Kun olen oma itseni, niin olen vähän nolo ja hajamielinen. Miten ihmiset suhtautuvat tällaiseen ihmiseen?

En nyt sano, että häpeäisin itseäni mutta välillä olen aika nolo ja mielestäni vielä ihan hyvän maun rajoissa. En tajua asioita heti ja teen typeriä virheitä joskus, nolaan itseni heittämällä typerää huumoria tai sanomalla jotain vähän outoa. Olen välillä kömpelö ja hajamielinen. Olen monesti nolannut itseni kun en osaa toimia ammattillisesti välttämättä kaikissa tilanteissa vaan saatan mennä asiakkaan kanssa vähän lukkoon tai sanoa jotain hieman typerää. Minua pidetään kuitenkin ystävällisenä ja asiakkaat ovat myös välillä nauraneet minulle hyväntahtoisesti. Olen kannustava, ystävällinen ja tahdon pyrkiä olemaan hyvä tyyppi tai siis sellainen mikä olenkin. Ihmiset avautuvat minulle herkästi ja pitävät minua ilmeisesti turvallisena ja aitona. 

Miten tällaista ihmistä katsotaan esimerkiksi romanttisessa mielessä? En ole mikään terävin tyyppi aina mutta kyllä olen ahkera ja teen tunnollisesti työni, olen ihan hauska ja hyvänuulinen yleensä. Ei kai sillä väliä miten minusta ajatellaan mutta joskus sitä miettii, että otetaankohan minua varteenotettavana kumppaniehdokkaana monenkaan mielestä. Olen sinkku, enkä kyllä itsekään kelpuuta helpolla ketään. Minusta on ihanaa elää myös yksin mutta kyllä sitä välillä miettii sitä, että millainen mies itselle sopisi.