Lue keskustelun säännöt.
Opiskelu vakaopeksi
23.05.2026 |
Haluaisin kovasti opiskella vakaopeksi (ei kokemusta ennästään vakasta, ehkä hullua, tiedän), mutta en vaan uskalla yrittää, koska jokapaikasta lukee vaan negatiivista koko alasta. Eikö oikeasti löydy työstään pitäviä ammattilaisia? Voisko joku luoda itselleni uskoa että kannattaa edes kokeilla? Tähän ketjuun ei tarvi tuoda ilmi epäkohtia, olen niitä jo lukenut monta ketjullista, niin ne riittää.
Kommentit (95)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskele suoraan veoksi (varhaiskasvatuksen erityisope). Ryhmäkoko pieni (jos työskentelet integroidussa erityisryhmässä/erityisryhmässä), voit työskennellä myös koko talon konsultoivana veona. Palkka myös parempi kuin normiopella.
Lämmin suositus! Nautin veona työskentelystä paljon.
Osaatko myös auttaa henkilökuntaa haastavien lasten kanssa, etkä vain tarjota tunnekortteja?
Työskentelen kokoaikaisesti oman lapsiryhmäni kanssa, joten en ole tässä työnkuvassa vastuussa muiden työntekijöiden ohjaamisesta.
Tunnekortit voivat olla yksi hyvä työkalu, jos lapsella on haasteita tunteiden tunnistamisessa ja - säätelyssä, mutta ei niiden avulla todellakaan kaikkea ratkaista! Muita keinoja pitää tunnekorttien ohella käyttää, muuten ei tule kehitystä asiassa. Ja onneksi näitä keinoja myös on.
Mitä tekisit jos 5-vuotias lapsi lyö ja haukkuu sinua? Rangaistusta lapselle ei saa antaa, ja lapsi ei suostu lopettamaan vaikka kiellät häntä ja opetat että lyöminen ja haukkuminen on huonoa käytöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen varhaiskasvatuksen opettaja ja olen tehnyt tätä työtä 9 vuotta. Aivan aluksi työ tuntui todella rankalta mutta kun työkokemusta on kertynyt niin työ ei enää tunnu niin raskaalta.
Työn hyviä puolia on mm. se että työ tuntuu merkitykselliseltä. Kun menee töihin, lapset tarvitsevat sinua heti. Olet heille tärkeä aikuinen. Hyvä puoli on myös se että saa ulkoilla päivittäin. Tässä työssä saa olla luova ja saa hassutella. Hyvä puoli on mielestäni myös se että työ ei ole vuorotyötä (ellei työskentele vuoropäiväkodissa mutta sielläkään vakaopet ei yleensä tee varsinaisesti vuorotyötä) ja kunta työnantajana on varma. Toki on myös yksityisiä päiväkoteja mutta niistä minulla ei ole kokemusta. Ja hyvä puoli on myös lähes varma työllistyminen.
Yksityisellä puolella on matalammat palkat ja yleensä ei ole erillistä siivoojaa talossa, eli siivoojan työt kuuluvat toimenkuvaan myös.
Esim sellaista ammattia kuin siivooja ei tarvita aidosti tasa-arvoisessa yhteiskunnassa. Jokaisen työtehtäviin kuuluisi omien jälkien korjaaminen yhdessä mielenkiintoisempien hommien kanssa. Nyky-yhteiskunnassa vuosikausien tyhjän opiskelu ikään kuin palkitaan sillä, että työpaikallaan voi keskittyä täsmälleen siihen mikä ”kuuluu toimenkuvaan” tarvitsematta edes siivota sitä mitä on itse sotkenut.
No kyllä tarvitaan ammattitaitoista siivoojaa. Vai oletko oikeasti sitä mieltä että esim sairaaloissa ei tarvita siivoojia vaan riittää että jokainen pyyhkii omat jälkensä?
Ja päiväkodissa varsinkin pienet lapset sotkevat todella paljon. Pienten osaston ruokahuoneen lattia on aina kuin pommin jäljiltä lounaan jälkeen, kun 12 taaperoa on syönyt sillä tavalla kuin taaperot nyt yleensä syövät. Sen päivittäiseenkin siivoukseen menee aikaa, ja välillä olisi hyvä ehtiä pestä se myös koneella. Opettajilleko se kaikki pitäisi nakittaa? Myös kosketuspintojen pyyhkiminen on päiväkodeissa todella tärkeää, koska siellä on koko ajan jotain tauteja liikkeellä.
Ylipäätään on aika suppea käsitys tasa-arvosta, jos se vaatii sitä, että kaikilla on täsmälleen samat työtehtävät. On järkevämpää hyödyntää eri alojen osaajia, ja kohdella ihmisiä silti samanarvoisia vaikka he tekevät eri asioita.
Hoitajille se pitäisi nakittaa varmaan sinun mielestäsi.
Yksi hoitaja hoitaa yksinään 21 lasta, kun taas opettaja keskittyy ns. varhaiskasvatukseen ja sosionomi puuhailee lasu- ja muiden sosiaaliasioiden kanssa.
+ pääsee ulos.
+ työn vaihtelevuus, vaikka rutiinit ja perusasiat joka päivä( syömiset, nukkumiset). Riippuu ryhmässä missä olet, mutta on retkiä ja esityksiä jne.
+ töitä hyvin, säännöllinen tulo.
+ vielä löytyy tavallisiakin lapsia ja perheitä.
Töitä saa ja pitää tehdä, jos et halua haasteita ja ole ahkera, niin valitse muu ala. En nyt laita miinuksia.
Itse viihdyn vakassa, vaikka terveys hiukan alkaa reistailla. Olen 41v. Mulla on selkä koetuksella ja sitten kuulonalenema toisessa korvassa. Olen työskennellyt vakassa koko aikuisikäni.
Vierailija kirjoitti:
+ pääsee ulos.
+ työn vaihtelevuus, vaikka rutiinit ja perusasiat joka päivä( syömiset, nukkumiset). Riippuu ryhmässä missä olet, mutta on retkiä ja esityksiä jne.
+ töitä hyvin, säännöllinen tulo.
+ vielä löytyy tavallisiakin lapsia ja perheitä.
Töitä saa ja pitää tehdä, jos et halua haasteita ja ole ahkera, niin valitse muu ala. En nyt laita miinuksia.
Itse viihdyn vakassa, vaikka terveys hiukan alkaa reistailla. Olen 41v. Mulla on selkä koetuksella ja sitten kuulonalenema toisessa korvassa. Olen työskennellyt vakassa koko aikuisikäni.
Vaka tuli vasta 2018. Sitä ennen oli tarhat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääsee ulos?
Juu se on ihanaa varsinkin -15 tai kovemmalla pakkasella+tuulessa, räntä-ja tiskirättimyrskyssä, pätsihelteessä (pihalla johon ei järjenjättiläisarkkitehdit ole katoksia eikä muitakaan varjonpaikkoja suunnitelleet) jne.
Koska vakassahan ulkoillaan, jestas että siellä ulkoillaan. Ja sen päälle vielä ulkoilöaan, koska iltapvällä puuttuu kasvattajia ja on siksikin PAKKO mennä ulos jotta homma na toimii, jotenkin.
No, onneksi työnantaja kustantaa edes osan kaikista niistä ulkoiluvaatevarusteista ja pätsisäässä nesteytykset ym virkistykset.
Eikun 🤔🤔🤔
T. 20v alalla ja viimeiset 10v homma ryssitty 100%:sti.
Sinänsä hyvä rajata negatiiviset asiat pois, koska eihän niistä joudu kärsimään. Alle 18-vuotiaiden määrä tipahti ensimmäisen kerran alle miljoonan koko Suomen itsenäisyyden aikana. Eli yli 100 vuoteen ei ole ollut näin vähän lapsia Suomessa. Tuo tarkoittaa, että varhaiskasvatuksen puolella, että peruskoulun puolella tulee olemaan todella kiva kilpailu työpaikoista ja paljon porukkaa työttömänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En myöskään ymmärrä, miksi tehdä tällaista aloitusta, jossa kertoo lukeneensa monta ketjullista jo. Miksi tässä ketjussa olisi eri kommentit? Ala on niille, jotka ei oikein muualle pääse. Ja ne jotka pääsee, lukee/vaihtaa itsensä äkkiä muihin hommiin.
Juuri näin ja vakaopeksi opiskelemaan pääsee lähes kuka tahansa.
Tätäpä tarkoitin. Kaikki jotka erehtyy hakemaan, valitaan
Päiväkodin opettajista on pula, mutta opiskelupaikkoja ei saatu täyteen – ”Tätä vähän aavistelimme”
Turun yliopistossa oli kevään yhteyshaussa jaossa 160 varhaiskasvatuksen opettajan opiskelupaikkaa. Vain 120 täytettiin.
Ota huomioon, että lasten määrä on vähenemässä, eli riittääkö välttämättä töitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Piti avautua tuohon kotimme läheisyyteen 6-ryhmäinen päiväkoti, mutta avautuukin 4-ryhmållä, koska ei lapsia.
Yksityisellä puolella riippuu ihan firmasta, kuinka paljon kevyitä siivoushommia tehdään lastenhoitotyön ohella. Toki monissa yksityisissä pyritään säästämään kuluista.
Yhdessä yhdistyksen ylläpitämättä yhdistys itse hoiti siivoukset. Yhdessä oli keittiöapulainen joka teki siivoukset, yhdessä tehostettiin koko ajan niin että stressi hommista oli kovempi.
Kunnallisellakin puolella riippuu ryhmästä miten pystyy organisoimaan esim pöytien pyyhinnät ym, niitä joutuu joskus tekemään. Kunnallisella usein esim 12 pienen ryhmiä, ja niiden ryhmien siivoukseen kuluu aikaa.
Toki jos lapset vaikka askartelee, usein tilannetta ohjannut huolehtii että paperisilput menee roskiin. Tämä nyt on varmaan itsestäänselvyys..
Kunnallisella puolella ruokia ei tehdä (paitsi ryhmiksissä), mutta yksityisellä puolella aamupala tehdään monesti itse sekä joskus välipalat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskele suoraan veoksi (varhaiskasvatuksen erityisope). Ryhmäkoko pieni (jos työskentelet integroidussa erityisryhmässä/erityisryhmässä), voit työskennellä myös koko talon konsultoivana veona. Palkka myös parempi kuin normiopella.
Lämmin suositus! Nautin veona työskentelystä paljon.
Osaatko myös auttaa henkilökuntaa haastavien lasten kanssa, etkä vain tarjota tunnekortteja?
Työskentelen kokoaikaisesti oman lapsiryhmäni kanssa, joten en ole tässä työnkuvassa vastuussa muiden työntekijöiden ohjaamisesta.
Tunnekortit voivat olla yksi hyvä työkalu, jos lapsella on haasteita tunteiden tunnistamisessa ja - säätelyssä, mutta ei niiden avulla todellakaan kaikkea ratkaista! Muita keinoja pitää tunnekorttien ohella käyttää, muuten ei tule kehitystä asiassa. Ja onneksi näitä keinoja myös on.
Mitä tekisit jos 5-vuotias lapsi lyö ja haukkuu sinua? Rangaistusta lapselle ei saa antaa, ja lapsi ei suostu lopettamaan vaikka kiellät häntä ja opetat että lyöminen ja haukkuminen on huonoa käytöstä.
En nyt vapaalla kovin pitkiä pedagogisia tekstejä jaksaisi alkaa kirjaamaan mutta lyhyhesti mitä tekisin:
Lapsella on aina jokin syy ei-toivotulle käytökselle. Eli ensin yritän selvittää mikä tämä syy kyseisen lapsen kohdalla on: Esim: Eikö hän saa minulta huomiota muilla keinoilla kuin lyömällä+haukkumalla - > Annan hänelle mahdollisimman paljon huomiota positiivisesta käytöksestä, jolloin hänen ei tarvitse hakea sitä negatiivisin keinoin. Vai onko kyseessä se, että lapsella on haasteita kielellisessä kommunikaatiossa ja kun hän ei saa viestiä perille -> nyrkit ja haukkuminen on se keino-> eli tässä alan vahvistamaan hänen kommunikaatiokeinoja. Vai onko kyse hyvin impulssiivisesta lapsesta, jolla on haasteita tunteidensäätelyssä=> vahvistan lapsen tunnetaitoja. Jne, jne. Jokainen lapsi on yksilö, jokaisen väkivaltatilanteen takana on erilaiset syyt, joihin tulee tarkasti miettiä miten voidaan lasta tukea, että näitä ei enää esiintyisi.
Ja selvennyksesti vielä, kaikkeen väkivaltaan tulee heti reagoida ja lapselle tehdä selväksi, että hän toimi väärin. Tässä sanojen lisäksi voi olla tukena kuvat ja vaikka pikapiirtäminen, minkä avulla havainnollistetaan mitä tapahtui ja miksi se on väärin. Mietitään myös lapsen kanssa yhdessä, miten tilanteessa olisi tullut toimia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskele suoraan veoksi (varhaiskasvatuksen erityisope). Ryhmäkoko pieni (jos työskentelet integroidussa erityisryhmässä/erityisryhmässä), voit työskennellä myös koko talon konsultoivana veona. Palkka myös parempi kuin normiopella.
Lämmin suositus! Nautin veona työskentelystä paljon.
Osaatko myös auttaa henkilökuntaa haastavien lasten kanssa, etkä vain tarjota tunnekortteja?
Työskentelen kokoaikaisesti oman lapsiryhmäni kanssa, joten en ole tässä työnkuvassa vastuussa muiden työntekijöiden ohjaamisesta.
Tunnekortit voivat olla yksi hyvä työkalu, jos lapsella on haasteita tunteiden tunnistamisessa ja - säätelyssä, mutta ei niiden avulla todellakaan kaikkea ratkaista! Muita keinoja pitää tunnekorttien ohella käyttää, muuten ei tule kehitystä asiassa. Ja onneksi näitä keinoja myös on.
Mitä tekisit jos 5-vuotias lapsi lyö ja haukkuu sinua? Rangaistusta lapselle ei saa antaa, ja lapsi ei suostu lopettamaan vaikka kiellät häntä ja opetat että lyöminen ja haukkuminen on huonoa käytöstä.
En nyt vapaalla kovin pitkiä pedagogisia tekstejä jaksaisi alkaa kirjaamaan mutta lyhyhesti mitä tekisin:
Lapsella on aina jokin syy ei-toivotulle käytökselle. Eli ensin yritän selvittää mikä tämä syy kyseisen lapsen kohdalla on: Esim: Eikö hän saa minulta huomiota muilla keinoilla kuin lyömällä+haukkumalla - > Annan hänelle mahdollisimman paljon huomiota positiivisesta käytöksestä, jolloin hänen ei tarvitse hakea sitä negatiivisin keinoin. Vai onko kyseessä se, että lapsella on haasteita kielellisessä kommunikaatiossa ja kun hän ei saa viestiä perille -> nyrkit ja haukkuminen on se keino-> eli tässä alan vahvistamaan hänen kommunikaatiokeinoja. Vai onko kyse hyvin impulssiivisesta lapsesta, jolla on haasteita tunteidensäätelyssä=> vahvistan lapsen tunnetaitoja. Jne, jne. Jokainen lapsi on yksilö, jokaisen väkivaltatilanteen takana on erilaiset syyt, joihin tulee tarkasti miettiä miten voidaan lasta tukea, että näitä ei enää esiintyisi.
Ja selvennyksesti vielä, kaikkeen väkivaltaan tulee heti reagoida ja lapselle tehdä selväksi, että hän toimi väärin. Tässä sanojen lisäksi voi olla tukena kuvat ja vaikka pikapiirtäminen, minkä avulla havainnollistetaan mitä tapahtui ja miksi se on väärin. Mietitään myös lapsen kanssa yhdessä, miten tilanteessa olisi tullut toimia.
Arvasin, että viestissä tulee esiin lause Vahvistetaan lapsen tunnetaitoja.
Muutenkin tuo, että annat huonosti ja väkivaltaisesti käyttäytyneelle lapselle mahdollisimman paljon huomiota positiivisesta käytöksestä on väärin niitä kohtaan, joille positiivinen (= normaali) käytös on se normaali. Toisaalta en tiedä, onko se sinun huomiosi (tai jonkun muun aikuisen) niin tavoittelemisen arvoista lapselle muutenkaan, hehän ovat lapsia ja osaavat leikkiä keskenäänkin, ei siihen aikuista tarvita joka hetki sotkemaan kuvakorteilla ja lässytyksellä.
Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kannata opiskella alalle. Kaveri on alalla ja työ on todella raskasta. Ongelmallisia lapsia on paljon, samoin ongelmallisia vanhempia. Työilmapiiri on huono ja nokkimista on paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskele suoraan veoksi (varhaiskasvatuksen erityisope). Ryhmäkoko pieni (jos työskentelet integroidussa erityisryhmässä/erityisryhmässä), voit työskennellä myös koko talon konsultoivana veona. Palkka myös parempi kuin normiopella.
Lämmin suositus! Nautin veona työskentelystä paljon.
Osaatko myös auttaa henkilökuntaa haastavien lasten kanssa, etkä vain tarjota tunnekortteja?
Työskentelen kokoaikaisesti oman lapsiryhmäni kanssa, joten en ole tässä työnkuvassa vastuussa muiden työntekijöiden ohjaamisesta.
Tunnekortit voivat olla yksi hyvä työkalu, jos lapsella on haasteita tunteiden tunnistamisessa ja - säätelyssä, mutta ei niiden avulla todellakaan kaikkea ratkaista! Muita keinoja pitää tunnekorttien ohella käyttää, muuten ei tule kehitystä asiassa. Ja onneksi näitä keinoja myös on.
Mitä tekisit jos 5-vuotias lapsi lyö ja haukkuu sinua? Rangaistusta lapselle ei saa antaa, ja lapsi ei suostu lopettamaan vaikka kiellät häntä ja opetat että lyöminen ja haukkuminen on huonoa käytöstä.
En nyt vapaalla kovin pitkiä pedagogisia tekstejä jaksaisi alkaa kirjaamaan mutta lyhyhesti mitä tekisin:
Lapsella on aina jokin syy ei-toivotulle käytökselle. Eli ensin yritän selvittää mikä tämä syy kyseisen lapsen kohdalla on: Esim: Eikö hän saa minulta huomiota muilla keinoilla kuin lyömällä+haukkumalla - > Annan hänelle mahdollisimman paljon huomiota positiivisesta käytöksestä, jolloin hänen ei tarvitse hakea sitä negatiivisin keinoin. Vai onko kyseessä se, että lapsella on haasteita kielellisessä kommunikaatiossa ja kun hän ei saa viestiä perille -> nyrkit ja haukkuminen on se keino-> eli tässä alan vahvistamaan hänen kommunikaatiokeinoja. Vai onko kyse hyvin impulssiivisesta lapsesta, jolla on haasteita tunteidensäätelyssä=> vahvistan lapsen tunnetaitoja. Jne, jne. Jokainen lapsi on yksilö, jokaisen väkivaltatilanteen takana on erilaiset syyt, joihin tulee tarkasti miettiä miten voidaan lasta tukea, että näitä ei enää esiintyisi.
Ja selvennyksesti vielä, kaikkeen väkivaltaan tulee heti reagoida ja lapselle tehdä selväksi, että hän toimi väärin. Tässä sanojen lisäksi voi olla tukena kuvat ja vaikka pikapiirtäminen, minkä avulla havainnollistetaan mitä tapahtui ja miksi se on väärin. Mietitään myös lapsen kanssa yhdessä, miten tilanteessa olisi tullut toimia.
Entä jos lapsi yksinkertaisesti haluaa valtaa, kostoa tai muuta suoraa hyötyä mitä kielletty käytös hänelle tuottaa?
Ja mitä jos ns. taitojen vahvistaminen, huomio tai muu vastaava eivät korjaakaan lapsen käytöstä? Johtaako se käytännössä siihen, että kielletty käytös sitten vaan jatkuu?
Vierailija kirjoitti:
Pääsee ulos?
Juu se on ihanaa varsinkin -15 tai kovemmalla pakkasella+tuulessa, räntä-ja tiskirättimyrskyssä, pätsihelteessä (pihalla johon ei järjenjättiläisarkkitehdit ole katoksia eikä muitakaan varjonpaikkoja suunnitelleet) jne.
Koska vakassahan ulkoillaan, jestas että siellä ulkoillaan. Ja sen päälle vielä ulkoilöaan, koska iltapvällä puuttuu kasvattajia ja on siksikin PAKKO mennä ulos jotta homma na toimii, jotenkin.
No, onneksi työnantaja kustantaa edes osan kaikista niistä ulkoiluvaatevarusteista ja pätsisäässä nesteytykset ym virkistykset.
Eikun 🤔🤔🤔
T. 20v alalla ja viimeiset 10v homma ryssitty 100%:sti.
No mie tykkään olla ulkona. Meillä on harvoin tilanteita, että ei ole tarpeeksi kasvattajia. Ulkona vedän monesti ohjattua pihatoimintaa. Ulkoillaan jopa pakkassäässä. Asun täällä pohjois- lapissa meillä on täällä aika hyvin asiat viellä. Ensi viikolla retkeillään tunturissa ja kodassa paistetaan makkaraa.
Vierailija kirjoitti:
Plussat: saat ulkoilla päivittäin ja liikkua juuri niin paljon kuin ryhmäsi kanssa haluat. Jos tykkäät piirtää/askarrella, myös sitä saa tehdä viikoittain. Saat laulaa ja musisoida.
Mutta! Pakko kyllä sanoa että työ on niin järkyttävää että en voi tätä kenellekään suositella. 21 lapsen ryhmästä ihan muutama on enää normaali lapsi. Käytöhäiriöt, lyöminen, pureminen, kiroilu, uhkailu, esineiden heittely, huutaminen...se on arkipäivää. Nytkin rannettani koristaa lapsen hampaanjäljet.
Miksi niin monet lapset on tuollaisia nykyään? Vanhemmuus hukassa?
En ole sanonut, että en anna niille lapsille, joilla ei ole näitä haasteita positiivista palautetta. Kaikki lapset hyötyvät positiivisesta pedagogiikasta. Se vahvistaa kaikkien lasten (ja aikuisten) itsetuntoa ja minäpystyvyyttä, hyvinvointia, oppimistuloksia, sekä ehkäisee syrjäytymistä.
Olen toiminut vuosia alalla ja tiedän kyllä mikä toimii ja mikä ei. Positiivinen pedagogiikka toimii kaikille, negatiivinen, pelolla ja nalkuttamalla ohjaaminen ei kenellekään.
Mutta kiitos palautteestasi. Ihanaa ja aurinkoista viikonloppua sinulle!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap lisää myös sen, että en itse odota että työ vakaopena ei sisältäisi lastenhoitoa, en odota että saisin olla "korkeammalla" kuin lastenhoitajat, vaan haluaisin vakaopena nimenomaan tehdä työtä ja jakaa vastuuta koko tiimille ja kunnioittaa ja arvostaa jokaista tiimin jäsentä. Tietenkin siis opella on se pedagoginen vastuu, mutta omassa tiimissäni haluaisin että kaikki työntekijät ovat yhtä arvokkaita ja voisin kokea, että sopisin ammattiin myös lempeän luonteeni ansiosta, minulla on kyky kuunnella ja omaan hyvät vuorovaikutustaidot. Ehkä jämäkkyyttä pitäisi harjoitella enemmän.
Eli haluat julistaa akateemisten kirjoittamaan teoreettista humpuukkia. Todellisuus on teille maailman pelastajille märkä turbaani vasten kasvoja.
Pornokin on enemmän totta kuin nämä satukirjat joita naiset yliopistolla lukee. Lähtökohtaisesti olemme saalistava ja killpaileva petolaji, joka tappaa omaa lajiaan, mitä läheskään kaikki pedotkaan eivät tee. Koulutus ja instituutiot eivät ole onnistuneet koulimaan ihmisistä sitä sisäistä vaistoaa, kun hän yrittää ihan vaan selvitä hengissä lauman keskellä.
Mainitsetko muutaman tuommoista satukirjaa?
Ja päiväkodissa varsinkin pienet lapset sotkevat todella paljon. Pienten osaston ruokahuoneen lattia on aina kuin pommin jäljiltä lounaan jälkeen, kun 12 taaperoa on syönyt sillä tavalla kuin taaperot nyt yleensä syövät. Sen päivittäiseenkin siivoukseen menee aikaa, ja välillä olisi hyvä ehtiä pestä se myös koneella. Opettajilleko se kaikki pitäisi nakittaa? Myös kosketuspintojen pyyhkiminen on päiväkodeissa todella tärkeää, koska siellä on koko ajan jotain tauteja liikkeellä.
Ylipäätään on aika suppea käsitys tasa-arvosta, jos se vaatii sitä, että kaikilla on täsmälleen samat työtehtävät. On järkevämpää hyödyntää eri alojen osaajia, ja kohdella ihmisiä silti samanarvoisia vaikka he tekevät eri asioita.