Kun viha on kantava voima, kokemuksia?
Laantuuko sellainen viha vuosien varrella, vai voiko edes vaihtaa kohdettaan? Vai voiko ulkopuoliset vain tottua siihen, että joku ihminen saa draivinsa hillittömästä vihasta?
Kommentit (8)
olen mennyt koko ikäni. Ja läpi harmaan kivenkin välillä. Ei se lauhdu, ei ainakaan mulla vielä. Pelkään että jos niin käy, tulee depressio tilalle.
Vierailija:
olen mennyt koko ikäni. Ja läpi harmaan kivenkin välillä. Ei se lauhdu, ei ainakaan mulla vielä. Pelkään että jos niin käy, tulee depressio tilalle.
Vierailija:
olen mennyt koko ikäni. Ja läpi harmaan kivenkin välillä. Ei se lauhdu, ei ainakaan mulla vielä. Pelkään että jos niin käy, tulee depressio tilalle.
Vierailija:
olen mennyt koko ikäni. Ja läpi harmaan kivenkin välillä. Ei se lauhdu, ei ainakaan mulla vielä. Pelkään että jos niin käy, tulee depressio tilalle.
Siihen tarvitaan aikaa ja ajattelua.
mutta aina ei voi: silloin minusta anteeksiannon teeskenteleminen on aika vaarallista (voi johtaa juuri em. depressioon). Kuulin kerran tällaisen lauseen: On vaikea antaa anteeksi, jos ei ole pyydetty anteeksi.
Itselleni tärkeä asia on se että olen erottanut toisistaan kaksi asiaa
1) sen hyväksymisen että jotain pahaa on tapahtunut peruuttamattomasti
2) hyväksymisen sillä lailla että pitäisin sitä moraalisesti hyväksyttävänä.
Jo se että hyväksyy sen toisasian että jokin asia on tapahtunut, kelloja ei voi kääntää taaksepäin eikä tapahtunutta voi poistaa, on vapauttanut minua paljon - juuri mm. vihasta
Ei tee kenellekään hyvää, eikä moisessa ole mieltä.