Lue keskustelun säännöt.
Mistä voimavaroja laihduttaa? Tai motivaatiota? Bmi 45
23.06.2026 |
Ja siltikään elämäntapamuutos ei onnistu. Yrittänyt 100 kertoja
N40
Kommentit (34)
Bmi 45 ei edes ole poskettoman korkea, tunsin yhden miehen kenellä oli 62 bmi, kuoli kyllä sitten johonkin tulehdukseen sairaalassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle tuli ikä vastaan.
Aloin lihomaan kilon kuussa. Sitten yöllä mun läskit painoi mahaa ja tuli yönärästys. Se vaurioitti hampaita ja joka päivä oli kurkku kipeä. Hankala olo, nukuin päivät ja yöt koska korkea verenpaine väsytti. Lopulta en päässy kylään tapaamaan tuttavia jne. Pelästyin sydän oireita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmmmm yritä suhtautua mielenkiinnolla siihen tunteeseen/nälkään/herkkuhimoon. Silleen että koet sen vaan mutta et silti tee mitään mitä se tunne kehottaa tekeen.
Ja toinen voisi olla vaikka että oot syömättä joka arki-ilta. Klo 18 jälkeen ei enää saa syödä. Kokeile miltä tuntuu. Tai vaikka joka toinen arki-ilta kokeilet ja joka toinen saat olla kuten sun normaali on. Tai jos oikeen vaikeeta niin aluks vaan yks tämmönen kokeiluilta viikossa.
Sellasta ajatusta näissä että kokeilet millasta on elää elämää silleen että et koko ajan syö ja mieti mitä seuraavaksi syöt. Nää toimi mulla.
Vasta silloin kun paastoaa päivän tai pari, huomaa miten paljon kaikenlainen ruokaan liittyvä vie aikaa. Ruokaa suunnitellaan, sitten pitää ostaa ainekset kaupasta, sitten pitää kokata ja vielä sen jälkeen siivota keittiö. Ruokailukertojen vähentäminen (pätkäpaasto) on vähän niin kuin life hack - vähemmän säätämistä syömisen kanssa, enemmän aikaa muuhun. Paaston aikana voi olla vielä tavallista enemmän energiaa ja aivot skarppina, kun elimistö kiihdyttää aineenvaihduntaa.
Se on ihana vapaus, kun ei joudu kaikkia menojaan miettimään ruokailujen kautta, että missä välissä sitä ehtii syödä jne. Jos tietää että voi vaikka päivänkin olla helposti syömättä (tämä tulee totuttelun kautta, en suosittele kylmiltään) tai kiireessä skipata jonkun aterian ilman että toimintakyky siitä häiriintyy, niin se antaa paljon joustoa aikatauluihin ja myös tekee elämästä yksinkertaisempaa, kun ei tarvitse joka välissä olla syömättä.
Itse syön nykyisin aamiaisen ja lounaan, noin 4-5 tunnin aikaikkunassa. Sitten kun lounas on syöty, niin ei tarvitse enää sinä päivänä syömisiä miettiä. Niin helppoa!
Tuosta syömiseen kuluvasta ajasta olen täysin samaa mieltä.
Sen sijaan mulle käy pätkäpaastolla niin, että kun lopulta saan syödä, ahmin vaikka kuinka. Paitsi jos olen ketoosiruokavaliolla jo valmiiksi, ennen paastoa. Silloinkin kyllä helposti tulee mätettyä liikaa, kun kehon nälkähormonit huutavat energiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmmmm yritä suhtautua mielenkiinnolla siihen tunteeseen/nälkään/herkkuhimoon. Silleen että koet sen vaan mutta et silti tee mitään mitä se tunne kehottaa tekeen.
Ja toinen voisi olla vaikka että oot syömättä joka arki-ilta. Klo 18 jälkeen ei enää saa syödä. Kokeile miltä tuntuu. Tai vaikka joka toinen arki-ilta kokeilet ja joka toinen saat olla kuten sun normaali on. Tai jos oikeen vaikeeta niin aluks vaan yks tämmönen kokeiluilta viikossa.
Sellasta ajatusta näissä että kokeilet millasta on elää elämää silleen että et koko ajan syö ja mieti mitä seuraavaksi syöt. Nää toimi mulla.
Vasta silloin kun paastoaa päivän tai pari, huomaa miten paljon kaikenlainen ruokaan liittyvä vie aikaa. Ruokaa suunnitellaan, sitten pitää ostaa ainekset kaupasta, sitten pitää kokata ja vielä sen jälkeen siivota keittiö. Ruokailukertojen vähentäminen (pätkäpaasto) on vähän niin kuin life hack - vähemmän säätämistä syömisen kanssa, enemmän aikaa muuhun. Paaston aikana voi olla vielä tavallista enemmän energiaa ja aivot skarppina, kun elimistö kiihdyttää aineenvaihduntaa.
Se on ihana vapaus, kun ei joudu kaikkia menojaan miettimään ruokailujen kautta, että missä välissä sitä ehtii syödä jne. Jos tietää että voi vaikka päivänkin olla helposti syömättä (tämä tulee totuttelun kautta, en suosittele kylmiltään) tai kiireessä skipata jonkun aterian ilman että toimintakyky siitä häiriintyy, niin se antaa paljon joustoa aikatauluihin ja myös tekee elämästä yksinkertaisempaa, kun ei tarvitse joka välissä olla syömättä.
Itse syön nykyisin aamiaisen ja lounaan, noin 4-5 tunnin aikaikkunassa. Sitten kun lounas on syöty, niin ei tarvitse enää sinä päivänä syömisiä miettiä. Niin helppoa!
Tuosta syömiseen kuluvasta ajasta olen täysin samaa mieltä.
Sen sijaan mulle käy pätkäpaastolla niin, että kun lopulta saan syödä, ahmin vaikka kuinka. Paitsi jos olen ketoosiruokavaliolla jo valmiiksi, ennen paastoa. Silloinkin kyllä helposti tulee mätettyä liikaa, kun kehon nälkähormonit huutavat energiaa.
Pätkäpaasto ei sopinut minullekaan. Kun tuli se aikaikkuna, että saa syödä, ahmin holtittomasti. Nälkään, ja siihen ettei tule hirveä näillä paastoaikana.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmmmm yritä suhtautua mielenkiinnolla siihen tunteeseen/nälkään/herkkuhimoon. Silleen että koet sen vaan mutta et silti tee mitään mitä se tunne kehottaa tekeen.
Ja toinen voisi olla vaikka että oot syömättä joka arki-ilta. Klo 18 jälkeen ei enää saa syödä. Kokeile miltä tuntuu. Tai vaikka joka toinen arki-ilta kokeilet ja joka toinen saat olla kuten sun normaali on. Tai jos oikeen vaikeeta niin aluks vaan yks tämmönen kokeiluilta viikossa.
Sellasta ajatusta näissä että kokeilet millasta on elää elämää silleen että et koko ajan syö ja mieti mitä seuraavaksi syöt. Nää toimi mulla.
Vasta silloin kun paastoaa päivän tai pari, huomaa miten paljon kaikenlainen ruokaan liittyvä vie aikaa. Ruokaa suunnitellaan, sitten pitää ostaa ainekset kaupasta, sitten pitää kokata ja vielä sen jälkeen siivota keittiö. Ruokailukertojen vähentäminen (pätkäpaasto) on vähän niin kuin life hack - vähemmän säätämistä syömisen kanssa, enemmän aikaa muuhun. Paaston aikana voi olla vielä tavallista enemmän energiaa ja aivot skarppina, kun elimistö kiihdyttää aineenvaihduntaa.
Se on ihana vapaus, kun ei joudu kaikkia menojaan miettimään ruokailujen kautta, että missä välissä sitä ehtii syödä jne. Jos tietää että voi vaikka päivänkin olla helposti syömättä (tämä tulee totuttelun kautta, en suosittele kylmiltään) tai kiireessä skipata jonkun aterian ilman että toimintakyky siitä häiriintyy, niin se antaa paljon joustoa aikatauluihin ja myös tekee elämästä yksinkertaisempaa, kun ei tarvitse joka välissä olla syömättä.
Itse syön nykyisin aamiaisen ja lounaan, noin 4-5 tunnin aikaikkunassa. Sitten kun lounas on syöty, niin ei tarvitse enää sinä päivänä syömisiä miettiä. Niin helppoa!
Tuosta syömiseen kuluvasta ajasta olen täysin samaa mieltä.
Sen sijaan mulle käy pätkäpaastolla niin, että kun lopulta saan syödä, ahmin vaikka kuinka. Paitsi jos olen ketoosiruokavaliolla jo valmiiksi, ennen paastoa. Silloinkin kyllä helposti tulee mätettyä liikaa, kun kehon nälkähormonit huutavat energiaa.
Pätkäpaasto ei sopinut minullekaan. Kun tuli se aikaikkuna, että saa syödä, ahmin holtittomasti. Nälkään, ja siihen ettei tule hirveä näillä paastoaikana.
Ap
Mitä kaikkea olet siis yrittänyt?
Kymmeniä vuosia yritin kaikenlaista ja retkahdin aina. Minulla ei tosin ollut kyse kovin suuresta, pahimmillaan BMI ol 26, mutta kyllä se näkyi, että tuntui. Pysäytys tuli, kun sain 2-tyypin. Metformiini on karmea lääke ihmiselle, jolla on ärtynyt suoli. Kipu oli raastava, joten vaihtoehdot olivat vähissä. Lopetin kaikki sokeria sisältävät ruoat ja yleensä kartan hiilareita kuten pastaa. Paino alkoi pudota nopeasti ja nyt olen alle 25 ja siihen paino näyttäää pysähtyneen. Ratkaisut on tehtävä kaupassa, et osta mitään turhaa höttöä, kyllä onnistuu. Kokeile.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä AP sitten syöt yleensä päivässä (rehellisesti)? Tämä ons ei lähtökohta josta on hyvä alkaa purkamaan, voisiko kevyemmät vaihtoehdot tai annoskoko auttaa?
Vierailija kirjoitti:
Joka kesä, viimeiset 10 vuotta olen päättänyt, että ensi kesänä pystyn pukemaan esim. Kokoa 42 vaatetta. Mutta ei. Joka toinen kesä pitänyt ostaa isompia. Nyt menossa koko 52.
Joo, kaupassa ne päätökset tehdään. Mutta sinne on helppo mennä takasin herkkuhimossa :D
Ap
Tavoite on aivan epärealistinen. Ei vuodessa tiputeta kymmeniä kiloja. Mikäli olet normaalipituisen haarukassa, vaatekoko 42 tarkoittaa noin 70 kiloa.
BMI 45 on kohdallasi ainakin 130 kg? Tuollaiset utopistiset suunnitelmat vain masentavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmmmm yritä suhtautua mielenkiinnolla siihen tunteeseen/nälkään/herkkuhimoon. Silleen että koet sen vaan mutta et silti tee mitään mitä se tunne kehottaa tekeen.
Ja toinen voisi olla vaikka että oot syömättä joka arki-ilta. Klo 18 jälkeen ei enää saa syödä. Kokeile miltä tuntuu. Tai vaikka joka toinen arki-ilta kokeilet ja joka toinen saat olla kuten sun normaali on. Tai jos oikeen vaikeeta niin aluks vaan yks tämmönen kokeiluilta viikossa.
Sellasta ajatusta näissä että kokeilet millasta on elää elämää silleen että et koko ajan syö ja mieti mitä seuraavaksi syöt. Nää toimi mulla.
Vasta silloin kun paastoaa päivän tai pari, huomaa miten paljon kaikenlainen ruokaan liittyvä vie aikaa. Ruokaa suunnitellaan, sitten pitää ostaa ainekset kaupasta, sitten pitää kokata ja vielä sen jälkeen siivota keittiö. Ruokailukertojen vähentäminen (pätkäpaasto) on vähän niin kuin life hack - vähemmän säätämistä syömisen kanssa, enemmän aikaa muuhun. Paaston aikana voi olla vielä tavallista enemmän energiaa ja aivot skarppina, kun elimistö kiihdyttää aineenvaihduntaa.
Se on ihana vapaus, kun ei joudu kaikkia menojaan miettimään ruokailujen kautta, että missä välissä sitä ehtii syödä jne. Jos tietää että voi vaikka päivänkin olla helposti syömättä (tämä tulee totuttelun kautta, en suosittele kylmiltään) tai kiireessä skipata jonkun aterian ilman että toimintakyky siitä häiriintyy, niin se antaa paljon joustoa aikatauluihin ja myös tekee elämästä yksinkertaisempaa, kun ei tarvitse joka välissä olla syömättä.
Itse syön nykyisin aamiaisen ja lounaan, noin 4-5 tunnin aikaikkunassa. Sitten kun lounas on syöty, niin ei tarvitse enää sinä päivänä syömisiä miettiä. Niin helppoa!
Tuosta syömiseen kuluvasta ajasta olen täysin samaa mieltä.
Sen sijaan mulle käy pätkäpaastolla niin, että kun lopulta saan syödä, ahmin vaikka kuinka. Paitsi jos olen ketoosiruokavaliolla jo valmiiksi, ennen paastoa. Silloinkin kyllä helposti tulee mätettyä liikaa, kun kehon nälkähormonit huutavat energiaa.
Pätkäpaasto ei sopinut minullekaan. Kun tuli se aikaikkuna, että saa syödä, ahmin holtittomasti. Nälkään, ja siihen ettei tule hirveä näillä paastoaikana.
Ap
Mitä söit silloin?
Mikä on sun ruokavalio nyt?
Mulla oli joskus dieettikokeilu: syö vain alasti peilin edessä.
Arvaa tekeekö mieli mättää roskaa? :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä se hyvejää ihteään kiduttaa. Anna mennä kun on alamäki.
Täällä on tullut jo paljon hyvin vinkkejä. Mielestäni tärkeitä asioita ovat:
-ravinnon laatu; syö paljon proteiinipitoista, kasviksia ja juureksia, marjoja ja hedelmiä, Sokeri on melkoista myrkkyä ja hyvin addiktoivaa, mikä pitää monenlaista negatiivista kierrettä yllä. Jos pystyt lopettamaan liiallisen sokerin ruokavaliosta, et enää kaipaa sitä. Myöskään light juomat eivät laihduta. Ne ovat täynnä E-koodia, keinotekoisia, elimistölle haitallisia aineita. Ne lisäävät ruokahalua huijaamalla aivoja siinä, että ne saavat sokeria. mikä pitää näläntunnetta yllä.
-syö aterioilla ja niiden välissä ei syödä mitään. Kaikenlainen napostelu saa aikaan kierteen, jolloin jatkuvasti pitää syödä ja takuuvarmasti lihoo. Ei siis kannata missään nimessä jättää aterioita väliin, jolloin on koko ajan nälkä ja antaa luvan syödä "vähän" mikä sitten yhtäkkiä onkin paljon.
-pidä huoli että yöaika rauhoitetaan syömiseltä, silloin elimistö lepää, uudistuu, eli tällöin paasto voi olla sen 10 tuntia.
Kun saa elimistönsä näillä ohjeilla tasapainoon, huomaa, että se kokoaikainen "nälkä" katoaa.
-
Vasta silloin kun paastoaa päivän tai pari, huomaa miten paljon kaikenlainen ruokaan liittyvä vie aikaa. Ruokaa suunnitellaan, sitten pitää ostaa ainekset kaupasta, sitten pitää kokata ja vielä sen jälkeen siivota keittiö. Ruokailukertojen vähentäminen (pätkäpaasto) on vähän niin kuin life hack - vähemmän säätämistä syömisen kanssa, enemmän aikaa muuhun. Paaston aikana voi olla vielä tavallista enemmän energiaa ja aivot skarppina, kun elimistö kiihdyttää aineenvaihduntaa.
Se on ihana vapaus, kun ei joudu kaikkia menojaan miettimään ruokailujen kautta, että missä välissä sitä ehtii syödä jne. Jos tietää että voi vaikka päivänkin olla helposti syömättä (tämä tulee totuttelun kautta, en suosittele kylmiltään) tai kiireessä skipata jonkun aterian ilman että toimintakyky siitä häiriintyy, niin se antaa paljon joustoa aikatauluihin ja myös tekee elämästä yksinkertaisempaa, kun ei tarvitse joka välissä olla syömättä.
Itse syön nykyisin aamiaisen ja lounaan, noin 4-5 tunnin aikaikkunassa. Sitten kun lounas on syöty, niin ei tarvitse enää sinä päivänä syömisiä miettiä. Niin helppoa!