Toivooko kukaan muu salaa että saisi potkut?
En irtisanoudu mutta usein toivon että minut irtisanottaisiin.
Kommentit (25)
Mun mielestä täs 60 vuotiaana mut pitäisi jo päästää pois työelämästä eläkkeelle.
Mulla ei ole enää mitään annettavaa työlleni.
Toivoin useemman vuoden ja sit irtisanottiin. Ihan hyvä näin, etsin uutta työtä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, todellakin toivon. Työpaikalla niin moni asia pielessä, mutta viimeksikään ei YT:t tuoneet helpotusta. Enkä siis potkuja saanut.
Itsekäs paskiainen. Joku toinen olisi saanut pitää työpaikkansa jos sinä olisit irtisanoutunut vapaaehtoisesti kun yt:t alkoivat.
Ei meiltä irtisanottu ketään. Tehtävät muuttui kaikilla ja osa siirrettiin muualle. Määräaikaisia ei jatkettu, mutta hekin tekivät ihan eri hommia kuin minä. Kiitos kuitenkin kauniista sanoistasi, jotka kääntyivätkin osoittamaan sinua 😀
En vielä. Toivon ehkä tulevaisuudessa. Sitten kun olen jo riittävän vanha saamaan uusia töitä, ja lapsetkin ovat jo poissa kotoa. Siihen on vielä jokunen vuosi, mutta se aika lähenee koko ajan.
Miksi pitäisi koko aikuisikä painaa duunia?
Olen aloittanut isäni firmassa raskaan työnteon jo 13-vuotiaana (kesällä ja loma-aikoina; töitä piti tehdä isäni tahtia) ja olen siitä pitäen joko opiskellut tai tehnyt työtä, aikanaan suoritettua varusmiespalvelusta lukuun ottamatta. Olen tehnyt töitä 18 vuotta täytettyä muuallakin kuin isälläni - jossa jouduin kaikkein tiukimmalle.
En ole ollut elämässäni työttömänä yhtään päivää, enkä opiskeluaikana ollut yhtään kesää tai edes pidempää loma-aikaa jouten. 4 viikon kesäloman, joka oli ihan oikeaa lomaa, pidin aikuisena ensimmäistä kertaa 33-vuotiaana, ja se oli aikamoinen shokki. Nyt olen pikku hiljaa tottunut siihen, että joka loma-aikana ei pidä painaa jotakin muuta duunia. Ikää on nyt 46.
sovittu palkka on kyllä bruttopalkka. Miksi työnantajan sun verot ja ulosotto kuuluisi maksaa?