Poika 1 v 3 kk hakkaa päätään lattiaan suuttuessaan..
Meillä pojalla 1v 3kk tuntuu olevan aika lyhyt pinna ja hermot menee helposti, nyt hän on alkanut hakata päätään lattiaan tai seinään suuttuessaan, myös tavarat lentävät. Olemme kieltäneet häntä satuttamasta itseään, mutta ei ole ainakaan vielä toiminut. Otamme myös pojan syliin ja kiellämme.
Onko muilla kokemusta vastaavasta? Entä hyviä neuvoja miten toimia tällaisissa tilanteissa?
Kiitollinen vastauksista!
Unelma
Kommentit (13)
Eli varmaan just tuossa vuoden iässä alkoi pikku tempperamentti poikamme hakata päätään lattiian ja seinään aina suuttuessaan. Saattoi lyödä montakin kertaa ja sitten tuli vielä oikea itkukin kiukun lisäksi kun tietysti lopulta sattui. En oikeastaan hirveästi kieltänyt vaan yritin ottaa syliin ja antaa raivota sylissä. Sitten aika pian meni ohi kun luulen että ymmärsi sen sattuvan. Joskus vieläkin kokeilee lattiaa muttei enää " ihan urakalla" . Poika nyt 1,5v eli pian meni ohi. Muutenkin tämä meidän herra tosi tempperamenttinen, seuraava uhman vaihe taitaa olla vain suora raivoaminen jos ei saa mitä haluaa :) Ja annan raivota, pitäähän kaikki tunteet saada ulos.
ja samaa tekee hän. On ollut jo pari kuukautta. Ehkä vähenemään päin. Eipä siinä ihmeempiä...just se kertominen että sattuu, ettei kannata tehdä ja syliin ottaminen ja selittäminen että mikä nyt harmitti pienen mieltä jne jne.
Moi
Meillä oli ihan sama juttu. Hakkas suuttuessaan aina päätä lattiaan, kunnes sattui niin paljon että rupesi itkemään ja halusi tulla syliin lohdutettavaksi.
Ei keksitty mitään poppaskonsteja siihen. Vieläkin yli 2-vuotiaana saattaa
joskus tehdä niin.
Vaikutti jotenkin siltä, että ei osannut muita keinoja ilmaista turhautumistaan.
Mutta mielenkiintoista on, että olen kuullut tästä päänhakkaus" ilmiöstä" vain poikien äideiltä! Eikö tytöt tee niin?
mutta vain silloin kun oli hampaita tulossa tai muuten sattui.
Meillä tyttö hakkasi päätään lattiaan tai seinään suuttuessaan. Helpotti ajan myötä, kun puhetta alkoi tulla enemmän.
andina:
Mutta mielenkiintoista on, että olen kuullut tästä päänhakkaus" ilmiöstä" vain poikien äideiltä! Eikö tytöt tee niin?
puree itseään sormista ja käsistä kun suuttuu!
Onko tämä tosiaan poikien juttu? Poika alkoi lyömään päätään seinään huvikseen 1 v 3 kk ikäisenä. Kielsin, mutta innostui yhä enemmän. Yritin olla huomaamatta, mutta tapa jatkui. Nykyään reagoin ikäänkuin kauhistuneesti, tyyliin " voi, ei saa lyödä päätä, siihen sattuu ja pää on tärkeä" . Välillä poika pelästyy päivittelyä ja alkaa itkemään, mutta olen ajatellut, että ihan hyvä oikeastaan, pitäähän sitä oppia, ettei satuta itseään. Olisi kiva tietää, mikä on oikea tyyli puuttua asiaan.
Kesti muutaman kuukauden. En kiinnittänyt asiaan mitään huomiota, laitoin vain aina käden esteeksi, ettei satuttanut päätään. Meillä päätä hakattiin seinään, lattiaan, syöttötuolin takaseinään jne. Loppui kyllä itsestään, nykyään vaan tavarat saavat kovaa kyytiä :)
hermot menee ihan joka asiaan ja todella hakka päätä lattiaan, muttei kuitenkaan onneksi niin kovaa että sattuisi.
ja viskelee tavaroita ja vuodattaa krokotiilinkyyneleitä ihan urakalla, jos homma ei suju tai vanhemmat ei anna.
ei olla liiemmin kiinnitetty huomiota, ollaan kyllä sanottu että:älä, sattuu!
mutta jos ei tota herraa pahemmin satu, niin minkäs teet...
itepäinenkin on ku mikä, mistäköhän johtunee?
kai toi jossain vaiheessa ohi menee...
akura ja hakkaava helmipöllö 1v3kk
Ja hakkaa päätä lattiaan ja mikä vielä inhottavampaa niin äidin päähän. Kyllä on tullut " päästä" pari kertaa aika kipeästi omaani.
Paljon en ole reagoinut asiaan. Olen ajatellut, että on osittain huomionkin hakemista.
ihanaa en ole yksin tämän asian kanssa. meill' ä on aivan samaa juttu. monesti se kiukku tulee vie ihan yllättäen eikä poika edes tie miksi. saattaa kesken yötä herätä ja raivoo tai, jos esim ollaan keittiötä ja tullaan pois niin saattaa pistää soun urakalla pystyyn.
nyt pään hakkaaminen on siirtynyt enemmän pään läpsimiseen kädellä siitä saa välillä äitikin osakseen. nyt jos hän lyö minua esitän kuinka paljon sattu hieman liijottelenkin, niin poika ryntää heti halaan ja antaa pusun anteeksi pyynnöksi.
me jouduttiin ottamaan poika meidän viereen nukkumaan, kun joka aamu oli pää ihan mustelmilla. mut oikeestaan se on lieventynytkin sen jälkeen.
Poika pian 2-vuotias ja päätä hakataan kiukustuessa ihan mihin vain. Pää parka! :(
meilläkin, kun pojalla alkoi uhmaikä ensimmäistä kertaa. Eipä siinä hirveästi kiellot auttaneet. Aluksi otettiin syliin ja selitettiin, että sehän sattuu, ei niin kannata tehdä. Ja kiellettiin tietysti. Mutta loppujen lopulta se meni kyllä vähän siihen, että oltiin tarkoituksella hirveästi kiinnittämättä siihen huomiota.
En osaa sanoa, mikä on paras tapa reagoida, mutta ainakin meillä pään takominen meni kyllä aika äkkiä ohitse. Saas nähdä palataanko siihen sitten seuraavan uhma-aallon aikana...
Hirveän yleistä tuo kyllä minun nähdäkseni on, ainakin meidän ystäväpiiristämme löytyy kyllä useita päätänsä seinään ja/tai lattiaan hakkaavia pieniä ihmisiä ;) Jotenkin kai itse kukin uhmaikäinen raivoansa purkaa.