Lue keskustelun säännöt.
Onko psykoterapiassa mitään järkeä?
23.05.2026 |
Kohta vuoden olen käynyt ja mitään ahaa - elämystä ei ole tullut. Keskustellaan, terapeutti esittää vastaväitteitä ja 45min menee hujauksessa. Kuun lopussa tulee lasku. Pienituloiselle se Kelan tukemanakin maksaa, enkä varsinkaa voisi kuvitella maksavani 400e kuussa. Ymmärrän,mutta en sitte toisaalta yhtään ymmärrä miten terapia voisi toimia, jos jonkun asiakkaan puheenaiheena olisi vaikka rahan vähyys.
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Tulokset yksilöllisiä eli ei voida puhua eksaktin, kovaan tieteen mukaisista tuloksista. Ollaan enemmän hörhöosastolla.
Tätä olen kanssa joskus pohtinut. Jos tulokset eivät ole mitattavissa ja eksaktisti toistettavissa, niin voidaanko puhua tieteestä? Sanan varsinaisessa merkityksessä.
Voiko mielikuvituksen laatua mitata? Tai minkään muun luovuuden? Niinpä. Silti tieteet ja koko ihmiskunnan toiminnallisuus lepäävät tämän mystisen psyyken toiminnan varassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei, käytännössä ajanhukkaa, mukavia jutellaan, mutta ei se yhtään mitään muuta tai ratkaise.
Pelkkää humpuukkia ja idioottien vedätystä.
On. Siinä on kysymys oppimisesta: opitaan pois haitallisesta käytöksestä ja ajattelusta ja korvataan se oppimalla toimivia ja hyviä toimintatapoja ja omien tunteiden käsittelytaitoja.
Toki psykoterapia toimii vain riittävän älykkäillä ja oppimiskykyisillä, jotka tunnistavat omat ongelmansa ja haluavat niistä eroon.
Matala ÄO on este, samoin psykopatia ja sosiopatian kirjo ylipäätään, eli kaikki narsismista psykopatiaan.
Älykkyydellä tai järkeilyllä ei ole asian kanssa tekemistä, ongelmat ovat yleensä nimenomaan tunnetasolla, ei siinä, etten järjellä "tajuaisi" esim. olevani yhtä arvokas kuin muut, vaan siinä, etten pysty kokemaan niin.
Tällaiseen auttaa nlp-terapia. Fake it til you make it tyylinen lähestyminen. Arvosta ensin itseäsi ja sitä kautta pikkuhiljaa muidenkin on pakko alkaa arvostamaan sinua, ihan niinkuin jos treenaat hauista niin kyllä muutkin sen jossain vaiheessa noteeraavat ja alkavat pitämään sinua isohauksisena :D
Ihmiset ovat liian sidoksissa validaation hakemiseen muilta. Tämä on tärkeä taito lapsuudessa, mutta aikuinen voi aika lailla määrittää kaiken omassa elämässään kunhan nyt ei ihan psykoksi ala. Terapeutit mielellään tätä heikkoutta käyttävät hyväkseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyhmäjonneille parasta ja nopeinta terapiaa annetaan kirveellä niskaan.
Terapia vaati itsereflektiokykyä. Kuulostaa siltä, että et kykene syvempään pohdintaan vaan pysyt konkreettisissa arjen asioissa. Jos näin on, ei terapia auta sinua yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On. Siinä on kysymys oppimisesta: opitaan pois haitallisesta käytöksestä ja ajattelusta ja korvataan se oppimalla toimivia ja hyviä toimintatapoja ja omien tunteiden käsittelytaitoja.
Toki psykoterapia toimii vain riittävän älykkäillä ja oppimiskykyisillä, jotka tunnistavat omat ongelmansa ja haluavat niistä eroon.
Matala ÄO on este, samoin psykopatia ja sosiopatian kirjo ylipäätään, eli kaikki narsismista psykopatiaan.
On olemassa lukemattomia elämän osa-alueita, mitä puhe ei voi koskaan tavoittaa. Tietty terapeutti voi verbaalisesti ohjata vaikka tekemään jotain harjoitusta, joka tavoittaa nämä alueet. Mutta aika hassu ajatus noin itselleni, että randomilla lähtisin ottamaan elämänohjausta joltain, joka ei ole itselleni tunnettu esikuva.
Se että minulla on joku jolle puhua. Kävin myös aikoinaan terapeutilla joka halusi vain tehdä jotain älyttömiä testejä eikä ollut yhtään kiinnostunut ongelmistani. Siinä ei ollut kohdallani mitään järkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole. Sä voit ihan hyvin ostaa aiheesta kirjan ja tehdä harjoituksia itseksesi. Netistä löytyy myös sivustoja, joissa on harjoitteita. Psykoterapiassa vatvotaan samoja asioita kyllästymiseen asti ja aina yritetään keksiä, jokin trauma, josta kaikki asiat johtuvat. Aikuisia ihmisiä ohjataan syyttelemään lapsuuttaan. Kuitenkin loppupelissä olisi tärkeämpää tehdä konkreettisia juttuja oman tilanteen edistämiseksi eikä vain märehtiä menneisyydessä ja miettiä syypäitä. Toki on hyvä tunnistaa, jos jokin asia vaikuttaa ajatusmaailmaan, mutta ei jäädä siihen liikaa kiinni vaan miettiä ratkaisuja ja mitä itse voi realistisesti tehdä juuri nyt.
Vierailija kirjoitti:
Terapia vaati itsereflektiokykyä. Kuulostaa siltä, että et kykene syvempään pohdintaan vaan pysyt konkreettisissa arjen asioissa. Jos näin on, ei terapia auta sinua yhtään.
Höpö höpö. Tämä on saman tason argumentti kuin se, että asiakas on terapiassa aina väärässä. Käytännössä terapeutilla ei ole mitään vastuuta mistään - sen enempää tuloksista kuin asiakkaan voinnin huononemisestakaan. Sitten vielä tämä itsereflektointikyky - herramunvereni taas 😃
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On. Siinä on kysymys oppimisesta: opitaan pois haitallisesta käytöksestä ja ajattelusta ja korvataan se oppimalla toimivia ja hyviä toimintatapoja ja omien tunteiden käsittelytaitoja.
Toki psykoterapia toimii vain riittävän älykkäillä ja oppimiskykyisillä, jotka tunnistavat omat ongelmansa ja haluavat niistä eroon.
Matala ÄO on este, samoin psykopatia ja sosiopatian kirjo ylipäätään, eli kaikki narsismista psykopatiaan.
"Toki psykoterapia toimii vain riittävän älykkäillä ja oppimiskykyisillä, jotka tunnistavat omat ongelmansa ja haluavat niistä eroon.
Matala ÄO on este, samoin psykopatia ja sosiopatian kirjo ylipäätään, eli kaikki narsismista psykopatiaan."
😂 Tosi fiksua ja tasapainoista vihjailla että ihminen on älyllisesti vajavainen ja/tai narsisti tai psykopaatti jos ei hyödy psykoterapiasta.
Vierailija kirjoitti:
Terapia vaati itsereflektiokykyä. Kuulostaa siltä, että et kykene syvempään pohdintaan vaan pysyt konkreettisissa arjen asioissa. Jos näin on, ei terapia auta sinua yhtään.
Psykoterapeuteilta kun on kysytty hoidon tehoamis- ja paranemisprosenttia niin he lähinnä nauravat kysymykselle. Kertoo aika paljon siitä millainen bisnes on kyseessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan lukeneeni aikoinaan eräästä tutkimuksesta, miten tietyntyyppisen onnettomuuden jälkeen kriisiterapiaa saaneet versus asiaa itse käsitellet, olivat toipuneet järkytyksestään tietyn ajan kuluttua. Tulokset olivat karut, mitä enemmän terapiaa sitä huonommat olivat tulokset.
Yleensä ihmisen ongelmat ei sillä parane että niissä velloo. Toisaalta traumaattiset tapahtumat pitäisi käsitellä jotta niistä pääsisi eteenpäin.
Tuo väite edellä, ettei älykäs hyödy terapiasta on osittain totta, mutta ongelma on siinä, ettei moni älykäs persoonallisuushäiriöinen tunnista ongelmiaan. Tai siis ne ongelmat eivät häiritse häntä, ei narsistisuus häiritse itse narsistia. Terapiaan pitäisi ottaa mukaan läheisiä ja ex-puolisoita, jotka kertoisivat terapeutille mikä asiakkaassa on vikana. Toisaalta ei siitäkään usein hyötyä olisi, on äärimmäisen harvinaista että narsisti tunnistaisi olevansa narsisti tai näkisi mitään tarvetta muuttua. Vikahan on muissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terapia vaati itsereflektiokykyä. Kuulostaa siltä, että et kykene syvempään pohdintaan vaan pysyt konkreettisissa arjen asioissa. Jos näin on, ei terapia auta sinua yhtään.
Höpö höpö. Tämä on saman tason argumentti kuin se, että asiakas on terapiassa aina väärässä. Käytännössä terapeutilla ei ole mitään vastuuta mistään - sen enempää tuloksista kuin asiakkaan voinnin huononemisestakaan. Sitten vielä tämä itsereflektointikyky - herramunvereni taas 😃
Tämä! Niin tämä!
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Sä voit ihan hyvin ostaa aiheesta kirjan ja tehdä harjoituksia itseksesi. Netistä löytyy myös sivustoja, joissa on harjoitteita. Psykoterapiassa vatvotaan samoja asioita kyllästymiseen asti ja aina yritetään keksiä, jokin trauma, josta kaikki asiat johtuvat. Aikuisia ihmisiä ohjataan syyttelemään lapsuuttaan. Kuitenkin loppupelissä olisi tärkeämpää tehdä konkreettisia juttuja oman tilanteen edistämiseksi eikä vain märehtiä menneisyydessä ja miettiä syypäitä. Toki on hyvä tunnistaa, jos jokin asia vaikuttaa ajatusmaailmaan, mutta ei jäädä siihen liikaa kiinni vaan miettiä ratkaisuja ja mitä itse voi realistisesti tehdä juuri nyt.
Tuo vellominen on tosiaan iso ongelma.
Markus rantala kirjoitti kirjassaan masennuksen biologia, että metsästäjäkeräilijät eivät masentuneet kroonisesti, sillä ei ollut aikaa. Liike ja elämän aktiivisuus ohjaavat huomion muualle traagisisitakin tapahtumista.
Jouduin itse cptsd-tasoisen tapahtumasarjan uhriksi ja se löi muutamaksi vuodeksi aika maahan. Oli tarve ymmärtää tapahtumaa mutta toisaalta olin onneksi tietoinen tuosta mekanismista ja menin koko ajan eteenpäin siitä huolimatta, että tuntui paskalta ja motivaatiota ei ollut. Tapahtumat huomioonottaen palauduin mielestäni todella nopeasti. Nykyään en koe enää edes mitään katkeruutta tai surua, sillä tuo jatkuva liike ja sitä kautta syntynyt positiivinen kokemuksellisuus on muuttanut myös näkökantaani menneisyyteen. En siis ajattele asiasta enää samalla tavalla kuin muutama vuosi sitten. En käynyt terapiassa siksi, että lääketiede oli osallisena tuon trauman aiheuttamisessa ja menetin kaiken luottoni kyseisiin palveluihin.
Riippuu vähän, että miksi siellä käy.
Eri asia onko raskas diagnoosi johon terapia on ensisijainen apu, vai käykö siellä jostain lievästä syystä.
Hyvä kysymys on myös se, että onko terapeutti oikea.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä ihmisen ongelmat ei sillä parane että niissä velloo. Toisaalta traumaattiset tapahtumat pitäisi käsitellä jotta niistä pääsisi eteenpäin.
Tuo väite edellä, ettei älykäs hyödy terapiasta on osittain totta, mutta ongelma on siinä, ettei moni älykäs persoonallisuushäiriöinen tunnista ongelmiaan. Tai siis ne ongelmat eivät häiritse häntä, ei narsistisuus häiritse itse narsistia. Terapiaan pitäisi ottaa mukaan läheisiä ja ex-puolisoita, jotka kertoisivat terapeutille mikä asiakkaassa on vikana. Toisaalta ei siitäkään usein hyötyä olisi, on äärimmäisen harvinaista että narsisti tunnistaisi olevansa narsisti tai näkisi mitään tarvetta muuttua. Vikahan on muissa.
Tuollainen ajattelu, että "sinä olet viallinen kun me muut niin päätämme" on itsessään sairas. Jos joku yksilö ryhmässä on muulle ryhmälle sietämätön, se yksilö voidaan poistaa ryhmästä. Mutta tuollainen joukkolynkkaus, että tässä olisi jotakin vikaa ja että porukalla nyt pahoinpitelemme hänet on seko. Ehkä tämä yksilö on kehittynyt lauman vahvimmaksi yksilöksi ja alfaksi, pitää siksi siirtää kovatasoisempaan laumaan tai sitten hyväksyä että hän on alfa - näin toimivat myös urheilujoukkueet. Ilmeisesti sinulla on joku "läheiset" / "suku" obsessio ja lukko, joka estää tällaisen vapaan liikkuvuuden ihmisryhmien välillä. Nämä ovat vain mielen rakennelmia, mitä ei tarvitse orjallisesti noudattaa.
Ei ole järkeä, täyttä huuhaata koko psykoterapia.