Etkö sinäkään jaksa enää ylimääräistä työtä?
Ei yhtään jaksaisi enää ylimääräistä hommaa🙄 ikää + 40 ja toivoisi jo että ei koituisi ylimääräistä työtä, esim piti tehdä kesäkeitto, mutta maito on juotu. Pitää hakea lisää tai tehdä ilman maitoa, jolloin ei ole enää kesäkeitto. Ettei rappusia olisi hiottu laikukkaaksi, että riittäisi yksi öljykerta. Ettei hiekkaa tuotaisi lattialle kengissä ettei tarvisi imuroida. Lista jatkuu loputtomiin. Ei auta että maidon juonut hakee lisää maitoa, koska tulee ylimääräistä odottelua, tai että odottaa 9 h että lattian sotkenut tulee imuroimaan, koska on ylimääräistä työtä joutua väistelemään hiekkaa.
Varmaan se on tämä ikä. Harmi kun ei aikoinaan tajunnut että kaikki tarmo olisi pitänyt keskittää siihen että saa hommattua itselle piilopirtin jossa elää aivan yksikseen.
Kommentit (6)
Olet valellut hiekkakakun betoniin ja rukoilet ettei sen perusta mureneen ja se on ihan oma syy.
Eri aikoina elämässä on eri asiat tärkeitä eikä sitä aina pysty ennustaa. Itse haluaisin vain olla rauhassa mutta eihän se onnistu kun on ympärillä muitakin ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Eri aikoina elämässä on eri asiat tärkeitä eikä sitä aina pysty ennustaa. Itse haluaisin vain olla rauhassa mutta eihän se onnistu kun on ympärillä muitakin ihmisiä.
Piti jatkaa että aiemmin elämässä nuo ihmiset oli sitä mitä elämääni halusin, nyt ne häiritsevät. Liitän tämän ikään myös, sillä nykyään häiritsee juuri se ylimääräinen vaiva mitä pitää tehdä vaikka itse pärjäisin oikein hyvin ilman sitä. Nuorena jaksoi, enää ei.
Ajoittain tuntuu samalta kuin sinusta. Tykkään rutiineista ja kun hommat kulkee aikataulussa, kaikki hyvin. Sitten tulee jotain ylimääräistä sotkua, jonka selvittäminen vie aikaa noista rutiinihommista. Aikataulu alkaa pirstoutua, kunnes siitä ei lopulta saa lainkaan kiinni. Koko ajan on myöhässä kaikesta ja joka tuubaasta tursuaa lisää ylimääräistä hommaa. Sitten ihan ulkopuoliset asiaan liittymättömät ihmiset alkavat vaatia/olettaa että teen heidänkin työt itsepalveluna ilmaiseksi ja maksan siitä. Kun sanon ei, sitä ei joko uskota tai ymmärretä.
^ Ah, niin tuttua! Olen jopa lopettanut yhteydenpidon lapsuuden perheeseeni kun en vain jaksa enää sitä työn määrää joka sieltä minulle lankeaa.
Ei, ei se ole se ikä.