Minun läsnä ollessani lapseeni ei oteta katsekontaktia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täysin totta. Suomalaisilla on tosi heikot sosiaaliset taidot. 

Helsinkiläisillä tarkoitat.

Kyllä meillä Forssassa ollaan niin sosiaalisesti taitavia.

Maksavan asiakkaan kanssa kommunikoidaan.

Vierailija kirjoitti:

Italiassa vieraat aikuiset hymyilevät pienille lapsille sekä juttelevat heille ja ottavat syliin. Kahvilassakin työntekijät voivat ottaa syliin. 

Espanjassakin

Mua taas ärsyttää kassaneitien loputon lässytys lapsille ja tekohymyt. Kakarat kuriin kassalla, ei nousta näpräämään muiden ostoksia ja meluta. Ei raivota lapselle hyllyjen välissä, muut eivät halua äidin huonoa käytöstä tai isän.

Noniin otappa lapseen katsekontaktia ja ala juttelemaan. Mikä huuto siitä alkaakaan stanan pervo! 

Jösses!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Italiassa vieraat aikuiset hymyilevät pienille lapsille sekä juttelevat heille ja ottavat syliin. Kahvilassakin työntekijät voivat ottaa syliin. 

Kahvilan terassilla otin syliin upean vaaleahiuksisen 17-vuotiaan nuoren miehen.

 

Ei arvostanut.

 

N

Lastenkoskija.

Pistän paremmaksi. Oltiin miehen kanssa kaupassaja kassalle meni ennen meitä lapsi kysyäkseen missä joku tavara on. Lapsi kysyi myyjältä asiansa ja myyjä alkoi kertomaan minulle missä hyllyssä se tavara on. Sanoin hymyillen että älä minua katso, en tunne tuota lasta😁

Käytin vanhaa mummoa tk:ssa. Hoitaja alkoi selittää minulle mummon asiaa. Sanoin että en ole potilaana täällä vaan hän on. Mummeli sanoi että olen vanha, en tyhmä😁

Mikä sai Minnan tarttumaan kynään?

Tämä huutava vääryys, että hänen lastaan ei huomioida tarpeeksi kaupoissa. Johtopäätös: Minnalla on asiat aika hyvin.

Eipä tullut asiakaspalvelutöissä mieleen että asiakas odottaisi minun viihdyttävän heidän lapsiaan. Asiakaspalvelu sujuu parhaiten kun saa asiakkaat mahdollisimman nopeasti tieltä enkä esim. minimipalkkaisena tarjoilijana todellakaan jää lässyttämään minkään nelivuotiaan kanssa että haluaako se mamsikkajääwewön vai vavelmapiltelöä vai sun kuuluisen emmätiiän, samalla kun jono kasvaa aasiakkaan takana ja keittiöstä vyöryy ruokaa jonka minun pitäisi viedä pöytiin.

Tai idiootit jotka tulee kaupan kassalle opettelemaan rahojen merkintöjä ja katsoo jollain ylpeydensekaisella ihailukatseella kun niiden taapero tukkii iltaruuhkan tutkiessaan kolikoita pussista ja parhaimmillaan tiputtaa koko roskan lattialle. Junteimmat alkaa siinä myös lapsen kanssa pakkaamaan että varmasti ei saada yhtään muuta asiakasta palveltua.

Ihme lumihiutalesyndrooma.

Vierailija kirjoitti:

Italiassa vieraat aikuiset hymyilevät pienille lapsille sekä juttelevat heille ja ottavat syliin. Kahvilassakin työntekijät voivat ottaa syliin. 

Onneksi täällä ei vieraat ihmiset ota lapsia syliin.. 

Vierailija kirjoitti:

Mikä sai Minnan tarttumaan kynään?

Tämä huutava vääryys, että hänen lastaan ei huomioida tarpeeksi kaupoissa. Johtopäätös: Minnalla on asiat aika hyvin.

Minna haluaa korostaa kuinka hyvä ja tiedostava vanhempi hän on. Toivottavasti ymmärtää sosiaalisuuden ja sosiaalisten taitojen eron.

Meidn suvun taaperot ovat niin puheliaita ja huomion hakuisia, että jututtavat oma-aloitteisesti kauppareisulla ja muualla kulkiessamme kaikki vastaan tulevat ihmiset. Joidenkin aikuisten mielestä se, että lapsi avaa oma-aloitteisesti suunsa osoittaa huonoa kasvatusta ja monille lapsille taidetaan vieläkin kotona opettaa, että vastataan jos kysytään ja muuten ollaan hiljaa.

Tulee mieleen tapaus missä katselin erästä ohikulkevaa lasta joskus, kun sukuun tuli pitkästä aikaa vauva ja ihmettelin, että mitä ne lapset ylipäätään oikein ovat. Lapsi ei kiinnittänyt minuun mitään huomiota, mutta aggressiivinen hullu isä huomasi että katsoin lasta ja oikein tarkoituksella kovaäänisesti tervehti minua, jotta kiinnittäisin huomioni häneen enkä lapseen. Olen siis nainen vieläpä.

Näin se maailma toimii ja uhriutujat uhriutuvat :D

Vierailija kirjoitti:

Meidn suvun taaperot ovat niin puheliaita ja huomion hakuisia, että jututtavat oma-aloitteisesti kauppareisulla ja muualla kulkiessamme kaikki vastaan tulevat ihmiset. Joidenkin aikuisten mielestä se, että lapsi avaa oma-aloitteisesti suunsa osoittaa huonoa kasvatusta ja monille lapsille taidetaan vieläkin kotona opettaa, että vastataan jos kysytään ja muuten ollaan hiljaa.

No on se aika riskaabelia sillä jos vastaantulijalla on mielessään jotain muuta kuin taaperon viihdyttäminen niin tuollainen pikku otus saattaa päätyä kiukun purkamisen kohteeksi. Esimerkiksi norsulaumoissa nuoret koiraat mielellään tallovat muita eläimiä kuoliaaksi ihan vaan koska heillä on vähän paha olla.

Naisena minua myös usein lapset lähestyvät, mutta en ole kiinnostunut jonkun randomin lapsesta yhtään sen enempää kuin siitä randomistakaan. Oman lapsen teen sitten jos haluan lapsen kanssa vuorovaikuttaa. 

Vierailija kirjoitti:

Eipä tullut asiakaspalvelutöissä mieleen että asiakas odottaisi minun viihdyttävän heidän lapsiaan. Asiakaspalvelu sujuu parhaiten kun saa asiakkaat mahdollisimman nopeasti tieltä enkä esim. minimipalkkaisena tarjoilijana todellakaan jää lässyttämään minkään nelivuotiaan kanssa että haluaako se mamsikkajääwewön vai vavelmapiltelöä vai sun kuuluisen emmätiiän, samalla kun jono kasvaa aasiakkaan takana ja keittiöstä vyöryy ruokaa jonka minun pitäisi viedä pöytiin.

Tai idiootit jotka tulee kaupan kassalle opettelemaan rahojen merkintöjä ja katsoo jollain ylpeydensekaisella ihailukatseella kun niiden taapero tukkii iltaruuhkan tutkiessaan kolikoita pussista ja parhaimmillaan tiputtaa koko roskan lattialle. Junteimmat alkaa siinä myös lapsen kanssa pakkaamaan että varmasti ei saada yhtään muuta asiakasta palveltua.

Ihme lumihiutalesyndrooma.

Niin, aikuiset sen lapsen ympärillä menevät vähän sellaiseen psykoosiin, että kaikkia kiinnostaa se heidän lapsensa yhtä paljon kuin heitä. Joillakin se jatkuu vielä pitkälle tuon taaperoajan jälkeen. Joskus erään puolitutun kanssa keskustelin kuulumisia ja mainitsin että olen eronnut ja sen vuoksi muuttanut paikkakuntaa, hänen reaktionsa oli "minne se minun lapseni nyt sitten tulee jos et ole enää helsingissä". Okei, kiitos sympatiasta, voin ihan hyvin erosta huolimatta... Sairaalloiseksi narsismiksi, missä se lapsi on maailman napa, menee joillakin. Oma vinkkini on, että jos lähipiirissä on tällaista käytöstä havaittavissa niin hankkiutukaa näistä eroon ennemmin kuin myöhemmin, sillä tuo vaan pahenee iän myötä.

Otsikon perusteella kuvittelin, että joku palstamamma on kieltämässä kaiken kommunikoinnin mussukkansa kanssa.

En tiedä johtuuko lapsen iästä vai onko vain ollut hyvä tuuri mutta oma 4-vuotias on kyllä kohdattu kaupoissa ja muissa tilanteissa. Viimeksi maanantaina lapsi tilasi itselleen jäätelön ja vastasi lääkärissä kysymyksiin itse. Lindexillä myyjä huomioi lapsen ihanasti kassalla ja ihasteli paidan paljetteja tämän kanssa. 

Minusta on kyllä ihan ok, että asiakaspalvelija kiinnittää ensin huomiota aikuiseen ellei lapsi ole selkeästi siinä tilanteessa itse aktiivisena esimerkiksi laittaa ostoksen hihnalle ja ojentaa rahaa. Lapsen vanhemman tehtävänä on sitten antaa tilaa lapselle, jos lapsi on halukas osallistumaan tilanteeseen. En tiedä minkä ikäinen lapsi mielipiteen kirjoittajalla on mutta ei lapsi välttämättä osaa antaa tarvittavia tietoja kenkäkaupassa. Mutta jos vanhempi tietää lapsen pystyvän siihen, niin hän voi tervehtiä myyjää ja antaa sitten puheenvuoron lapselle ihan vaikka sanomalla lapsen nimen ja pyytämällä kertomaan mitä tarvitaan tai koskettamalla tätä kevyesti. 

Ehkä kannattaa lähteä sieltä Haagasta!

Tämä on Suomessa kulttuurinen ominaisuus ja mennyt tosi hyvin jakeluun. Suomalaiset ovat henkisesti palvelusväkeä, jotka piileskelee toistensa selän takana, ettei vain minuun kiinnitetä huomiota ja ettei vaan kukaan kysyisi minulta mitään? Meidänkin kuntosalilla yksi kymmenestä moikkaa. Kaikki muut on löytäneet jotain tosi kiinnostavaa seurattavaa omista kengänkärjistään tai salin lattialistan rakosista.