Viettääkö kukaan lapseton sinkkunainen juhannusta YKSIN?

Kyllä. Mieluummin olisin itsekseni jollain kaukaisella rantamökillä, mutta kyllä tämä kaupungissakin sujuu. 

t. Kuusikymppinen lapseton ikisinkku

Vietän koska haluan. Kerrankin saa olla rauhassa.

Juhannus töissä yksin ja väliajat kotona yksin. Taloyhtiön vanhukset varmaankin taas grillaavat grillipaikalla ja kutsuvat minutkin sinne, ehkä käyn yhden kohteliaisuusmakkaran syömässä, mutta sitten vetäydyn omiin oloihini vedoten aikaiseen aamuherätykseen.

Potkupalloa ajattelin katsoa, kuten nytkin.

Yleensä vietän kaikki pyhät yksin mutta tänä vuonna juhannus poikkeuksellisesti menee seurassa ainakin osittain.

N37 ja varmaan yksin ellen näe fwb:täni.

Rakastan yksinoloa eniten maailmassa ja nautin kun saan olla juhannuksen yksin rauhassa. Musiikkia, elokuvia ja sarjoja, kirjoja, unta ja ehkä hiukan jalkapalloa. Nautin.

N46

Onko palstaincel taas päässyt lempiaiheensa pariin.

Minä. Aina kaikki juhlapyhät ja on kyllä ahdistavaa. Menen kuitenkin syömään sairaan veljeni luokse, mutta sitä ei lasketa juhannuksenvietoksi. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Ollut yksin runsaat kolme vuotts. Yllätysero. Mies jätti. Ei selityksiä.

OT, mutta miten tuollaisestakin voi selvitä? Ilman selityksiä kun toinen lähtee.

Oma seura on paras seura. Nähty jo elämää ja tappelua tarpeeksi. Ihmiset jotenki sekoaa juhannuksena ja jouluna ryyppää sekä riehuu liikaa viinan kans. Ite join yhden siiderin ja torkahdin. Ei sitä tiedä jos itsensä kans riiitaantuu.

Vierailija kirjoitti:

Juhannus töissä yksin ja väliajat kotona yksin. Taloyhtiön vanhukset varmaankin taas grillaavat grillipaikalla ja kutsuvat minutkin sinne, ehkä käyn yhden kohteliaisuusmakkaran syömässä, mutta sitten vetäydyn omiin oloihini vedoten aikaiseen aamuherätykseen.

Potkupalloa ajattelin katsoa, kuten nytkin.

Kumpaa kannatat? Itse olen bosnia-hertzegovinan kannalla. Tasainen peli

Asun ulkomailla yksin. En ole koskaan seurustellut niin onneksi sellaisesta ei ole vaivaa. Huomenna on normaali työpäivä. Elämä on ihan hyvää näin. N43

Vierailija kirjoitti:

Minä. Onnistuin nappaamaan jostain hyvin ärhäkän flunssan, joten juhannuspyhät kuluu sairastaessa,.

Minäkin sain äkäisen flunssan Yleensä en saa tällaista kesällä. Lepoa vaan ja elpymistä! 

Vuosia olen ns viettänyt juhannukset, vaput ym yksin. Mulle ne on ihan normi päiviä..  Joulunkin olen kotona, ex miehen kanssa oltiin kahdestaan joulu, mä inhoan kaikenlaisia sukujuhlia ym.. Nytkin olen yksin mökillä ja tulen pois vasta kun on sen verran pakkasta että huussissa palelee.. 

Parempi yksin kun huonon kanssa. Tosin juhannusta en vietä, enkä vappua tm.  Ihan normi päiviä ovat. 

Minä vietän. Olen kyllä suhteessa, mutta miehen päättämä sukujuhannus ei nyt kiinnostanut.

Kyllä vietän. Yksin jo toissapäivästä ollen sisällä. En ole käynyt edes roskia viemässä, kun ei ole roskia. Tästä suorin vartaloin sunnuntaihin.

Vierailija kirjoitti:

Minä vietän. Olen kyllä suhteessa, mutta miehen päättämä sukujuhannus ei nyt kiinnostanut.

Kauanko ootte olleet yhdessä?

Yksin vietän, lähdin pikku matkalle, jotten aivan höperöidy neljän seinän sisälle. Joka juhannus täytyy keksiä jokin matkakohde, jottei harmita yksinäisyys liikaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, täällä ollaan! 

Ei ahdista mikään muu kun se, että on pitkä viikonloppu. Työ on itselleni vähän turhan isossa roolissa enkä oikein osaa vain olla. Normiviikonloppu juuri ja juuri menee, mutta nyt on ylimääräinen päivä siinä. 

Voin kyllä keksiä kaikkea tekemistä niin sisällä kuin ulkona, mutta pelkkä sisäinen "pakko" ei oikein riitä itselleni motivaatioksi ja sitten päädyn haahuilemaan. 

Mitä vikaa on haahuilussa? Aivot ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠tarvitsevat haahuilua. Kuulostaa, että pakenet itseäsi. 

Tiedän, mutta silti joku ihme levottomuus valtaa mielen. Minulla ei ole minkäänlaista tarvetta suorittaa tai tehdä mitään, mutta kaipaan silti arjen rutiineja. Vaikka miten heräisin samaan aikaan ja pitäisin ruoka-ajoista kiinni, niin se väli siinä tuntuu erilaiselta kun työssä tehty fyysinen suoritus sekä tietenkin lopputulos. 

Pavlovin Koira-tyyppinen orjamentaliteetti. 

Itsensä ja kurjan elämänsä pakenemista ettei tarvisi kohdata sitä todellisuutta millonkaan, kun liike pysähtyy ja joutuisi kiinnittämään huomiota omaan elämäänsä.

Olet varmaan muutenkin sellainen "Sitku sitä, sitku tätä, niin SITTEN! -ihminen" 

Itse tietyllä tavalla tykkään työstäni samalla kuin vihaan sitä, tai lähinnä vihaan sitä kun se vie kaiken ajan ja energian elämästä. Ja juuri siitä syystä lomat on erityisen nautinnollista aikaa. Toisaalta oma elämä on aivan perseestä ja lopunviimein täysin merkityksetöntä, mutta ei se niin perseestä ole että sitä töihin tai työntekoon tarvisi paeta.