Joudun aina hankaluuksiin ihmisten kanssa. Mikäs avuksi?
Joudun aina hankaluuksiin ihmisten kanssa. Mikäs avuksi?
Kommentit (28)
Vähäisempi selkeä puhemäärä, jos toinen tuntematon. Muuten osa luulee että pitää alkaa halata, sekoavat tai ymmärtävät väärin.
Sulla on väärät huumeet tai lääkitys käytössä. Ei suomalainen ole selvinpäin ollenkaan sosiaalinen tai normaali. Jotain kemiallista apua tarvitsee aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vältä. Osa ihmisistä on typeryksiä ja negatiivisia. Tai sohloja. Jätä ne heti. Vain ne joilla järkeä ja sydän, voi ehkä toimia, sivistys. Paitsi jos sattuu joku moka itselle tai toiselle, tai erkaantuminen.
Jos on aina hankaluuksia, ei siitä voi yksin muita syyttää. Suurimmalla osalla ihmisistä ei ole mitään hankaluuksia muiden kanssa, vaikka kaikista eivät pidäkään.
Tuskin kenellekään on kaikkien kanssa ongelmia, ei edes ap:lla.
Ongelmallista siinä on kuitenkin se, että yksi jää (työ)yhteisössä heikompaan asemaan, muut on sosiaalisempia ja vahvempia. Siinä sitten yksi lytätään, koska henkilöä ei oteta juttuihin mukaan, samalla se yhden käytös on varautunutta. Kyse on esim. luottamuksesta.
Itse olen hiljainen ja varautunut eikä minulla ole hankaluuksia muiden kanssa. Suurin osa suomalaisista on tällaisia. Jos ei mitään sanaa saa suustaan, toki siinä alkaa miettimään ettei seura kiinnosta ja jättää sitten henkilön enemmän sivuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP kuvaile hankaluus, missä viimeksi olit toisen ihmisen/ihmisten kanssa.
Ehkä liian pitkä tarina kirjoitettavaksi
Vaikea aloitukseesi on sitten mitään neuvoa antaa. Mukavaa kesää sinulle!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vältä. Osa ihmisistä on typeryksiä ja negatiivisia. Tai sohloja. Jätä ne heti. Vain ne joilla järkeä ja sydän, voi ehkä toimia, sivistys. Paitsi jos sattuu joku moka itselle tai toiselle, tai erkaantuminen.
Jos on aina hankaluuksia, ei siitä voi yksin muita syyttää. Suurimmalla osalla ihmisistä ei ole mitään hankaluuksia muiden kanssa, vaikka kaikista eivät pidäkään.
Tuskin kenellekään on kaikkien kanssa ongelmia, ei edes ap:lla.
Ongelmallista siinä on kuitenkin se, että yksi jää (työ)yhteisössä heikompaan asemaan, muut on sosiaalisempia ja vahvempia. Siinä sitten yksi lytätään, koska henkilöä ei oteta juttuihin mukaan, samalla se yhden käytös on varautunutta. Kyse on esim. luottamuksesta.
Itse olen hiljainen ja varautunut eikä minulla ole hankaluuksia muiden kanssa. Suurin osa suomalaisista on tällaisia. Jos ei mitään sanaa saa suustaan, toki siinä alkaa miettimään ettei seura kiinnosta ja jättää sitten henkilön enemmän sivuun.
Tämä on jatkuvaa tasapainoilua. Ollako sosiaalinen/puhelias vai hiljaisempi.
Kyse on myös sosiaalisesta hyväksymisestä yhteisössä. Tämä on vaikea juttu. Henkilö jätetään helposti yksin.
Mulla ollut koko aikuisikäni
kaikissa yhteisöissäni
se suosikkityypin/kohteliaan
hymytytön viitta harteilla.
Kun elämääni tarkastelen.
Täällä Savonmaalla
mä olen omissa oloissani.
EN osa yhteisöä *omasta
halustani. Tämä asenne
> alkuaikojen
*erikoistapahtumista johtuen.
Jo koulussa olin tukioppilas
ja luottamushlö.
Pienen paikkakunnan
juorukulttuuri ei kiinnosta.
Ei myöskään paik. miehet.
Pysyttelen etäällä. Tää
toimii mulle. x
Ehkä liian pitkä tarina kirjoitettavaksi