Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kun joutuu miehen kanssa väittelemään siitä kumpi saa jäädä lapsen kanssa kotiin
01.06.2026 |
Lapsi alle 2 vuotias ja haluan olla kotona hänen kanssaan. Imetän vielä silloin tällöin, mutta ei ole esteenä sille, että menisin töihin. Miehen mielestä minun pitäisi mennä takaisin töihin ja hänen jäädä lapsen kanssa kotiin. Ollaan sovittu, että 3 vuotiaana menee hoitoon ja siihen asti kotona jommankumman kanssa. En vain haluaisi olla päivät erossa lapsesta. Voi olla, että hormoonit ovat vieläkin pinnalla, mutta mielestäni minulla on oikeus olla lapsen kanssa kotona. Miehen aika tulee sitten myöhemmin. Onko kenelläkään muulla ollut vastaavaa tilannetta?
Kommentit (26)
Kuka haluaa mädäntyä himassa jonkun housuihin paskojan kanssa??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskustelitteko kunnolla asiasta, ennen kuin lapsen siittäjä löysäsi siemenen sisääsi?
Vierailija kirjoitti:
Oletko sinä siis ollut jo kaksi vuotta lapsen kanssa kotona? Sittenhän on ehdottomasti isän vuoro! Yhtä paljon kyseessä on hänen kuin sinunkin lapsesi. Mieti jos tilanne olisi toisinpäin, miehesi olisi kotona 3 vuotta ja sinä et yhtään. Älytöntä edes miettiä noin, ajattelet vain itseäsi, et lasta, etkä lapsen isää, omaa miestäsi!
Mieskö se tuossa skenaariossa lapsen synnytti ja imetti jos alusta asti oli kotona lasta hoitamassa? Taidan olla vanhanaikainen tähän joukkoon, mutta minusta kuulostaa järjettömältä että mies haluaa vaimonsa elättävän hänet sen aikaa, kun hän on kotona lapsen kanssa! Itse en naisena kunnioittaisi tuollaista miestä yhtään. Ja mitä tuossa yllä sanottiin, isän aika tutustua lapseensa? Onko se isä siis ollut töissä merillä vai muuten vaan 24/7 ettei lastansa tunne? Sori vaan, mutta järjetöntä minusta.
Olet todella itsekäs ja lyhytkatseinen. On totta, että syntymän jälkeen lapsi tarvitsee ensisijaisesti äitiään, ja miehen aika olla kotona hoitovastuussa on myöhemmin. Mutta se myöhemmin on NYT, kun lapsi on kohta kaksivuotias!
Haluat olla lapsen kanssa "tiivis parivaljakko" ja työntää oman miehesi, lapsen isän, perheen ulkokehälle. Jos nyt et anna miehen ottaa vastuuta lapsen hoidosta ja luoda omaa suhdetta lapseensa, ei sellaista "myöhemmin"-aikaa tule enää koskaan. Sinulla ei ole oikeutta viedä sitä isältä ja ennenkaikkea lapselta. Sinun on annettava oman tunteesi jäädä taka-alalle, se on vanhemmuutta ja aikuisuutta. Näin toimien teet kaikkien parhaaksi ja koko perheenne yksikkönä vahvistuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko sinä siis ollut jo kaksi vuotta lapsen kanssa kotona? Sittenhän on ehdottomasti isän vuoro! Yhtä paljon kyseessä on hänen kuin sinunkin lapsesi. Mieti jos tilanne olisi toisinpäin, miehesi olisi kotona 3 vuotta ja sinä et yhtään. Älytöntä edes miettiä noin, ajattelet vain itseäsi, et lasta, etkä lapsen isää, omaa miestäsi!
Mieskö se tuossa skenaariossa lapsen synnytti ja imetti jos alusta asti oli kotona lasta hoitamassa? Taidan olla vanhanaikainen tähän joukkoon, mutta minusta kuulostaa järjettömältä että mies haluaa vaimonsa elättävän hänet sen aikaa, kun hän on kotona lapsen kanssa! Itse en naisena kunnioittaisi tuollaista miestä yhtään. Ja mitä tuossa yllä sanottiin, isän aika tutustua lapseensa? Onko se isä siis ollut töissä merillä vai muuten vaan 24/7 ettei lastansa tunne? Sori vaan, mutta järjetöntä minusta.
Kyllä, olet vanhanaikainen. Nykyään on vallalla tasa-arvoajattelu, mikä tarkoittaa, että naisilla on yhtälainen oikeus edetä työelämässä ja elää miehestä itsenäistä elämää, ja toisaalta myös miehillä on yhtäläiset oikeudet vanhempana, kasvattajana ja perheen sisäisissä asioissa. Puolisoilla on elatusvelvollisuus ja miehellä oikeus perhevapaaseen.
Itse olisin kasvatusvastuunsa tuntevasta isästä ylpeä.
Alue: Aihe vapaa
Siis milloin myöhemmin? Isyysvapaat täytyy pitää ennenkuin lapsi on 3! Jos sinä olet jo 2 vuotta ollut lapsen kanssa, se "myöhemmin" on nyt!
Teet itsellesi ja lapselle karhunpalveluksen, jos et anna isän olla pääasiallinen hoitaja vuorollaan. Vain sillä tavalla isä oppii omatoimisesti ja yksin huolehtimaan lapsen tarpeista, eikä ole ikuisesti vain äidin apulaisvanhempi.