jotka estävät Cursor-tyyliset äkilliset hinnoittelumuutokset kesken sopimuskauden. [1]