Lähdimme dyykkausreissulle Teemu Arpen, 43, mukaan Helsinkiin. Arppe ei ole ostanut kaupasta ruokaa melkein 15 vuoteen, eikä myöskään aio.

Ei ole ostanut kaupasta ruokaa lähes 15 vuoteen.

Dyykkaa lähes päivittäin ruokakauppojen, taloyhtiöiden ja päiväkotien roskiksia.

"Pieni homepilkku ei Arpea hetkauta."

Dyykkareilla on salainen dokumentti, johon on kirjattu parhaat dyykkauspaikat ja keinot päästä niihin.

"Se jaetaan vain luotetuille tyypeille."

Pujahti aidatun ja lukitun varaston alueelle kapeasta kolosta.

"Arppe sujahtaa kolosta kuin vankilapakolainen."

Hankaliin kohteisiin pääsemiseksi pitää joskus kiivetä, ryömiä tai toimia hyvin nopeasti.

"Poliisilla on parempaakin tekemistä kuin juosta dyykkareiden perässä."

Löysi roskista kanan sisäfileitä ilman punalappuja, vaikka päiväys oli vasta edellisenä päivänä.

Väittää kauppojen heittävän jatkuvasti täysin syömäkelpoista ruokaa roskiin.

Kritisoi kauppoja ja osuuskauppojen edustajistoissa olevia poliitikkoja vastuun välttelystä.

Väittää hampurilaisravintoloiden heittävän pois suuria määriä pihvejä ja kokonaisia hampurilaisia.

"Sitä ei usko, jos ei näe."

Käytännössä ei maksa ruoastaan mitään.

"Dyykkaamalla säästää helposti satojen eurojen edestä kuukaudessa."

Löysi yhdeltä kierrokselta kymmenen kassillista ruokaa.

"Surullista kertoa, mutta tämä on ihan tavanomainen saalis."

Syöttää dyykkaamaansa lihaa myös koirilleen.

Koko perheen ruokahuolto perustuu suurelta osin roskiin heitettyyn ruokaan.

Artikkelin lopun kysymys: "Olemmeko roistoja vai sankareita?"